Omakotitalon energiankulutus

[69T]

Joo, tosiaan, teknisessä tilassahan kaikki putket ovat eristämättömiä, myös nuo mitkä menevät jakotukille (matkaa noin 3 metriä). Olisikohan siinä mitään mieltä eristää niitä?

Vähän riippuu ja roikkuu...onko teknisessä tilassa mikä lämpötila yleensä.

Mulla on pannuhuoneessa eristetty lähes kaikki (vähän kesken). Syynä tietysti se, että aurinkosysteemin putket on oikeasti kuumia ja toisaalta kattilassa on vakiona n. 65C. Lopputuloksena talvella tulee hukkaa ilman eristystä (paljon putkia) ja kesällä lämmityskierto menee sekaisin kun paluuvesi lämpiää loppumetreillä liikaa (tilan lämpötila vieläkin helposti +35C eristettynä).

 

[Timba79]

No ei kyllä pitäisi olla eristämätöntä. Lattiassa on 15cm finnfoamia ja sokkelissa 7+5. Lattia on kuitenkin lämmin edelleen, tosin eihän tällainen betonimöhkäle aivan vuorokaudessa jäähtyisikään.

Juu ei jäähdy ei. Meillä oli silloin joulun ja uv:n välissä se 22 tunnin sähkökatkos. Ulkona pikku pakkaset koko tän ajan ja vitullinen myrsky. En lämmittänyt mitään tulisijaa en edes saunaa ja n. 1,5 astetta putos kämpän lämpötila tuossa vuorokauden aikana. Eli aika kauan se laatta lämmöt pitää. Mutta pumppu sitten kävi yhtämittaa aika kauan tuon jälkeen kun taas käynnistyi.

 

[Huppe]

Aika hurjaa miten vähän meni taas sähköä. 21 tuntia ja 34kWh meni sähköä sähkökattilalla. Pakkasta koko ajan yli 30 astetta. Eli ILPikään ei lämmitä lainkaan, sammutinkin sen jo ajat sitten. Ja kyllä, pesulla on jälleen käyty.
En jaksa kyllä uskoa että tuo kiertovesipumppu voi aiheuttaa noin järkyttävän sähkönkulutuksen, eli se kolminkertaistaa sähkönkulutuksen kun nopeus on väärä.

Kannattaa myös huomioida että tänä aikana kun sähkönkulutus tippui n 80-90kWh:sta n. 30kWh:iin, tippui ulkona lämpötila -12:sta tuonne -30 tuntumaan.

Kuten sanoin. Tarkempia seurantalukemia saa aikaisintaan viikon päästä.

 

[69T]

Aika hurjaa miten vähän meni taas sähköä. 21 tuntia ja 34kWh meni sähköä sähkökattilalla. Pakkasta koko ajan yli 30 astetta. Eli ILPikään ei lämmitä lainkaan, sammutinkin sen jo ajat sitten. Ja kyllä, pesulla on jälleen käyty.
En jaksa kyllä uskoa että tuo kiertovesipumppu voi aiheuttaa noin järkyttävän sähkönkulutuksen, eli se kolminkertaistaa sähkönkulutuksen kun nopeus on väärä.

Kannattaa myös huomioida että tänä aikana kun sähkönkulutus tippui n 80-90kWh:sta n. 30kWh:iin, tippui ulkona lämpötila -12:sta tuonne -30 tuntumaan.

Kuten sanoin. Tarkempia seurantalukemia saa aikaisintaan viikon päästä.

Kyse on aika yksinkertaisesti siitä että mitä isompi virtausnopeus, sen enemmän lämmitettävää massaa. Paluuvesi jäähtyy kuitenkin aina eli esim. isolla nopeudella pitää lämmittää +3C 1m3/h vs. pienellä nopeudella +4C 0,5m3/h niin siitä voi laskea että 3,6kW vs. 2,4kW.
Lisäksi lattialämmityksessä lämmön luovutus tapahtuu pienissä putkissa eli tuosta voisi laskea III-nopeudella melko hurjia virtausnopeuksia jolloin putket ei ehdi luovuttaa lämpöä kunnolla.

 

[D.Yates]

Kyse on aika yksinkertaisesti siitä että mitä isompi virtausnopeus, sen enemmän lämmitettävää massaa. Paluuvesi jäähtyy kuitenkin aina eli esim. isolla nopeudella pitää lämmittää +3C 1m3/h vs. pienellä nopeudella +4C 0,5m3/h niin siitä voi laskea että 3,6kW vs. 2,4kW.
Lisäksi lattialämmityksessä lämmön luovutus tapahtuu pienissä putkissa eli tuosta voisi laskea III-nopeudella melko hurjia virtausnopeuksia jolloin putket ei ehdi luovuttaa lämpöä kunnolla.

Täh? Virtausnopeuden ollessa iso koneen pitäisi haistella että jahas näin lämmintä vettä tulee takaisin ja tiputtaa lähtölämpötilaa. Kyllä tehonkulutuksen pitäisi pysyä ainakin lähes samassa. Tai muuten alkaa tuvassa hiki irrota lämmön noustessa.

Ellei sitten itse kiertovesipumppu vie kilowattikaupalla ylimääräistä, mitä en pidä sen todennäköisempänä.

 

[Huppe]

Esilämmityspatteri oli mulla lähes koko ajan päällä IV-koneessa, kuten joku arvelikin. Piti ihan LVI-veijo saada paikalle jotta tuo selvisi ja osasi minulle selostaa noita asetuksia.
Katsellaan nyt taas viikko ja tutkaillaan kulutuksia sitten.

Eli etulämmitys oli 15 ja hystereesi 3. Eli etulämmitys oli päällä aina kun jäteilma oli alle 18 astetta.
Nyt etulämmitys 6 ja hystereesi 3. Eli etulämmitys menee päälle jos jäteilma menee alle 9 asteen.

-eli hystereesi on "vähän kuin" delta lattiakierrossa. Eli lämpötilaero tulo/lähtö, mutta ei kuitenkaan. Aika vaikea ymmärtää :D

Tuossa on siis huomioitava lämmön talteenotto, joka muuttaa jäteilmaa aika radikaalisti (ottaa jäteilmasta siis talteen tuloilmaan lämpöä). Tällä hetkellä todella paljon, koska kenno on jäässä. Eli käytännössä etulämmitysvastus (1kW) on ollut päällä koko tammikuun.

 

[Timba79]

Täh? Virtausnopeuden ollessa iso koneen pitäisi haistella että jahas näin lämmintä vettä tulee takaisin ja tiputtaa lähtölämpötilaa. Kyllä tehonkulutuksen pitäisi pysyä ainakin lähes samassa. Tai muuten alkaa tuvassa hiki irrota lämmön noustessa.

Ellei sitten itse kiertovesipumppu vie kilowattikaupalla ylimääräistä, mitä en pidä sen todennäköisempänä.

Tähän haluaisin itsekin lisäinfoa. Sillä mullakin on nyt säädetty kiertopuoli lattioihin lähes täysiin pumpulta. Eli miksi laskisin sitä alemmaksi?

 

[69T]

Täh? Virtausnopeuden ollessa iso koneen pitäisi haistella että jahas näin lämmintä vettä tulee takaisin ja tiputtaa lähtölämpötilaa. Kyllä tehonkulutuksen pitäisi pysyä ainakin lähes samassa. Tai muuten alkaa tuvassa hiki irrota lämmön noustessa.

Ellei sitten itse kiertovesipumppu vie kilowattikaupalla ylimääräistä, mitä en pidä sen todennäköisempänä.

Eikös esimerkki ollut riittävän selkeä? Lämmönsäätöautomatiikka haistelee ja säätää (kun toimii), mutta ei poista sitä tosiasiaa että siltikin pitää lämmittää tuo erotus. Siitähän tässä on kyse ja lämmönluovutuksesta. Tuo karrikoitu esimerkki oli siis tunnissa eli II- ja III-nopeuden erotus on 1,2kWh*24h=28,8kW. Molemmissa tapauksissa putkessa kiertää samanlämpöinen vesi (lähdössä). Paluun kohdalla toinen on hukannut vähemmän lämpöä kuin toinen, mutta toista menee tuplasti. Ja mikä sitten lämmittää, jos luovutusta ei juuri tapahdu? Määrä, eikö. Okei, joo ehkä vaatii enemmän kuin peruskoulumatikan...

Pumppu vie tehoa sen verran kun kilvessä on kerrottu. Tavallinen UPSin pumppu vie n. 60W/h II-nopeudella ja vaikka siellä olisi jotain pielessä niin korkeintaan 90W.

 

[LoftYokel]

Esilämmityspatteri oli mulla lähes koko ajan päällä IV-koneessa, kuten joku arvelikin. Piti ihan LVI-veijo saada paikalle jotta tuo selvisi ja osasi minulle selostaa noita asetuksia.
Katsellaan nyt taas viikko ja tutkaillaan kulutuksia sitten.

Eli etulämmitys oli 15 ja hystereesi 3. Eli etulämmitys oli päällä aina kun jäteilma oli alle 18 astetta.
Nyt etulämmitys 6 ja hystereesi 3. Eli etulämmitys menee päälle jos jäteilma menee alle 9 asteen.

-eli hystereesi on "vähän kuin" delta lattiakierrossa. Eli lämpötilaero tulo/lähtö, mutta ei kuitenkaan. Aika vaikea ymmärtää :D

Tuossa on siis huomioitava lämmön talteenotto, joka muuttaa jäteilmaa aika radikaalisti (ottaa jäteilmasta siis talteen tuloilmaan lämpöä). Tällä hetkellä todella paljon, koska kenno on jäässä. Eli käytännössä etulämmitysvastus (1kW) on ollut päällä koko tammikuun.

Mulla on jäteilma 9-astetta, joten se sitten ilmeisesti tarkoittaa sitä, että etuvastus on päällä. Aika suolesta jos näilläkin keleillä tarvii vastuksella käryyttää. Kokeilen laskea etuvastuksen nolliin ja pitäkööt sitten katkokäynnillä sulana kennon. Katsotaan mitä vaikuttaa kulutukseen... ainakin se on ollut suuri sen jälkeen kun viimeksi tein tuon muutoksen 0 -> 6. Tosin muutakin on sinä aikana säädetty. Viitsitkö Huppe sieltä IV-koneen energiamittarista ilmotella niitä lukuja sitten?

 

[ghnuu]

Esilämmityspatteri oli mulla lähes koko ajan päällä IV-koneessa, kuten joku arvelikin. Piti ihan LVI-veijo saada paikalle jotta tuo selvisi ja osasi minulle selostaa noita asetuksia.
Katsellaan nyt taas viikko ja tutkaillaan kulutuksia sitten.

Eli etulämmitys oli 15 ja hystereesi 3. Eli etulämmitys oli päällä aina kun jäteilma oli alle 18 astetta.
Nyt etulämmitys 6 ja hystereesi 3. Eli etulämmitys menee päälle jos jäteilma menee alle 9 asteen.

-eli hystereesi on "vähän kuin" delta lattiakierrossa. Eli lämpötilaero tulo/lähtö, mutta ei kuitenkaan. Aika vaikea ymmärtää :D

Tuossa on siis huomioitava lämmön talteenotto, joka muuttaa jäteilmaa aika radikaalisti (ottaa jäteilmasta siis talteen tuloilmaan lämpöä). Tällä hetkellä todella paljon, koska kenno on jäässä. Eli käytännössä etulämmitysvastus (1kW) on ollut päällä koko tammikuun.

Erikoista, että kenno on jäässä vaikka etulämmitysvastus on ollut kokoajan päällä. Vai tarkoitatko kuitenkin jälkilämmitystä?

 

[69T]

Tähän haluaisin itsekin lisäinfoa. Sillä mullakin on nyt säädetty kiertopuoli lattioihin lähes täysiin pumpulta. Eli miksi laskisin sitä alemmaksi?

Sulla on II-kerrosta, Hupella ja mulla I-taso. Pumppu vaatii enemmän tehoa nostaakseen ylöspäin, vastaavasti virtausnopeus (määrä) on pienempi. Nuo asiat ovat toisistaan riippuvaisia (nostokorkeus ja virtaus). Nuo selviää vaikka netistä kun hakee kv-pumpun manuaalin ja sieltä katsoo tehokäyrät.

 

[LoftYokel]

Sulla on II-kerrosta, Hupella ja mulla I-taso. Pumppu vaatii enemmän tehoa nostaakseen ylöspäin, vastaavasti virtausnopeus (määrä) on pienempi. Nuo asiat ovat toisistaan riippuvaisia (nostokorkeus ja virtaus). Nuo selviää vaikka netistä kun hakee kv-pumpun manuaalin ja sieltä katsoo tehokäyrät.

Mua kiinnostais tietää mistä tietää milloin ei kannata enää alemmaksi laskea tehoa, kun kuitenkin nyt vaikuttaisi, että pienempi nopeus = pienempi sähkölasku?

 

[LoftYokel]

Noi nykyiset arvosi ovat aikaansaaneet sen että sulana pitäminen on hoidettu täysin katkomisella eikä vastusta ole käytetty. Uusilla arvoilla vastus pitää huolen sulanapysymisestä eikä katkomista pitäisi juuri tapahtua. Sähkönkulutus siis nousee mutta IV on jatkuvammin päällä. Mieti itse kummalla strategialla haluat ajella.

Mietin tätä strategiaa hetken -> Tulin siihen tulokseen, että jos kennoa pidetään suoralla sähkölla eli etuvastuksella sulana, niin se ei ole niin kannattavaa, kuin pitää sitä sulana katkomisella eli huoneilmasta saatavalla lämmöllä, joka on lämmitetty MLP:llä. Onko ihan tyhmä strategia? Onko tuolla katkomisella jotain negatiivisia puolia? Muita kuin että sen saattaa joskus kuulla?

 

[69T]

Mua kiinnostais tietää mistä tietää milloin ei kannata enää alemmaksi laskea tehoa, kun kuitenkin nyt vaikuttaisi, että pienempi nopeus = pienempi sähkölasku?

Jos on tavallinen 3-nopeuksinen pumppu niin kierroksia pitää olla riittävästi. Liian pienellä nopeudella lämpö ei riitä. Jotain osviittaa asiaan saa, jos on talon lämmityssuunnitelmat. Mikäli siellä on merkittynä mitoituslämpötilan mukainen virtausmäärä ja siihen huomioi nostokorkeuden ja sitten vielä kv-pumpun tehokäyrät = vastaus. Lämmityskaudella tarvitaan tuo mitoitettu määrä ja muun aikaa menee sitten pienemmällä. Asiaa helpottaa, jos ei ole rakentamisaikan nuukaillut (v.2008 eteenpäin) ja laittanut Grundfos Alpha2 pumpun joka osaa säätää tehoa itsekseen.:D

Mutta jotta homma ei olisi yksinkertainen (mitä se oikeasti ei olekaan), niin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja tietysti myös pumpun koko, pieni on pieni jne. Hupen kohdalla vaan on tietämys, että siihen mökkiin riittää II-nopeus, itsellä on Alpha2 ja Timba79 (III-nopeus) kaksi kerrosta + pitkä verkosto (tallista taloon).

 

[69T]

Mietin tätä strategiaa hetken -> Tulin siihen tulokseen, että jos kennoa pidetään suoralla sähkölla eli etuvastuksella sulana, niin se ei ole niin kannattavaa, kuin pitää sitä sulana katkomisella eli huoneilmasta saatavalla lämmöllä, joka on lämmitetty MLP:llä. Onko ihan tyhmä strategia? Onko tuolla katkomisella jotain negatiivisia puolia? Muita kuin että sen saattaa joskus kuulla?

Katkominen kesken takanpolton saattaa savut sisään yms. Tuo kuutiokoneen säätäminen lienee oma taiteenlajinsa jotta kone toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Mutta kun se ei siedä pakkasilmaa kennolle....
Roottorikone on tuossa hommassa vain ihan yliveto (anteeksi). Nytkin raitisilma on -20C ja ainoastaan jälkilämmityksellä (400W) nostetaan tuloilma +18C kun raitisilman lämpötila talteenoton jälkeen on +15C ja jäästä ei ole tietoakaan (koneessa).

 

[Huppe]

Laserilla mittailin talon toiselta laidalta tuloventtiileistä 5 astetta. Aika kylmää pukkaa, alle kymppiä nurkissakin. Ulkona yli 30 pakkasta.

 

[69T]

Laserilla mittailin talon toiselta laidalta tuloventtiileistä 5 astetta. Aika kylmää pukkaa, alle kymppiä nurkissakin. Ulkona yli 30 pakkasta.

Siis IV tuloilmaventtiilistä? Oletkos unohtanut termarit/jakotukit kiinni sähkönsäästöhuumassa? Itse mittailin IV-venttiilejä ja tuloilma venttiilien lautaset pyörii +-1C haarukassa tuloilman lämmön mukaan (pakkasta -21C). Poistot 20-24C tilasta riippuen ja lopputuloksena koneen poistoilma +21C eli linjassa mennään. Tarkoittaa siis että IV-kanavistot pitää lämpönsä. On muuten FläktWoodsin DoubleDuct, valmiiksi eristetty putki tuolla villan sisällä.

 

[Huppe]

Iv joo.

 

[69T]

Iv joo.

Mitä sen koneen pitäisi sisään työntää? Kait siellä joku näyttö on josta näkee tuloilman lämpötilan ja eikös sulla ollu suurinpiirtein kolminkertainen eristys niiden putkien päällä...nyt ei ymmärrä. Vaikka yleensä nämä menee vituiksi kun yksi sanoo sitä ja toinen tätä ja sitten tekee jotain siltä väliltä. Onneksi pääosin tuli mentyä oman pään mukaan...vaikka toisinaan tuntui että teikäläisen repeilyt täällä ja omassa blogissa oli pientä omaan verrattuna (lienee suhteellista).

 

[D.Yates]

Eikös esimerkki ollut riittävän selkeä? Lämmönsäätöautomatiikka haistelee ja säätää (kun toimii), mutta ei poista sitä tosiasiaa että siltikin pitää lämmittää tuo erotus. Siitähän tässä on kyse ja lämmönluovutuksesta. Tuo karrikoitu esimerkki oli siis tunnissa eli II- ja III-nopeuden erotus on 1,2kWh*24h=28,8kW. Molemmissa tapauksissa putkessa kiertää samanlämpöinen vesi (lähdössä). Paluun kohdalla toinen on hukannut vähemmän lämpöä kuin toinen, mutta toista menee tuplasti. Ja mikä sitten lämmittää, jos luovutusta ei juuri tapahdu? Määrä, eikö. Okei, joo ehkä vaatii enemmän kuin peruskoulumatikan...

Sulla menee logiikka metsään siinä kohtaa kun arvot jonkun lämpötiladeltan jollain kiertonopeudella hatustasi. Ainoa mikä merkkaa on teho mikä pukataan lattiaan. -> jos virtausta on enemmän, lämpö tippuu matkalla vähemmän ja toisinpäin.