Omakotitalon energiankulutus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Olisin itsekin tilannut mutta mulla se kaatui siihen etten suostunut laittamaan VISA-numeroani ei-salatulle sivustolle. Ääliöt mainostivat hienoja salauksiaan mutta todellisuudessa sivu oli http:tä. Enkä jaksanut näppäillä enää uutta tilausta, jotta olisin maksanut verkkopankilla. Pitäköön lehtensä ja mittarinsa.
 
Täällä myös on ollut paljon puhetta siitä, että päämittarin jälkeen asennettaisiin sähkön alamittauksia eri järjestelmille. Käytännössä menee kuitenkin niin, että yleensä sähkön alamittauksien summa ei ole täysin sama lukema kuin päämittauksen lukema.
Mulla tämän lisäksi sähkömies haukkui ne pistorasioihin tulevat kulutusmittarit. Ovat kyllä kaiketi kuitenkin suuntaa-antavia eli jotain tietävät.
 
Mulla tämän lisäksi sähkömies haukkui ne pistorasioihin tulevat kulutusmittarit. Ovat kyllä kaiketi kuitenkin suuntaa-antavia eli jotain tietävät.

Mulla eräs Vantaalla toimiva putkimies haukkui kerran laminaatit.

Mutta joo, tottahan se on, onhan tuosta uutisissakin:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/...aa_valehdella_kovasti_alakanttiin_862374.html

Tässä vielä tuo testi pdf:nä:
http://www.hiit.fi/files/admin/publications/Technical_Reports/hiit-tr-2009-1.pdf

Mutta kyllähän tuommoisella mittarilla selviää kulutukset paremmin kuin silmämääräisesti, vaikka tulos/arvio 20% heittäisikin.
 
Jossain viestissä lupasin laittaa tietoja kämpän tyhjäkäynnistä, en vaan enää mistään löydä ko. viestiä, mutta tälle threadille se kai parhaiten sopii.

Eli viikko pois kotoa. Lähtiessä katsoin lukemat ja palatessa uudestaan. Säästä en osaa sanoa, mutta ilmeisesti reilusti pakkasella on on menty tämä ja viime viikko?

Sähkökn kokonaiskulustus: 189 kwh.
Lämmitykseen ja lämpöisen veden ylläpitoon: 142 kwh
Käyttösähköön siis: 47 kwh

Käyttösähkössä mukana ilmanvaihto 40%:lla, pari ulkolediä ja tietysti jaakaappi + pakastin.
Käyttösähkön 'tyhjäkäyntikulutus' siis jotain 200 kwh:n luokkaa kuukaudessa.

Käyttövettä lämmitettiin viikossa siis noin 4 tuntia. Tämä siis ilman varsinaista kulutusta. Kuukausikulutus siis noin 17h * 2,5 kw = 43 kwh/kk
Kämppää pidettiin lämpöisenä ihan normaalisti. Takkaa ei poltettu eikä sisällä ollut 4 ihmistä ja valoja lisälämpöä tuottamassa. Kulutusta siis noin 430 kwh / kk.

Talon lämpötila säädetty siis siihen 22,5c:n kantturoille.
 
Täällä Keski-Suomessa altu siinä vähän kympin alapuolella pakkasten kanssa viimeviikolla tai siis tästä viikko taakseppäin:

lampotilat.webp

Kelpo lukuja sulla kyll Vilho!
 
Jossain viestissä lupasin laittaa tietoja kämpän tyhjäkäynnistä, en vaan enää mistään löydä ko. viestiä, mutta tälle threadille se kai parhaiten sopii.

Eli viikko pois kotoa. Lähtiessä katsoin lukemat ja palatessa uudestaan. Säästä en osaa sanoa, mutta ilmeisesti reilusti pakkasella on on menty tämä ja viime viikko?

Sähkökn kokonaiskulustus: 189 kwh.
Lämmitykseen ja lämpöisen veden ylläpitoon: 142 kwh
Käyttösähköön siis: 47 kwh

Käyttösähkössä mukana ilmanvaihto 40%:lla, pari ulkolediä ja tietysti jaakaappi + pakastin.
Käyttösähkön 'tyhjäkäyntikulutus' siis jotain 200 kwh:n luokkaa kuukaudessa.

Käyttövettä lämmitettiin viikossa siis noin 4 tuntia. Tämä siis ilman varsinaista kulutusta. Kuukausikulutus siis noin 17h * 2,5 kw = 43 kwh/kk
Kämppää pidettiin lämpöisenä ihan normaalisti. Takkaa ei poltettu eikä sisällä ollut 4 ihmistä ja valoja lisälämpöä tuottamassa. Kulutusta siis noin 430 kwh / kk.

Talon lämpötila säädetty siis siihen 22,5c:n kantturoille.

... voikohan luvut kuitenkaan pitää paikkaansa. Lämmityssähkön osaltahan kulutusta pitäisi olla enemmän kuin ns. normaalikäytössä. Viime lokakuusta löytyy lähin vastaava luku ja silloinkin mennyt lämmitykseen 487 kwh. Keskilämpötila varmaan enemmän kuin -10 astetta. Normikäytössä käyttöveden tekemiseen menee sähköä 130 kwh, eli satakunta kwh:ta tulee sieltä ... kai se voi ollakin.

Näyttäisi siis 7 päivän 'tyhjäkäyni'-keskikulutus näillä säillä olevan
kaiken sähkön osalta: 27kwh / päivä - 0,125 kwh/m2/päivä
lämmityssähkön osalta: 20kwh / päivä - 0,09 kwh/m2/päivä
... ja ilman käyttöveden lämmitystä: 14kwh / päivä - 0,07 kwh/m2/päivä

Tsekkasin muuten vesimittarinkin ennen lomalle lähtöä. Keittiön hana vuotaa, eli laiton siitä sulut kiinni. Oli mukava huomata että vettä ei ollut kulunut viikon aikana mihinkään, tai no oli se musta kuusisakarainen hyrrä (jossa yksi kierros ilmeisesti aika vähän koska viimeisen ympyrämittarin x0.0001 ei ollut liikkunut silminnähden yhtään) liikahtanut puolen sakaran mitan.

Näyttäisi siis siltä että ei pitäisi ainakaan käyttöveden osalta olla vuotoja.
 
Nyt pyöritään meillä 30-40 kwh päiväkulutuksen välissä. Mielenkiintosta nähdä mihin tuo kehittyy kun säätöjä taas tehty...

kulutusta_helmikuussa_viikko.webp
 
Tuli tämmöinen asia mieleen ...

Onkohan lattian pintamateriaalin vaikutuksesta energiankulutkseen missään mitään tutkimusta?

Lattiakiertoonhan menee samanlämpöistä vettä koko kämpässä. Klinkkeri kuitenkin tuntuu ja laaserilla mitattuna jopa on pari astetta lämpöisempi kuin laminaatti.

Näin maalaisjärjellä ajatelunahan tämä tarkoittaa sitä että klinkkeri johtaa ja ilmeisesti luovuttaa lämpöä paremmin, eli klinkkeritiloissa siis ainakin lattia on siis 2 astetta lämpöisempi. Mihin helvettiin se lämpöenergia siellä laminaatissa menee? Käsittääkseni energia ei voi varsinaisesti hävitäkkään mihinkään. Toisaalta jos 1 asteen pudotus lämpötilassa vähentää energiankulutusta 5% (luin jostain energiaansäästöopassivuilta) niin eikö tämän logiikan mukaan esim. klinkkerilattian pitäisi säästää 10% lämmitysenergiaa.

Onneksi täällä on tämä threadi ettei tarvitse tyhmien kysymysten puolelle laittaa :) ... haen kaljan.
 
Tuli tämmöinen asia mieleen ...

Onkohan lattian pintamateriaalin vaikutuksesta energiankulutkseen missään mitään tutkimusta?

Lattiakiertoonhan menee samanlämpöistä vettä koko kämpässä. Klinkkeri kuitenkin tuntuu ja laaserilla mitattuna jopa on pari astetta lämpöisempi kuin laminaatti.

Näin maalaisjärjellä ajatelunahan tämä tarkoittaa sitä että klinkkeri johtaa ja ilmeisesti luovuttaa lämpöä paremmin, eli klinkkeritiloissa siis ainakin lattia on siis 2 astetta lämpöisempi. Mihin helvettiin se lämpöenergia siellä laminaatissa menee? Käsittääkseni energia ei voi varsinaisesti hävitäkkään mihinkään. Toisaalta jos 1 asteen pudotus lämpötilassa vähentää energiankulutusta 5% (luin jostain energiaansäästöopassivuilta) niin eikö tämän logiikan mukaan esim. klinkkerilattian pitäisi säästää 10% lämmitysenergiaa.

Onneksi täällä on tämä threadi ettei tarvitse tyhmien kysymysten puolelle laittaa :) ... haen kaljan.

Meniskös lämpö takaisin pumpulle? Eli jos laatta ei pääse luovuttamaan energiaa määrättyä enempää, niin se ei ime itseensäkään sitä määräänsä enempää. Ikäänkuin lattiaputki olisi kahden eristeen välissä (styroksi ja laminaatti). Vrt. minne lämpö menee kanaaleissa.

Saattaa se siis huonontaa pumpun hyötysuhdetta teoriassa hieman. Pitää pienentää virtausta alle optimin tai lisätä kierron lämpötilaa. Epäilen, että klinkkeritalolla ei vielä sademetsiä pelasteta :)
 
Meniskös lämpö takaisin pumpulle? Eli jos laatta ei pääse luovuttamaan energiaa määrättyä enempää, niin se ei ime itseensäkään sitä määräänsä enempää. Ikäänkuin lattiaputki olisi kahden eristeen välissä (styroksi ja laminaatti). Vrt. minne lämpö menee kanaaleissa.

Saattaa se siis huonontaa pumpun hyötysuhdetta teoriassa hieman. Pitää pienentää virtausta alle optimin tai lisätä kierron lämpötilaa. Epäilen, että klinkkeritalolla ei vielä sademetsiä pelasteta :)

Hjuu. Näin siinä varmaan käy. Eli laatan lämpö ei johdukkaan niin hyvin lattialaatasta laminaattiin kuin klinkkeriin. Toisaalta, näin maalaisjärjellä jatkaen, eikös tämä tarkoita sitä että koska energia jää 'makaamaan' laattaan, niin silloin lämpöä katoaa enemmän myös sen toisen eristeen, eli styroksin puolelle. Tässä kun olen suunnitellut ensi kesänä laittavani vastukset autokatokseen, samalla kun klinkkeröin sen, kysyin neuvoja miten homma kannattaa hoitaa. Ohje oli että kannattaa laittaa mahdollisimman tehokkaat vastukset, koska mitä kauemman joutuu lämmittämää sitä enemmän energiaa menee myös hukkkaan, eli 'alaspäin'. Tämän tiedon pohjalta siis klinkkeri säästäisi energiaa. Tosin sillä ei varmaan niitä sademetsiä pelasteta :)
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Hjuu. Näin siinä varmaan käy. Eli laatan lämpö ei johdukkaan niin hyvin lattialaatasta laminaattiin kuin klinkkeriin. Toisaalta, näin maalaisjärjellä jatkaen, eikös tämä tarkoita sitä että koska energia jää 'makaamaan' laattaan, niin silloin lämpöä katoaa enemmän myös sen toisen eristeen, eli styroksin puolelle. Tässä kun olen suunnitellut ensi kesänä laittavani vastukset autokatokseen, samalla kun klinkkeröin sen, kysyin neuvoja miten homma kannattaa hoitaa. Ohje oli että kannattaa laittaa mahdollisimman tehokkaat vastukset, koska mitä kauemman joutuu lämmittämää sitä enemmän energiaa menee myös hukkkaan, eli 'alaspäin'. Tämän tiedon pohjalta siis klinkkeri säästäisi energiaa. Tosin sillä ei varmaan niitä sademetsiä pelasteta :)

Meillä on h...n hyvä KL32 laminaatti 9e/m2. Muuten jees, mutta olen huomannut tuon saman ongelman eli kun menoveden lämpötilalla x saadaan kuivapuristelaatta lämpöön y, niin laminaatti on y-2 ja kostean tilan laatta y-1. Kosteissa tiloissa ilmeisesti vesieriste hannaa välissä, mutta on tässä tullut mieleen jo pari kertaa (ekana talvena) että tuo laminaatin hankintalogiikka taitaa olla kohta totta "halpa, hyvä ja nätti, mutta ei v..a jos menee vaihtoon nopeasti". On nimittäin tullut vastaan se tosiasia, että kun kun menoveden lämpö riittää reilusti noihin kuivapuristelaattatiloihin (k+rt+et+tk+wc) niin yksi makkari laminaatilla jää osin viileäksi (ei siis saa niin lämmintä kuin haluaa) ja toisaalta kosteissa tiloissa on "vain" +23C. Hienosäätö meneillään, josko kuristamalla saisi saisi noita jakotukkeja (3 kpl) paremmin linjaansa.

Autotalli/varasto/tekn.tila (54m2) pysyy lämpöisenä kohtuupienellä energialla (lämpö nyt +16c/ulko -5C, vastaavasti +13C/ulko -30C). Meillä tosin lattiassa sama 250mm EPS kuten talossakin, tällä puolen seinät vain 200mm ja yläpohja 400mm villaa. Pinnoitteena hierretty "Mastertop" lattiavalun (10cm) yhteydessä. Normaalit autotallin ovenavaukset eivät vaikuta lämpötilaan käytännössä yhtään, 2min ovet auki ja 5min ovien sulkemisen jälkeen taas normaali lämpötila. Eli siellä vaikuttaa massa (yleisesti) ja en usko että klinkkeri enää parantaa asiaa (paitsi jos lattiavalu on ohuempi).
 
Meillä on lämmöt vain laattalattioissa, mukavuuden vuoksi. Muuten mennään ILPillä ja takalla.
 
Meillä on h...n hyvä KL32 laminaatti 9e/m2. Muuten jees, mutta olen huomannut tuon saman ongelman eli kun menoveden lämpötilalla x saadaan kuivapuristelaatta lämpöön y, niin laminaatti on y-2 ja kostean tilan laatta y-1. Kosteissa tiloissa ilmeisesti vesieriste hannaa välissä, mutta on tässä tullut mieleen jo pari kertaa (ekana talvena) että tuo laminaatin hankintalogiikka taitaa olla kohta totta "halpa, hyvä ja nätti, mutta ei v..a jos menee vaihtoon nopeasti". On nimittäin tullut vastaan se tosiasia, että kun kun menoveden lämpö riittää reilusti noihin kuivapuristelaattatiloihin (k+rt+et+tk+wc) niin yksi makkari laminaatilla jää osin viileäksi (ei siis saa niin lämmintä kuin haluaa) ja toisaalta kosteissa tiloissa on "vain" +23C. Hienosäätö meneillään, josko kuristamalla saisi saisi noita jakotukkeja (3 kpl) paremmin linjaansa.

Autotalli/varasto/tekn.tila (54m2) pysyy lämpöisenä kohtuupienellä energialla (lämpö nyt +16c/ulko -5C, vastaavasti +13C/ulko -30C). Meillä tosin lattiassa sama 250mm EPS kuten talossakin, tällä puolen seinät vain 200mm ja yläpohja 400mm villaa. Pinnoitteena hierretty "Mastertop" lattiavalun (10cm) yhteydessä. Normaalit autotallin ovenavaukset eivät vaikuta lämpötilaan käytännössä yhtään, 2min ovet auki ja 5min ovien sulkemisen jälkeen taas normaali lämpötila. Eli siellä vaikuttaa massa (yleisesti) ja en usko että klinkkeri enää parantaa asiaa (paitsi jos lattiavalu on ohuempi).

Täytyy tutkia mikä on kuivapuristelaatan ja tavallisen laatan ero. Meillä kanssa suihkussa tavallinen laatta ja keittiössä kuivapuristelaatta. Jännää ettei asiaa ole tarkemmin missään tutkittu. Voisi olla esim. laattamyyjille hyvä mainos, vaikkei säätö olisikkaan suuri.
 
Lattiamateriaaleissa on muutenkin järkyttävät erot mukavuudessa. Mulla on maalatut lautalattiat talossa ilman lattialämmitystä ja nää ei tunnu jalkaan tippaakaan pahalta. Kylppärissä onkin kiviainespohjainen lattia ja muovimatto, mutta ennen kuin sain lattialämmityksen kylppäriin toimimaan, niin kylläpä tuntui julmetun ikävältä lattia jalkaan! Aivan saatanan kylmä lattia tuntumaltaan, kun taas puu on lämmin.
 
Meniskös lämpö takaisin pumpulle? Eli jos laatta ei pääse luovuttamaan energiaa määrättyä enempää, niin se ei ime itseensäkään sitä määräänsä enempää. Ikäänkuin lattiaputki olisi kahden eristeen välissä (styroksi ja laminaatti). Vrt. minne lämpö menee kanaaleissa.

Saattaa se siis huonontaa pumpun hyötysuhdetta teoriassa hieman. Pitää pienentää virtausta alle optimin tai lisätä kierron lämpötilaa. Epäilen, että klinkkeritalolla ei vielä sademetsiä pelasteta :)

Kyllä se laminaatti johtaa ihan hyvin lämpöä, eli ei se ole mikään eriste. Kylmyys johtuu todennäköisesti siitä, että laminaatti johtaa hyvin lämpöä jalasta lattiaan, jolloin lattia tuntuu kylmältä. Klinkkerilattioita rakennetaan yleensä tiloihin missä halutaan lämpöä myös silloin, kun varsinaista lämmitystarvetta ei ole. Eli klinkkarilattian piirin minimivirtaus on voitu säätää jakotukilta siten, että että sinne johdetaan ylimääräistä tehoa. Esimerkiksi puulattia tuntuu lämpimältä sen vuoksi, että se on hyvä eristemateriaali, eli puulattiaan ei johdu lämpöä jaloista.

Paljonko teillä laminaatin keskimääräinen pintalämpötila on sitten? Kannataa mitata useasta paikasta ja ei tietenkään ihan talon nurkista.
 
Itsekkin vastailisi tänne ihan mieluusti enemmänkin, mutta samankaltaisia kysymyksiä tulee kymmeniä päivässä, niin ei millään ehdi vastailla kuin muutamaan.
 
Kyllä se laminaatti johtaa ihan hyvin lämpöä, eli ei se ole mikään eriste. Kylmyys johtuu todennäköisesti siitä, että laminaatti johtaa hyvin lämpöä jalasta lattiaan, jolloin lattia tuntuu kylmältä...

Tämän kyllä ymmärrän. Kyse ei ole vaan pelkästä tunteesta vaan siitä että samalla menoveden lämpötilalla mittarikin saa klinkkeristä korkeampia lämpötilalukemia.
 
Tämän kyllä ymmärrän. Kyse ei ole vaan pelkästä tunteesta vaan siitä että samalla menoveden lämpötilalla mittarikin saa klinkkeristä korkeampia lämpötilalukemia.

Eli samalla menoveden lämpötilalla tietyn lattialämmityspiirin tehoa voidaan kasvattaa nostamalla esimerkiksi virtaamaa. Eli klinkkerilattian lattialämmityspiirin esisäätö on säädetty suuremmaksi.
 
Eli samalla menoveden lämpötilalla tietyn lattialämmityspiirin tehoa voidaan kasvattaa nostamalla esimerkiksi virtaamaa. Eli klinkkerilattian lattialämmityspiirin esisäätö on säädetty suuremmaksi.

Paljon mahdollista näinkin. Mulla on takan ympärillä samaa klinkkeriä kuin keittiössäkin, muuten olkkarissa laminaatti. N. 10 senttiä klinkkerin puolelta näytti 24,9 astetta ja 10 senttiä klinkkeristä laminaatin puolelta mittari näytti 23,4 astetta, eli 1,5 astetta enemmän klinkkerin puolelta. Eihän tämä koe mitään todista, mutta täytyy miettiä miten asian voisi todeta luotettavammin. Onko huomio erosta jotetenkin fysiikan lakien vastainen?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom