Omakotitalon energiankulutus

[LoftYokel]

Kennonohitus on ihan ok tossa, sillä yritetään vaan kesäaikaan saada talteenotto ohitettua kun sisällä tarvitaan viileää ilmaa (kesäyöviilennys).

Noi kaksi jälkimmäistä on periaatteessa väärin päin suhteessa toisiinsa.

Tulopuh seis on kennon jäätymisenestoa varten. Kun jäteilma laskee tuossa asetetun rajan alle, pysäytetään tuloilmapuhallin. Tuloilman ollessa pysähdyksissä poistoilma menee lämpöisenä kennon läpi joka tällöin sulaa.

Etulämmityksen avulla taas on tarkoitus vähentää tuota edellä kuvattua kuutiokoneille tyypillistä katkokävelyä. Jos halutaan pitää katkominen mahdollisimman vähäisenä, säädetään etulämmityksen raja-arvo suuremmaksi kuin Tulopuh. seis -arvo. Tällöin vastus lähtee päälle ennenkuin katkomisraja saavutetaan.

Antaisin siis Tulopuh seis -arvona olla tuon 4C mutta nostaisin etulämmityksen arvoksi 6C. Noi nykyiset arvosi ovat aikaansaaneet sen että sulana pitäminen on hoidettu täysin katkomisella eikä vastusta ole käytetty. Uusilla arvoilla vastus pitää huolen sulanapysymisestä eikä katkomista pitäisi juuri tapahtua. Sähkönkulutus siis nousee mutta IV on jatkuvammin päällä. Mieti itse kummalla strategialla haluat ajella.

Kiitos!
Voikohan tuo etulämmityksen nostaminen yli Tulopuh seis -arvon vakauttaa tuon tuloilman seilaamisen mistä olen tässä viime posteissa kirjoitellut? Tälläkään hetkellä ei näy, että vastusta käytettäisiin, mutta en tiedä sitä näkyykö etuvastuksen käyttö ollenkaan ohjauspaneelin näytössä.

 

[Procrastination]

Eikös säätö kannattais tehdä niin, että ollaan siinä rajoilla tarvitaanko vastusta? Eikö silloin ole LTO:n hyötysuhde lähellä maksimiaan? Mullahan ei vedontunnetta tullut vaikka koko kenno oli ohitettu ja varmaan tuli tosi kylmää ilmaa sisään. Voisinkin hyvin säätää tuloilman vaikka viiteen asteeseen, mutta eikö se tarkottaisi, että ulos pukattaisiin lämpöä, koska sisäilmasta saisi talteen niin paljon energiaa, että tuloilman saisi esimerkiksi 14-asteiseksi? Eikös tämä taas tarkoita sitä, että tuota tuloilman asetusarvoa pitäis säätää riippuen ulkolämpötilasta, koska sisällä on melko vakio lämpö, mutta ulkoilmaa pitää lämmittää eri määrä, jotta päästää asetusarvoon?

Asetus ei vaikuta lämmöntalteenottoon, ts. aina kaikki otetaan poistoilmasta irti mitä lähtee vaikka se nostaisi tuloilman yli tuon rajan.

Vaikutus tulee siis vain kovilla pakkasilla kun lämmöntalteenotolla saadaan lämmitettyä tuloilma vain esimerkiksi 10-asteiseksi. Loppulämpö tuohon rajaan asti tehdään sitten vastuksella. Miedoilla keleillä pelkkä talteenotto riittää nostamaan tuloilman yli rajan ja vastusta ei liipaista ollenkaan mikäli raja-arvo on fiksusti asetettu.

Jälkilämmitysvastus ei siis vaikuta lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen mitenkään (kylläkin koko iv-koneen hyötysuhteeseen).

 

[LoftYokel]

Asetus ei vaikuta lämmöntalteenottoon, ts. aina kaikki otetaan poistoilmasta irti mitä lähtee vaikka se nostaisi tuloilman yli tuon rajan.

Kysäisen vielä tarkentavan eli tuloilmahan puhalletaan niin lämpöisenä mikä on se asetus, joten eikös leudolla pakkaskelillä jolloin LTO riittää lämmittämään koko tuloilman, kannata pitää asetusarvo mahdollisimman suurena (ei tietenkään kuumempana kuin huoneilma), jolloin sitten päälämmityksen tehontarve pienenee. Kovalla pakkasella taas esim jollain lämpöpumpulla saadaan tuotettua lämpöä hyvällä hyötysuhteella, joten silloin kannattaa tiputtaa IV:n tuloilman asetusarvo niin pieneksi ettei jälkivastusta tarvita (mikäli silloin ei vielä viima tunnu)? Ja taas kun kelit lämpenevät, kannattaa asetusarvo nostaa ylemmäksi, jotta päälämmityksen tehontarve pienenee?

 

[motozi]

Antaisin siis Tulopuh seis -arvona olla tuon 4C mutta nostaisin etulämmityksen arvoksi 6C. Noi nykyiset arvosi ovat aikaansaaneet sen että sulana pitäminen on hoidettu täysin katkomisella eikä vastusta ole käytetty. Uusilla arvoilla vastus pitää huolen sulanapysymisestä eikä katkomista pitäisi juuri tapahtua. Sähkönkulutus siis nousee mutta IV on jatkuvammin päällä. Mieti itse kummalla strategialla haluat ajella.

Mä oon kyllä sitä mieltä, että ei kannata nostaa etulämmityksen asetusarvoa +6-asteeseen, koska esimerkisi Helsingissä ulkolämpötila on -4 ja +8-asteen välillä noin 40% vuodenajasta. Silloin tuloilmaa lämmitettäisiin turhaan ensin +6-asteeseen sähkölla vaikka LTO pystyisi hoitamaan tämänkin. Riippuu tietenkin kanavistosta ja siitä miten tuloilma lämpeää ilmavaihtokoneen jälkeen.

 

[Timba79]

Sitä tuloilman sähköllä korventamista ei kannata tehdä YHTÄÄN enempää kuin vaaditaan siihen että vedontunnetta ei tuu. Jälkilämmitysvastus on tarkoitettu mukavuusvarusteeksi eikä lämmityslaitteeksi.

Tuloilmakanavistosta hukkuu välikatolle aina sitä enemmän mitä lämpimämmäksi ilman korventaa. Normi tuloilmaventtiilit eivät myöskään ole käsittääkseni häävejä lämmön levityksen kannalta joten tässäkin suhteessa hyötysuhde on huono.

Hupen tapauksessa tavoitteena on antaa ILPin ja takan tehdä mahdollisimman suuri osa lämmityksestä. Ne tekevät sen paremmalla hyötysuhteella (ilp) ja halvemmalla (takka). Sun tapauksessa vastuksella korventaminen on erityisen vatipäistä kun primäärijärjestelmä on COP 3 toimiva MLP.

Oukei, mikähän sitten olisi sellainen yleishyvä asteluku tuohon? Meillä tuon sääti joku alan kaveri, mistä mä tiedän sitten että mitä se osaa tai on osaamatta. Ei vaan viitti alkaa tuon kanssa kikkaileen jos siinä ei mitään järkeä ole...

 

[Procrastination]

Mä oon kyllä sitä mieltä, että ei kannata nostaa etulämmityksen asetusarvoa +6-asteeseen, koska esimerkisi Helsingissä ulkolämpötila on -4 ja +8-asteen välillä noin 40% vuodenajasta. Silloin tuloilmaa lämmitettäisiin turhaan ensin +6-asteeseen sähkölla vaikka LTO pystyisi hoitamaan tämänkin. Riippuu tietenkin kanavistosta ja siitä miten tuloilma lämpeää ilmavaihtokoneen jälkeen.

Asetus ei koske tuloilman lämpötilaa vaan jäteilman. Kun jäteilman lämpötila laskee alle asetetun rajan, liipaistaan etulämmitysvastus päälle (joka sitten kyllä lämmittää tuloilmaa).

Manuaalin suosituksista jos lähtee järkeilemään poikkeuksia niin kandee tehdä pienin askelin ja seurata vaikutuksia tarkkaan tai sitten tietää oikeasti mitä tekee.

 

[Tengu1]

Kävin läpi kanssa noi oman ILTO 440 Premium Econon luvut:

1: -3
2: 5
3: 14
4: 25
5: 4
6: 25
7: 111(!!! pitääköhän tilata palokunta)
8: 17

Se on sitten eri asia onko noissa mitään järkeä.

Mahtaako näissä vehkeissä olla jotain eroja anturin sijoitteluilla ym? Itsellä ei tuollaista anturia 7 ole ollenkaan eikä kyllä ole valokennoakaan. Hyvä niin että on vähempi sekaisin meneviä osia.
Tuossa pitäisi puhaltimen nopeuksia saada laskettua jollain kikalla. Koskaan ei kone taida olla 3:sta isommalla. Pitäisi saada 1:n nopeus puolitettua ja siitä uudet pykälät että 2:sella kävisi nykyisellä 1:n nopeudella. Pitää kesällä avata ja tutkia onnistuisiko tuo muuttaa jotenkin vai menisikö moottorit vaihtoon.

 

[LoftYokel]

Kysäisen vielä tarkentavan eli tuloilmahan puhalletaan niin lämpöisenä mikä on se asetus, joten eikös leudolla pakkaskelillä jolloin LTO riittää lämmittämään koko tuloilman, kannata pitää asetusarvo mahdollisimman suurena (ei tietenkään kuumempana kuin huoneilma), jolloin sitten päälämmityksen tehontarve pienenee. Kovalla pakkasella taas esim jollain lämpöpumpulla saadaan tuotettua lämpöä hyvällä hyötysuhteella, joten silloin kannattaa tiputtaa IV:n tuloilman asetusarvo niin pieneksi ettei jälkivastusta tarvita (mikäli silloin ei vielä viima tunnu)? Ja taas kun kelit lämpenevät, kannattaa asetusarvo nostaa ylemmäksi, jotta päälämmityksen tehontarve pienenee?

Tällä tarkoitin sitä, että jos aina otetaan LTO:lla lämpö talteen, niin eikö sitten ylimääräinen lämpö pidä puhaltaa ulos jäteilman seassa? Siis silloin jos tuloilman asetusarvo on kovin alhainen? Eikö siis tuloilman asetusarvo tarkoita sitä kuinka lämmintä (ei siis asetusarvoa lämpöisempää) ilmaa koneelta lähtee tuloilmakanavistoon eli lopulta huoneilmaan hieman jäähtyneenä kanavistossa?

 

[Huppe]

Viimeisin vuorokausi jälleen huippulukemissa:

Kokonaiskulutus sähköä: 113kWh
Sähkökattilan kulutus tuosta lukemasta: 64kWh. Eilen kävimme pesulla ja kylvyssä mutta kylpyvesikin lämmitettiin puilla (kiukaassa vesisäiliö).

Ei oo enää mitään järkeä tässä touhussa. 21 euroa meni taas. Eli 600e/kk.

 

[Jm1]

Ilmeisesti oon tyhmä, mutta ei noissa Hupen jutuissa oo kohta enään mitään järkee. Luulis sullakin olevan sen verran rahaa ettei tartte jokasta pesulla käyntiä alkaa rahassa laskeen, ei vittu.

Muuta pieneen kaksioon, jos ei uus omakotitalo kelpaa, tuolla menolla sulla lähtee henki muutaman vuoden sisällä.

 

[Huppe]

Halvempi ois asua vanhassa talossa missä patterilämmitys. Ei mitään järkeä maksaa 600 euroa kuussa pelkästä sähköstä, vaikka sähköllä ei edes lämmitetä.

 

[Super5]

Ohan se hyvä laskeskella, mutta miten helvetissä moisia summia?

 

[Huppe]

Ohan se hyvä laskeskella, mutta miten helvetissä moisia summia?

Eihän sillä ole väliä kun asuu uudessa talossa. Pienessä kaksiossa saisi laskeskella. Täällä on rahaa kellari täys! Toimii kätevästi sytykkeinäkin.

 

[Timba79]

Ilmeisesti oon tyhmä, mutta ei noissa Hupen jutuissa oo kohta enään mitään järkee. Luulis sullakin olevan sen verran rahaa ettei tartte jokasta pesulla käyntiä alkaa rahassa laskeen, ei vittu.

Muuta pieneen kaksioon, jos ei uus omakotitalo kelpaa, tuolla menolla sulla lähtee henki muutaman vuoden sisällä.

Kohta muuten menee hermot. Mä en Hupen rahatilanteesta tiedä mitään. Mutta me ollaan ainakin tavallinen noin keskituloinen perhe, jolla jäi pitkästi kakkosella alkava velkasumma raksasta. Eli kyllä noilla joka ikisellä kilowatilla on merkitys! Ja mitä se nyt sinua rassaa jos me näitä täällä viilataan? Onko se nyt sitten niin että jos rakennat perheelle kodin, niin olet joku rahassa kylpeä vitun roopeankka?

Joo, tuli vähän avauduttua nyt Hupen puolesta. Mutta ihan ihme dissaamista sillä jos viilataan kulutusta. Siitä pitäisi ennemmin saada joku palkinto. Ympäristö pelastuu ja maapalla ei lämpenekkään liikaa. :D


Niin ja katsoin just omat viralliset päivkohtaiset lukemat Vattenfalilta, aika tarkkaan 50 kwh mennyt päivässä viimeisen 7 päivän ajan. Joinain vähän alle ja vähän yli mutta ka on tuo. Pitääkin seurata tuota nyt kun pitäisi ensiviikolla lähtee tippumaan pakkaslukemat. Täällä oli yöllä 35 ja aamulla vielä 33 ja nyt on 27 astetta pakkasta. Pumppu käy käytännössä koko ajan nyt.

 

[Jm1]

Halvempi ois asua vanhassa talossa missä patterilämmitys. Ei mitään järkeä maksaa 600 euroa kuussa pelkästä sähköstä, vaikka sähköllä ei edes lämmitetä.

Minne se sähkö mahtaa mennä, jos tuollasia summia kertyy ? Tiedän tapauksen jolla on sähkölasku pakkaskuukausina 400-500euron luokkaa, mutta kyseessä on -80 luvulla rakennettu talo 1 1/2kr + 1 1/2kr
rintamamiestalo + navetta, kaikkien sähkö yhteensä siis 400-500euroa, rintamamiestalossa on lämpöä vain 15c koska on tyhjillään.

Puita tökkii varmaankin joka päivä tuohon taloon jossa asutaan, nuo kaks taloa on siis rakennettu ns.paritaloksi.

 

[Jm1]

Joo, tuli vähän avauduttua nyt Hupen puolesta. Mutta ihan ihme dissaamista sillä jos viilataan kulutusta. Siitä pitäisi ennemmin saada joku palkinto. Ympäristö pelastuu ja maapalla ei lämpenekkään liikaa. :D

Hupen jutut on koko palstan parasta antia joten ei oo tarkotus kuitenkaan vittuilla taikka dissata. Meinaan vaan että onko se ok talossa asuminen koko ajan tuollasta säätämistä ja kw-taulun tuijottamista,
jälkeenpäin valinnat tuntuu vääriltä ja siihen päälle vielä Bemarikin reistailee.

 

[LoftYokel]

Niin ja katsoin just omat viralliset päivkohtaiset lukemat Vattenfalilta, aika tarkkaan 50 kwh mennyt päivässä viimeisen 7 päivän ajan. Joinain vähän alle ja vähän yli mutta ka on tuo. Pitääkin seurata tuota nyt kun pitäisi ensiviikolla lähtee tippumaan pakkaslukemat. Täällä oli yöllä 35 ja aamulla vielä 33 ja nyt on 27 astetta pakkasta. Pumppu käy käytännössä koko ajan nyt.

Mulla on mennyt n.80kWh päivässä kaikkeen sähköön nyt viime päivät. Pumppu ei oo sammunut päiviin. Ootko katsonut kuinka kylmää nestettä menee kaivoon?

 

[Timba79]

Mulla on mennyt n.80kWh päivässä kaikkeen sähköön nyt viime päivät. Pumppu ei oo sammunut päiviin. Ootko katsonut kuinka kylmää nestettä menee kaivoon?

joo, kattelin just nuot lukemat tuossa aamulla. Näköjään ei sitten mennyt vieläkään vastus päälle, vaikka asteminuuttien puolesta oltiin jo rajoilla...

Mutta siis kaivoon meni -4 asteista ja sieltä palasi suurinpiirtein 0 asteista. Ja tuossa kohtaa pumppu oli käynyt jonkun n. 3 tuntia putkeen. Nyt näytti olleen 5 tunnin yhtämittainen käyntijakso, äsken oli sammunut. Joutui tekeen vettäkin kuin tuossa suihkuteltiin aamulla reilummin.

Oumanin mukaan lattiakiertoon työntää nyt 35 asteista vettä.

 

[Timba79]

Hupen jutut on koko palstan parasta antia joten ei oo tarkotus kuitenkaan vittuilla taikka dissata. Meinaan vaan että onko se ok talossa asuminen koko ajan tuollasta säätämistä ja kw-taulun tuijottamista,
jälkeenpäin valinnat tuntuu vääriltä ja siihen päälle vielä Bemarikin reistailee.

Joo, eipä tässä tarvii herneitä vedellä kennkään. Sitä vaan on ihan liikaa kuullut puolittaista vittuilua siitä, että on joku suurempikin rahamies kun rakentaa talon. Ihan kun niitä ei ois rakennettu tähän maahan koskaan ennen. Kun itseasiassa isompi rahamies tarvitaan siihen että pysty ostamaan uuden tai uudehkon reilut 100 m2 kokosen rivarin tai kerrostalokämpän.

Mutta pysytään kulutuksessa. Pitäs olla passiivitalo että omien hermojen lämpöilystä olisi hyötyä. ;)

 

[Procrastination]

Tällä tarkoitin sitä, että jos aina otetaan LTO:lla lämpö talteen, niin eikö sitten ylimääräinen lämpö pidä puhaltaa ulos jäteilman seassa? Siis silloin jos tuloilman asetusarvo on kovin alhainen? Eikö siis tuloilman asetusarvo tarkoita sitä kuinka lämmintä (ei siis asetusarvoa lämpöisempää) ilmaa koneelta lähtee tuloilmakanavistoon eli lopulta huoneilmaan hieman jäähtyneenä kanavistossa?

Ei ylimääräistä lämpöä harakoille puhalleta. Tuloilman annetaan mennä yli asetusarvon silloin kun se pystytään tekemään talteenoton voimin.

Poikkeuksia tähän on mlv-patterilla toteutettu jälkilämpö jolla voi myös viilentää. Toinen mahdollinen poikkeus saattaa olla Valloxin kaskadi-moodi, mutta sen sielunelämään en ole pahemmin perehtynyt.