Omakotitalon energiankulutus

[LoftYokel]

Eli samalla menoveden lämpötilalla tietyn lattialämmityspiirin tehoa voidaan kasvattaa nostamalla esimerkiksi virtaamaa. Eli klinkkerilattian lattialämmityspiirin esisäätö on säädetty suuremmaksi.

Mulla on kaikki hanat kaakossa ja kyllä mittari samat lukemaerot näyttää kuin Vilholla.

 

[motozi]

Mulla on kaikki hanat kaakossa ja kyllä mittari samat lukemaerot näyttää kuin Vilholla.

Joo kyllähän te oikeassa olettekin. Eli klinkkerilattia johtaa lämpöä tehokkaammin kuin laminaatti (lämmönjohtavuus on suurempi) ja sen vuoksi pintalämpötila on korkeampi. Eli klinkkeri on kylmempi vain siinä tapauksessa, että lattialämmitys on pysäytetty.

 

[vilho_kanuuna]

Joo kyllähän te oikeassa olettekin. Eli klinkkerilattia johtaa lämpöä tehokkaammin kuin laminaatti (lämmönjohtavuus on suurempi) ja sen vuoksi pintalämpötila on korkeampi. Eli klinkkeri on kylmempi vain siinä tapauksessa, että lattialämmitys on pysäytetty.

Mutta spekuloinnit jäi pahasti kesken . Voiko lattiamateriaali vaikuttaa lämmityskuluihin? Voiko huonommin lämpöä johtava laminaatti suurentaa lämpöhävikkiä alapohjan kautta? Johonkinhan se lämpöenergia johtuu, jos ei lattian pintamateriaaliin. Kun hommasin laminaatteja myivät minulle Starkista jotain korkki-kopinasuojaa muovisen tilasta. Oli vähän kalliimpaa, mutta sen avulla kuulemma lämmönjohtavuus paranisi. En sillä että korkilla välissä olisi mitään merkitystä asiaan. Ihmettelen vaan että laattakauppiaat eivät käytä samaa kikkaa myyntipuheena, jos on edes pieni mahdollisuus että klinkkeri alentaisi lämmityskustannuksia.

 

[motozi]

Mutta spekuloinnit jäi pahasti kesken . Voiko lattiamateriaali vaikuttaa lämmityskuluihin? Voiko huonommin lämpöä johtava laminaatti suurentaa lämpöhävikkiä alapohjan kautta? Johonkinhan se lämpöenergia johtuu, jos ei lattian pintamateriaaliin. Kun hommasin laminaatteja myivät minulle Starkista jotain korkki-kopinasuojaa muovisen tilasta. Oli vähän kalliimpaa, mutta sen avulla kuulemma lämmönjohtavuus paranisi. En sillä että korkilla välissä olisi mitään merkitystä asiaan. Ihmettelen vaan että laattakauppiaat eivät käytä samaa kikkaa myyntipuheena, jos on edes pieni mahdollisuus että klinkkeri alentaisi lämmityskustannuksia.

Eli ett voi vaikuttaa merkittävästi lämmityskuluihin vaihtamalla lattian pintamateriaalia esimerkiksi laminaatista klinkkeriin. Tietysti oletus on, että alapohjan lattian eristepaksuus on vähintään 150mm. Säästöä kannattaa hakea esimerkiksi asentamalla jälkikäteen lattialämmitysjärjestelmään huoneistohtaiset termostaatit ja automaattinen säätöjärjestelmä. Eli tilaa lämmitetään vain tarpeen mukaan ja tarpeettoman suuret esisäädöt eivät kuluta energiaa.

Kesäisin klinkkeri tuntuu varmaan kylmältä, kun lämmitys ei ole päällä.

 

[vilho_kanuuna]

Eli ett voi vaikuttaa merkittävästi lämmityskuluihin vaihtamalla lattian pintamateriaalia esimerkiksi laminaatista klinkkeriin. Tietysti oletus on, että alapohjan lattian eristepaksuus on vähintään 150mm. Säästöä kannattaa hakea esimerkiksi asentamalla jälkikäteen lattialämmitysjärjestelmään huoneistohtaiset termostaatit ja automaattinen säätöjärjestelmä. Eli tilaa lämmitetään vain tarpeen mukaan ja tarpeettoman suuret esisäädöt eivät kuluta energiaa.

Kesäisin klinkkeri tuntuu varmaan kylmältä, kun lämmitys ei ole päällä.

Edelleenkin vähän haastaisin näkemystä (siis ihan mutulla).En siis ole lattiaa vaihtamassa tämän takia, kunhan leikin ajatuksella. Jos mietitään kahta samanlaista taloa jossa toisessa on klinkkeri koko taloss ja toisessa laminaatti. Laminaatti luovuttaa lämpöä huonommin. Jos ihan simppelisti ajatellaan niin 2 astetta lämpöisempi lattia tarkoittaa 2 astetta lämpöisempää huonelämpötilaa (ehkä näin ilman ilmanvaihtoa mutta kuitenkin ...). Tämä taas tarkoittaa sitä että ko. lämpötila saavutetaan pienemmällä kiertoveden lämpötilalla ja näin olle myös pyyntiä voidaan pitää pienempänä. Eikös tämä tarkoita pienempiä lämmityskustannuksia.

Lattialaattankaan ei pitkässä juoksussa voi varastoida määrättömästi energiaa, eli johonkin se lämpö menee. Jos laminaattitalossa huonelämpö on säädetty termostaateissa samaan lämpötilaan kuin klinkkeritalossa, tarkoittaa tämä siis kaiken järjen mukaan sitä että myös kierron täytyy olla päällä kauemmin ja vaikka takaisin palaisikin lämpöisempää menovettä tarkoittaisi tämä joka tapauksessa sitä että haluttua huonelämpötilaa ei saavutettaisi yhtä nopeasti kuin klinkkeritalossa. Mun logiikka tässä jotenkin kusee mutta en ole vielä keksinyt että kuinka.

... ja kyllä se klinkkeri on aika kylmä kun kesällä ei lämmintä kulja lattiassa. Tosin märkätiloissa pidän kuitenkin pyyntiä niin korkealla että se on lämmin.

 

[LoftYokel]

Edelleenkin vähän haastaisin näkemystä (siis ihan mutulla).En siis ole lattiaa vaihtamassa tämän takia, kunhan leikin ajatuksella. Jos mietitään kahta samanlaista taloa jossa toisessa on klinkkeri koko taloss ja toisessa laminaatti. Laminaatti luovuttaa lämpöä huonommin. Jos ihan simppelisti ajatellaan niin 2 astetta lämpöisempi lattia tarkoittaa 2 astetta lämpöisempää huonelämpötilaa (ehkä näin ilman ilmanvaihtoa mutta kuitenkin ...). Tämä taas tarkoittaa sitä että ko. lämpötila saavutetaan pienemmällä kiertoveden lämpötilalla ja näin olle myös pyyntiä voidaan pitää pienempänä. Eikös tämä tarkoita pienempiä lämmityskustannuksia.

Lattialaattankaan ei pitkässä juoksussa voi varastoida määrättömästi energiaa, eli johonkin se lämpö menee. Jos laminaattitalossa huonelämpö on säädetty termostaateissa samaan lämpötilaan kuin klinkkeritalossa, tarkoittaa tämä siis kaiken järjen mukaan sitä että myös kierron täytyy olla päällä kauemmin ja vaikka takaisin palaisikin lämpöisempää menovettä tarkoittaisi tämä joka tapauksessa sitä että haluttua huonelämpötilaa ei saavutettaisi yhtä nopeasti kuin klinkkeritalossa. Mun logiikka tässä jotenkin kusee mutta en ole vielä keksinyt että kuinka.

... ja kyllä se klinkkeri on aika kylmä kun kesällä ei lämmintä kulja lattiassa. Tosin märkätiloissa pidän kuitenkin pyyntiä niin korkealla että se on lämmin.

Meniskö se niin, että laminaattilattiasta palaava vesi olisikin sitten lämpöisempää eli dT olisi pienempi. Eli laminaattitalossa olisi vaan virtaus pienempi, jotta päästäisiin samoihin dT-arvoihin. Styroksin lämmönjohtavuus taitaa oilla aika monta kertaluokkaa heikompi kuin lattian pintamateriaaleilla, joten en usko että alapohja laminaatin takia lämpenisi. Lämpö siis palaa pumpulle, kuten eristetyssä lämpökanaalissa lämpö siirtyy mahd. tehokkaasti koko matkan.

EDIT: eikös se olis aika optimi käyttää laminaattia niissä huoneissa missä pitää olla viileämpää, koska silloin saa virtaus olla vähemmän kuristettuna ja silloinhan MLP:n lämmityslogiikka toimii parhaiten.

 

[vilho_kanuuna]

Meniskö se niin, että laminaattilattiasta palaava vesi olisikin sitten lämpöisempää eli dT olisi pienempi. Eli laminaattitalossa olisi vaan virtaus pienempi, jotta päästäisiin samoihin dT-arvoihin. Styroksin lämmönjohtavuus taitaa oilla aika monta kertaluokkaa heikompi kuin lattian pintamateriaaleilla, joten en usko että alapohja laminaatin takia lämpenisi. Lämpö siis palaa pumpulle, kuten eristetyssä lämpökanaalissa lämpö siirtyy mahd. tehokkaasti koko matkan.

EDIT: eikös se olis aika optimi käyttää laminaattia niissä huoneissa missä pitää olla viileämpää, koska silloin saa virtaus olla vähemmän kuristettuna ja silloinhan MLP:n lämmityslogiikka toimii parhaiten.

Pikku hönössä tässä flunssaa parannellaan ...

Jos dT on pienempi niin silloinhan asteminuutit tulee nopeammin täyteen. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä että vaadittua huonelämpötilaa ei saavuteta. Tämä taas johtaa siihen että pyyntiä pitää kasvattaa, vai meneekö ihan väärin?

 

[LoftYokel]

Pikku hönössä tässä flunssaa parannellaan ...

Jos dT on pienempi niin silloinhan asteminuutit tulee nopeammin täyteen. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä että vaadittua huonelämpötilaa ei saavuteta. Tämä taas johtaa siihen että pyyntiä pitää kasvattaa, vai meneekö ihan väärin?

Kiertonopeuttahan voi hidastaa ilman että lämpötilaa täytyy kasvattaa. Sillä kai sais sitten kompensoitua sitä lattiamateriaalien johtavuuden eroa... Eli saatais sama määrä energiaa jäämään lattiaan kuin laatallakin eli se dT olis sama.

EDIT: eikös se noin mene...

 

[69T]

Veikkaisin (ihan ulkomuistista) paria asiaa. Kuivapuristelaatan ominaispaino on suurempi (=enemmän massaa) ja normaalilaatassa on lasite joka lienee jonkinlainen "jarru". Taitaa tuo laminaatti laskea lämpöä läpi kohtuullisesti jos mitoitus on oikein....

Kiersin äsken lenkin lämpötilascannerilla ja lopputulemana kuivapuristelaatan ja laminaatin välinen lämpötilaero tuossa k+rt+oh+et linjalla on vain 0,5C. Meillä on kyllä varmaan jotain suunnitelmissa pielessä, kun kahden muun makkarin laminaatin pintalämmöt ovat linjassa termareilla pyydetyn mukaan, paitsi tuo yksi joka yli asteen viileämpi kuin oma makkari vaikka siellä on käytännössä kierto täysin auki (jakotukin säätö) ja myös termari on käytännössä jatkuvasti täysin auki mutta lämpötila ei nouse yli +20C. Toinen ongelmapaikka on khh (oma jt-piiri), jossa ei myöskään tahdo lämmöt nousta. Yksi syy lienee se, ettei tuota Enerventtiä ole huomioitu "jäähdyttävänä" tekijänä, koneen runko on nimittäin haarukassa +10-14C ja oikeasti jäähdyttää tuolta katonrajasta (asennettu kaapin päälle). Khh:ssa ei ole termaria joten sitä voi vain ruuvata, makkarin kohdalla voisi tietysti ottaa vielä termarin irti.

Sellaisen mielenkiintoisen havainnon tein (Warmia-lattialämmitys), että kun aloin kuristamaan koko jakotukkia hiukan niin käytännössä pienellä kuristuksella lämpöä irtosi lattiaan enemmän ja vasta isompi kuristus alkoi pudottamaan yleistä tasoa. Liekö sitten ollut virhe virtausmäärässä vaiko mitä. Alunperin kun putkia vertailin niin tuntui että tulo- ja paluu yhtä lämpöisiä (ei luovutusta) ja sitten vasta kuristamisen jälkeen alkoi paluu mennä viileämmäksi. Nyt olen saanut tuota ongelmallista keskialuetta n. asteen verran alaspäin niin vastaavasti lämpö on enemmän tasainen lattiassa (verrattuna vanhaan ja saman osoitti myös mittaus). Tiedä häntä sitten....pitää jatkaa kokeiluja.

 

[vilho_kanuuna]

Kiertonopeuttahan voi hidastaa ilman että lämpötilaa täytyy kasvattaa.

No näinhän se voisi mennä ja tod. näk. meneekin. Kiitos rautalangasta. Kuinkahan usein ne ottaa lämmönsiirron suunnittelussa huomioon lattiamateriaalit.

 

[LoftYokel]

No näinhän se voisi mennä ja tod. näk. meneekin. Kiitos rautalangasta. Kuinkahan usein ne ottaa lämmönsiirron suunnittelussa huomioon lattiamateriaalit.

:kippis1: Enpä ole kuullut että otettais tuota huomioon, mutta vois kuvitella, että passiiveja suunniteltaessa niitä voitais jopa miettiä. Toisaalta tuo lämmön siirtyminen pitää olla niin isoissa toleransseissa, jotta voidaan varautua kunnon pakkasiin ja myrskyihin ja ne vaikuttaa varmaan mitoitukseen jo paljon enemmän kuin lattiamateriaalit.

 

[69T]

Sitä voi miettia. Meillä oli lattialämmityssuunnitelman pohjaksi kaikki data ml. pohjakuvaan piirrettynä eri tilojen lattiamateriaalit. Suunnitelman säätöosassa lattiamateriaalit on kyllä oikein jokaisen piirin kohdalla, mutta tiedä sitten...suurin osa piireistä toimii erittäin hienosti ja muutama ei.

 

[vilho_kanuuna]

Sitä voi miettia. Meillä oli lattialämmityssuunnitelman pohjaksi kaikki data ml. pohjakuvaan piirrettynä eri tilojen lattiamateriaalit. Suunnitelman säätöosassa lattiamateriaalit on kyllä oikein jokaisen piirin kohdalla, mutta tiedä sitten...suurin osa piireistä toimii erittäin hienosti ja muutama ei.

Oli meilläkin mainittu suunnitelmissa materiaali, mutta en usko niiden juurikaan vaikuttaneen säätöarvoihin. Eivät olleet suunnitelmassa ottaneet huomioon edes kulmanhuonetta, jossa sekä korvaus että poisto ja tämä huone aina vähän viielemäpi kuin muut. Eipä se pahemmin haittaa, mutta ...

 

[69T]

Oli meilläkin mainittu suunnitelmissa materiaali, mutta en usko niiden juurikaan vaikuttaneen säätöarvoihin. Eivät olleet suunnitelmassa ottaneet huomioon edes kulmanhuonetta, jossa sekä korvaus että poisto ja tämä huone aina vähän viielemäpi kuin muut. Eipä se pahemmin haittaa, mutta ...

Meillä on makkarit omilla vaatehuoneilla eli mh=tulo, vh=poisto ja kun nuo on tehty ääntäeristäviksi niin ei ole mitään kynnysrakoja "tasaamassa ilmankiertoa" (tiivisteelliset palo-ovet käytännössä) ja siltikin kaksi toimii ja yksi ei. Mutta taidan ottaa tuon termarin irti.
Vastaavasti khh:ssa lienee myös jonkin verran ongelmaa siinä, että on tulo+poisto ja myös ph+s tulo tulee samasta putkesta ja varmasti tuota IV-koneen pintakylmyyttä ei ole huomioitu kun itsekin vasta asian hokasin talven tulleen. Mutta siitä uusille rakentajille tiedoksi jos sen khh laittaa...

 

[Jargi]

no niin nyt tuli sähkölasku tammikuun ajalta. Kulutus käyttösähkö ja lämmitys 935Kwh - 107,19€ Tuossa suurin osa on vielä rakennusaikasta kulutusta. muutettiin kuun viimeinen viikonloppu. mulla on jälkimittaus lämpöpumpulle, mutta ei tullu lukemia otettua ylös. käyttövesi on lämmitetty marraskuun lopulta asti ja sisälämpö pyörii siellä 21-24 astetta. Vaimo ei tykkää kylmästä, en kyllä itekkään. kylmän jakson aikaan oh, et ja kt oli 24 astetta makkarit 21-22 astetta. saas nähkä miten jatkossa kun käyttösähkön osuus kasvaa kodinkoneiden osalta.

 

[vilho_kanuuna]

no niin nyt tuli sähkölasku tammikuun ajalta. Kulutus käyttösähkö ja lämmitys 935Kwh - 107,19€ Tuossa suurin osa on vielä rakennusaikasta kulutusta. muutettiin kuun viimeinen viikonloppu. mulla on jälkimittaus lämpöpumpulle, mutta ei tullu lukemia otettua ylös. käyttövesi on lämmitetty marraskuun lopulta asti ja sisälämpö pyörii siellä 21-24 astetta. Vaimo ei tykkää kylmästä, en kyllä itekkään. kylmän jakson aikaan oh, et ja kt oli 24 astetta makkarit 21-22 astetta. saas nähkä miten jatkossa kun käyttösähkön osuus kasvaa kodinkoneiden osalta.

Ei kun 1. päivä vaan sähkömittarin lukema ylös ja mukaan 'vääntöihin'

 

[Jargi]

Ei kun 1. päivä vaan sähkömittarin lukema ylös ja mukaan 'vääntöihin'

Heikoilla ollaan ku mammalle pitää lämmöt olla luokkaa tropiikki
Naapurille oli tullu 300€ lasku. Ecowatin omistaja.

 

[vilho_kanuuna]

Heikoilla ollaan ku mammalle pitää lämmöt olla luokkaa tropiikki
Naapurille oli tullu 300€ lasku. Ecowatin omistaja.

No kyllä täälläkin mennään aika usein siinä 23 nurkilla. Ilmeisesti 1 asteen lisäys lämmitykseen lisää lämmityskustannuksia n. 5%, näin olen antanut itseni ymmärtää.

... kannattaa se lukema ottaa ylös joka tapauksessa. Kysy vaikka Hupelta ...

 

[motozi]

No näinhän se voisi mennä ja tod. näk. meneekin. Kiitos rautalangasta. Kuinkahan usein ne ottaa lämmönsiirron suunnittelussa huomioon lattiamateriaalit.

Hei,

menoläpötilaa pitää tietysti nostaa jos lattiamateriaali luvouttaa huonommin lämpöä, jotta riittävä lämmitysteho saavutetaan. Eli lämmitysjärjestelmän toimittajan ongelma on ratkaista riittävä lämpöteho huoneisiin sen jälkeen, kun tiedossa on mitkä lattiamateriaalit asukas taloonsa haluaa.

Voisin kuvitella, että sinun lämmitusjärjestelmän ohjekirjassa nämä käyvät ilmi.

Uponorilta törmäsin seuraavaan ohjeeseen (sivu 4).

http://www.uponor.fi/~/media/Files/...r heating/Brochures/HSW5_13FI_lat17_72dpi.pdf

 

[Timba79]

Ja taas tuoretta energiarapparia:

http://rakennusprojekti.fi/?p=2002

Eli sähkö meni 1138 kwh joka on 200 kwh vähempi kuin viimekuussa. Blogiin yritin arpoa syytä, mutta osansa pienestä erosta tekee 2 pv lyhyempi kuukausi, mutta kai nuot uudet paremmat säädötkin jotain vaikutti.

Pumppu käviä käytännössä saman tuntimäärän kuin viimekuussa eli 298 tuntia (viimekuussa jotain 306 tuntia) mutta käynnistyksiä oli n. 100 vähemmän! Eli pätkäkäynti ainakin vähentynyt hurjasti tämän perusteella.

vettä meni sama 5,5 kuutiota kuin viimekuussakin. Veden lämmitykseen meni 35 tuntia kuten viimekuussakin. Blogiin oli joku LVI kaveri kommentoinut, että varaajan alaraja ei saisi oikein olla alle 55 astetta legionellan vuoksi. Voiko tuossa olla perää kun legionellakuumennus ajetaan kuitenkin 14 pv välein? Tuon vedenlämmön pudotus ei montaa tuntia vaikuta, joten jos tuossa oikeasti on riski niin nostan tuon lämmön takaisin siihen mikä se olikin.