Omakotitalon energiankulutus

[vilho_kanuuna]

Vettä tuossa on vain 223 litraa. Alavastuksella pidetään kattilan alaosan ylläpitolämpöä/veden esilämmitystä päällä. Se näyttäisi pauhaavan KOKO AJAN 6kW teholla (35 astetta)...

Eihän se voi koko ajan pauhata jos raja-arvo on 35 astetta. Eihän tollasta 223 litran säiliötä tarvitse kovinkaan paljoa 6kw teholla että jopa se 50 asteen raja-arvo saavutetaan.

 

[Procrastination]

Vettä tuossa on vain 223 litraa. Alavastuksella pidetään kattilan alaosan ylläpitolämpöä/veden esilämmitystä päällä. Se näyttäisi pauhaavan KOKO AJAN 6kW teholla (35 astetta). Kattilan yläosassa sitten on säädetty 50 asteiseksi vesi ja sinnekin on vastus ohjelmoitu 6kW teholle. Tämä näyttäisi olevan päällä silloin tällöin, n. 1.5kW teholla. Tehot menevät portaittain 1.5kW pykälin. Alavastus tosiaan koko ajan päällä/täysillä jostain syystä.

Mihinkään ne lämmöt eivät itsestään katoa, vaan johonkin tuo kattila energiaansa edelleen purkaa. Lattialämmitys on mielestäsi poissa päältä, mutta jossain sanoit että teit sen termareilla. Luotettavampi tapa olisi sammuttaa koko kiertovesipumppu. Sitten tiedät varmasti että lattiakiertoon sitä energiaa ei lähetetä.

Eräs vielä käsittelemätön potentiaalinen syöppö on lämpimän käyttöveden kierto. Luultavasti sulla on sellainen, joten laitapa pois päältä ja katso mitä vaikuttaa.

Käyttövettähän tuosta ei periaatteessa kai tule vaan vesi lämmitetään ns. "lennossa" lämmönvaihdinperiaatteella. En oikein ymmärrä tuota tekniikkaa mutta tuollainen käsitys minulla on.

Lieneekö siinä sitten kierukka varaajassa, jonka läpi käyttövesi vedetään.

Kierukka + käyttöveden kierto + koko ajan korventava alavastus sopisi sinänsä hyvin taudinkuvaan.



Joko ne IV-koneen lämmitysasetukset on muuten kohdillaan?

 

[Huppe]

Nyt olen aikeissa hankkia ilmalämpöpumpun, jolla olisi tarkoitus vielä rutistaa tosta n. 3000 kWh vuodessa pois, jolloin päästäisiin tuonne 13000 - 15000 kWh vuosikulutukseen, mikä on mielestäni ihan OK luku sähkölämmitteisessä kämpässä.

Niin ja meillä on kuulemma normaalia jos menee se 35.000kWh vuodessa vaikka lämmitettäs takalla.

 

[vässy74]

Jäljet johtivat sitten meilläkin sylttytehtaalle, eli tuolle IV-koneelle, joka tehdasasetuksilla puski vastukset kuumana kämppään lämmintä ilmaa (tuntui kädellä lämpöiseltä, eli arviolta + 35 asteista ilmaa). Varmaan poltti vastusta kesälläkin, että vaadittu lämpötila saavutettiin. :( Lisäksi LTO:n läppä oli kesäasennossa, eli kaikki kylmä ulkoilma meni ohi kennon. Säädin laitteen uudelleen keväällä siten, että tuloilman lämpötila on +17 astetta ja LTO on kytketty. Nyt oli 8 kuukauden sähkönkulutus n. 8000 kWh (tosin oli tosi leuto alkutalvi) ja vaikka nyt kovilla pakkasilla on pidetty lattailämpöjäkin kunnolla päällä, niin laskin, ettei millään sähkönkulutus tänä vuonna ole yli 17 000 kWh (jos siis jaksetaan vaan tota takkaa polttaa joka päivä. Eli summasummarum: toi IV-kone voi olla pahimmassa tapauksessa ihan mieletön sähkösyöppö, jos asetukset ovat aivan päin persettä. Meillä se teki abou 6000 kWh vuodessa lisää sähkönkulutukseen eli kolmessa vuodessa ylimääräistä rahaa on palanut n. 1000 euroa IV-koneen säätöjen takia :(

Sähkönkulutusmittarit on varsin jees keksintö, mulla oli sisäänmuuttaessa sekä MLP:llä että IV-koneella omansa ja nimenomaan tuosta kulutuksesta huomasin reilussa viikossa että IV-koneen LTO-kenno oli poissa pelistä. IV-kone on vielä yleensä ihan normitökkelin päässä eli parinkympin Clas Ohlsonin mittari hoitaa homman. MLP:llä on sitten hiukan järeämpi mittari.

Omat kokemukset talotekniikan asetuksista asentajien jäljiltä on yhtä huonot kuin kaikilla muillakin. Enervent Pandion oli "poisto"-ohjaus eli kesätilassa kun joulukuussa muutettiin, MLP:n käyrät mitä sattuu ja lämminvesi "luksus" tilassa. Noilla jatkamalla vuosi olisi palanut n x 100 Eur ylimääräistä jo ekana vuonna.

Mittareilla leikkimällä oppii muutenkin aika äkkiä mikä vie sähköä. Nörtti kun olen mulle on oma tiedosto/digitallennus palvelin himassa ja mittari kertoi sen vievän 250 Eurolla sähköä vuodessa. ==> Parilla sadalla Eskolla päivitys tuohon ja nyt kulutus on 80 Eur vuodessa ja boksi on vielä paljon tehokkaampi. Joskus pikkuinvestoinnneilla sää touhuun järkeä ja takaisinmaksuaika on lyhyt. Toinen hyvä esimerkki on kuivausrumpu: paljon pyykkäävillä lämpöpumppukuivuri säästää kolminumeroisen Euromäärän vuodessa eli hintaero normaaliin maksaa aika äkkiä takasin vielä kun huomioi että high end koneessa on paljon muutakin hyödyllistä. Kuivausrummut on muutenkin hauska juttu; moni sähkölämmitystalossa kuivaa pyykkejä narulla sisällä ettei rumpu veisi sähköä, tällöinhän kuivatus ei vie lainkaan energiaa, vai viekö?

 

[Huppe]

Mihinkään ne lämmöt eivät itsestään katoa, vaan johonkin tuo kattila energiaansa edelleen purkaa. Lattialämmitys on mielestäsi poissa päältä, mutta jossain sanoit että teit sen termareilla. Luotettavampi tapa olisi sammuttaa koko kiertovesipumppu. Sitten tiedät varmasti että lattiakiertoon sitä energiaa ei lähetetä.

Eräs vielä käsittelemätön potentiaalinen syöppö on lämpimän käyttöveden kierto. Luultavasti sulla on sellainen, joten laitapa pois päältä ja katso mitä vaikuttaa.





Lieneekö siinä sitten kierukka varaajassa, jonka läpi käyttövesi vedetään.

Kierukka + käyttöveden kierto + koko ajan korventava alavastus sopisi sinänsä hyvin taudinkuvaan.



Joko ne IV-koneen lämmitysasetukset on muuten kohdillaan?

Ei ole lämpimän veden kiertoa. Kierrukka tuossa tosiaan on yläkerrassa.
En osaa säätää tuota IV-konetta. "Hystereesi, kaskadi, kennon ohitus, dc, rh%." Mitä hittoa?

 

[motozi]

Ei ole lämpimän veden kiertoa. Kierrukka tuossa tosiaan on yläkerrassa.
En osaa säätää tuota IV-konetta. "Hystereesi, kaskadi, kennon ohitus, dc, rh%." Mitä hittoa?

Nämä kaikki on kyllä selitetty melko hyvin tuolla käyttöohjeessa.

Esim. Hystereesi on vain lämpötila-asteina määritetty arvo minkä verran jäteilman pitää nousta jotta LTO:n sulatustoiminto lopetetaan. Kaskadi on vain sen tuloilman lämpötilan säätötapa. Se huomioi poistoilman lämpötilanmuutokset. Kennon ohitus taas tarkoittaa sitä lämpötilaa jossa LTO kennon ohituspelti sulkeutuu ja LTO muutetaan kesäkäyttöön.

Tärkein asetus energian kannalta on tuloilman lämpötilan asetusarvo esim. 18-astetta ja peruspuhallinnopeus mikä voi olla esim 1-4.

http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/Ohjeistot_FI/KAHU/KAHU150mlvefSE_F_080211.pdf

 

[Procrastination]

Ei ole lämpimän veden kiertoa. Kierrukka tuossa tosiaan on yläkerrassa.
En osaa säätää tuota IV-konetta. "Hystereesi, kaskadi, kennon ohitus, dc, rh%." Mitä hittoa?

Oletko varma ettei ole kiertoa? Yleensä se melkein joka taloon tungetaan.

Siinä valloxin ohjauspaneelissa on kaksi moodia, käyttövalikko ja asetusvalikko (ikäänkuin huoltovalikko). Manuaalista löytyy tieto mitä noista löytyy, miten niiden välilla siirrytään ja mitä kukin asetus tarkoittaa.

Tärkeimmät tarkistettavat on äkkiseltään:

käyttövalikko
- Lämpötila-asetus. Jos tää on korkea korventaa jälkilämmitys koko ajan. Jälkilämmityksen saa muuten kokonaan vekka siitä ohjaimen nappirivin oikeanpuolimmaisesta näppylästä. Laita asetukseksi vaikka 14c ja ala nostaa vähän kerrallaan jos alkaa tuntua vetoisalta.

asetusvalikko
- Kennonohitus, manuaalin 10C on ok
- Tulopuh. seis, manuaalin mukaan tehdasasetus 4C, kato ettei ole muutettu
- Etulämmitys. manuaalin mukaan tehdasasetus 7C, kato ettei ole muutettu

Noilla tehdasasetuksilla pitäis päästä asialliseen lopputulokseen siten ettei masiina jäädy. Sit kun alkaa jotain laitteesta tajuta niin niitten kanssa voi alkaa kokeilemaan hifistelysäätöjä.

 

[Samo]

Paljonko sulla on se vaihteluväli? Soitin Valloxille ja meinasi, että kyllä se vaihdella saa, mutta puhelun tuollainen ~10-asteen vaihtelu vois olla outoa. Tosin se oli myyntipuolen tyyppi. Sain huollon kaverinkin numeron, mutta se ei ole ehtinyt vielä vastata.

nyt äkkiä en pysty sanomaan seilauksen väliä, olen töissä. voin yrittää huomenna sitä seurailla. ilmoittele mitä se jannu valloxilta sanoo, kun kiinni saat!?

 

[LoftYokel]

asetusvalikko
- Kennonohitus, manuaalin 10C on ok
- Tulopuh. seis, manuaalin mukaan tehdasasetus 4C, kato ettei ole muutettu
- Etulämmitys. manuaalin mukaan tehdasasetus 7C, kato ettei ole muutettu

Noilla tehdasasetuksilla pitäis päästä asialliseen lopputulokseen siten ettei masiina jäädy. Sit kun alkaa jotain laitteesta tajuta niin niitten kanssa voi alkaa kokeilemaan hifistelysäätöjä.

Koskeeko nuo myös digit 2 SE:tä suoraan? Siellä oli:
- Kennonohitus 14C
- Tulopuh. seis tehdasasetus 4C
- Etulämmitys tehdasasetus 0C

Kannattaako nuo vaihtaa noihin mitä ehdotit, vai antaa olla?
Mikä ero sillä on jos lämmitetään etuvastuksella tai jälkilämmityksellä?

Jannu ei tänään näemmä ehtinyt vastata puhelimeen. Niin se myyjäkin kyllä sanoi, että on vähän kiireinen...

EDIT: kokeilin laittaa nuo uudet arvot ja niillä tuo lämpötilan jumppaaminen väheni kolmeen asteeseen. Mistähän se kertoo?
EDIT2: vaihdoin vielä tuloilman asetusarvon 15->14 ja jumppaaminen loppui kokonaan eli näytön mukaan päästään jatkuvasti asetusarvoon. Koitappa Huppe tehdä myös samoja säätöjä jos sulla seilaa tuloilman lämpötila, koska tuo vastus oli paljon päällä tuossa jumppavaiheessa. Mullakin oli viimeisen vrk:n kulutus paljon suurempi kuin ennen.

 

[Tengu1]

jäässähän se oli - huurtumisen esto asetus oli 'valokennolla', vaihdoin lämpötila-ohjatuksi niin alkoi lämpötilat antureiden mukaan nousemaan, katsotaan josko toi sulaisi. osaatko sanoa onko noissa asetuksissa peruskäytössä väliä kumpaa käyttää.

manuaalista ei kyllä ole kuin sytytyspaperiksi takkaan.

Itsellä ei mitään huurtumista tai jäätymistä mutta normi tehdasasetus on lämpötila-ohj ja miten muistaisin että valokenno olisi "lisävaruste". En jaksa kivuta enää kahtomaan mutta minulla ei taida edes tuota olla. Pitää huomenna oikein tarkistaa.

 

[Timba79]

No mä taas mutuilen, mutta eikös tuo nyt sitten tuo periaatteessa viileää ilmaa sisälle jos pistää LTO koneelta esilämmityksen 14 asteella ja tällöin lattiat pitää olla lämpimämmät jotta saavutetaan joku haluttu huonelämpö, esim. 22 astetta? Vertaa että tuo no vaikka 18-20 astetta jolloin se ei juuri huoneita jäähdytä.

En siis oikein suostu uskomaan että tuossa paljon säästää mitään, jos sitten pitää porottaa lattiaan kuumaa vastukset punasena. Ainakaan sähkölämmittäjällä. MLP:llä periaatteessa ja silloin varmaan hyvä tehdäkkin noin jos haluaa lattioista lämpimämmät?

En tiedä tästä kun ei ole mitään kokemusta asiasta. Ihan puhdasta maalaisjärkeilyä siis. Itsellä on se esilämmitys 19 astetta. Hitto kun se LTO koneen pistoke on niin hankalassa paikassa, että saa puoli vaatehuonetta raivata että sinne pääsee mittarin väliin tökkäämään. Mutta ei tuo kuitenkaan vie kun jonkun sata tai parisataa vattia maksimissaan, mun mielestä ei sitäkään ole tuo tyhjäkäyntikulutus talossa noussut sitten lämpimämpien kelien.

EDIT:

Onneksi meillä ei ole käyttöveden kiertoa ollenkaan. Veisi varmaan aivan vitusti energiaa kun tuossa on kuitekin talon ja tallin välissä 10 metriä kanaaliputkea maan sisällä. Meillä on siis se 35 litranen puskurivaraaja (sähkö) sisällä ja sieltä ottaa heti kun hanan avaa ja ei tarvi valutella vettä yhtään että kerkiää tuolta tallista tuleen jo kuumaa isosta varaajasta. Tuo puskurivaraaja vie sen 40-50 kilowattia kuukaudessa. Eli kuluttaa se jotain, mutta ei tartte kiertovesipumppua, ei sekään tyhjällä käy ja eipä mene energiaa hukkaan tuohon kiertoon yhtään.

 

[vilho_kanuuna]

No mä taas mutuilen, mutta eikös tuo nyt sitten tuo periaatteessa viileää ilmaa sisälle jos pistää LTO koneelta esilämmityksen 14 asteella ja tällöin lattiat pitää olla lämpimämmät jotta saavutetaan joku haluttu huonelämpö, esim. 22 astetta? Vertaa että tuo no vaikka 18-20 astetta jolloin se ei juuri huoneita jäähdytä.

En siis oikein suostu uskomaan että tuossa paljon säästää mitään, jos sitten pitää porottaa lattiaan kuumaa vastukset punasena. Ainakaan sähkölämmittäjällä. MLP:llä periaatteessa ja silloin varmaan hyvä tehdäkkin noin jos haluaa lattioista lämpimämmät?

En tiedä tästä kun ei ole mitään kokemusta asiasta. Ihan puhdasta maalaisjärkeilyä siis. Itsellä on se esilämmitys 19 astetta. Hitto kun se LTO koneen pistoke on niin hankalassa paikassa, että saa puoli vaatehuonetta raivata että sinne pääsee mittarin väliin tökkäämään. Mutta ei tuo kuitenkaan vie kun jonkun sata tai parisataa vattia maksimissaan, mun mielestä ei sitäkään ole tuo tyhjäkäyntikulutus talossa noussut sitten lämpimämpien kelien.

EDIT:

Onneksi meillä ei ole käyttöveden kiertoa ollenkaan. Veisi varmaan aivan vitusti energiaa kun tuossa on kuitekin talon ja tallin välissä 10 metriä kanaaliputkea maan sisällä. Meillä on siis se 35 litranen puskurivaraaja (sähkö) sisällä ja sieltä ottaa heti kun hanan avaa ja ei tarvi valutella vettä yhtään että kerkiää tuolta tallista tuleen jo kuumaa isosta varaajasta. Tuo puskurivaraaja vie sen 40-50 kilowattia kuukaudessa. Eli kuluttaa se jotain, mutta ei tartte kiertovesipumppua, ei sekään tyhjällä käy ja eipä mene energiaa hukkaan tuohon kiertoon yhtään.

Vähän mietin lämpösen veden kiertoa, mutta jäi ottamatta. Muuten kaikki vesipisteet niin lähellä pumpun varaajaa, että ei haitaa, mutta varaajalta keittiään semmonen vajaa 15m ja siellä saakin lorottaa sitten tovin että tulee lämmintä. No harvoinpa sitä keittiässä kuumaa tarvitsee hanasta, mutta mukavampaa kuitenkin.

 

[sanmig]

Vettä tuossa on vain 223 litraa. Alavastuksella pidetään kattilan alaosan ylläpitolämpöä/veden esilämmitystä päällä. Se näyttäisi pauhaavan KOKO AJAN 6kW teholla (35 astetta). Kattilan yläosassa sitten on säädetty 50 asteiseksi vesi ja sinnekin on vastus ohjelmoitu 6kW teholle. Tämä näyttäisi olevan päällä silloin tällöin, n. 1.5kW teholla. Tehot menevät portaittain 1.5kW pykälin. Alavastus tosiaan koko ajan päällä/täysillä jostain syystä.
.

Ootko seurannut vedenkulutusta? Eihän kattilasta ole ylivuotoa suoraan viemäriin?

 

[vilho_kanuuna]

Anturit näyttää lukemia:
1: -14
2: -20
3: 10
4: -18
5: 0
6: -19
7: -15
8: 4

onkohan noissa lukemissa mitään järkeä - tai sitten anturit ei ole siellä missä niiden pitäs olla. Miksiköhän manuaali on mitä on- helpottais huomattavasti jos siellä edes kerrottaisiin mikä anturi on mikäkin.

Kävin läpi kanssa noi oman ILTO 440 Premium Econon luvut:

1: -3
2: 5
3: 14
4: 25
5: 4
6: 25
7: 111(!!! pitääköhän tilata palokunta)
8: 17

Se on sitten eri asia onko noissa mitään järkeä.

 

[vilho_kanuuna]

Itse ihan juuri asian selvittäneenä:
Anturit
1 Raitis ilma ulkoa
2 Raitis ilma LTO kennon jälkeen ennen jälkilämmityspatteria
3 Poisto ennen LTO kennoa (eli talosta ulos imettävä ilma)
4 Sisään puhaltava raitis ilma jälkilämmityspatterin jälkeen (eli tämä on talon tuloilma sisälle)
5 Jäteilma ulos
6 Jälkilämmityspatterin jäätymissuoja ( vesikiertoinen itsellä)
8 Sama kun 3. Nuo kaksi anturia ovat samassa nipussa.

Eli sisään tulevan ilman reitti 1 - 2 - 4 ja ulos menevä 3/8 - 5.


Tuo jälkilämmityskenno (vesi) on todella tehokas ja sillä saa isommankin lämpövaraajan imettyä tyhjiin nopsaan tällä ilmalla.

Eipä ole noissa mun luvuissa järkeä. kohta 1 ei voi olla -3, kun pihalla -25c.

 

[oceanstorm]

Eipä ole noissa mun luvuissa järkeä. kohta 1 ei voi olla -3, kun pihalla -25c.

mulla näyttää olevan 'etuvastus' ton ulkoa tulevan anturin kohdalla, niin se ainakin vääristää lämpötilaa, jos on päällä. eniten ihmetyttää itsellä toi 2-anturin miinus-merkkinen lukema (1: -11 2: -16). jos nyt oikein ymmärrän niin lämmöntalteen otto kylmentää ilman - eli toimisi ns väärinpäin.

 

[vilho_kanuuna]

mulla näyttää olevan 'etuvastus' ton ulkoa tulevan anturin kohdalla, niin se ainakin vääristää lämpötilaa, jos on päällä. eniten ihmetyttää itsellä toi 2-anturin miinus-merkkinen lukema (1: -11 2: -16). jos nyt oikein ymmärrän niin lämmöntalteen otto kylmentää ilman - eli toimisi ns väärinpäin.

Mulla ei ole mitään vastuksia tossa vehkeessä ja 35 asteen patterilla tuskin paljoa -25 asteista ilmaa lämmittää. Siksi mun luvut näyttää niin kummalta.

 

[Procrastination]

No mä taas mutuilen, mutta eikös tuo nyt sitten tuo periaatteessa viileää ilmaa sisälle jos pistää LTO koneelta esilämmityksen 14 asteella ja tällöin lattiat pitää olla lämpimämmät jotta saavutetaan joku haluttu huonelämpö, esim. 22 astetta? Vertaa että tuo no vaikka 18-20 astetta jolloin se ei juuri huoneita jäähdytä.

Sitä tuloilman sähköllä korventamista ei kannata tehdä YHTÄÄN enempää kuin vaaditaan siihen että vedontunnetta ei tuu. Jälkilämmitysvastus on tarkoitettu mukavuusvarusteeksi eikä lämmityslaitteeksi.

Tuloilmakanavistosta hukkuu välikatolle aina sitä enemmän mitä lämpimämmäksi ilman korventaa. Normi tuloilmaventtiilit eivät myöskään ole käsittääkseni häävejä lämmön levityksen kannalta joten tässäkin suhteessa hyötysuhde on huono.

Hupen tapauksessa tavoitteena on antaa ILPin ja takan tehdä mahdollisimman suuri osa lämmityksestä. Ne tekevät sen paremmalla hyötysuhteella (ilp) ja halvemmalla (takka). Sun tapauksessa vastuksella korventaminen on erityisen vatipäistä kun primäärijärjestelmä on COP 3 toimiva MLP.

 

[LoftYokel]

Sitä tuloilman sähköllä korventamista ei kannata tehdä YHTÄÄN enempää kuin vaaditaan siihen että vedontunnetta ei tuu. Jälkilämmitysvastus on tarkoitettu mukavuusvarusteeksi eikä lämmityslaitteeksi.

Näin se taitaa olla.

Eikös säätö kannattais tehdä niin, että ollaan siinä rajoilla tarvitaanko vastusta? Eikö silloin ole LTO:n hyötysuhde lähellä maksimiaan? Mullahan ei vedontunnetta tullut vaikka koko kenno oli ohitettu ja varmaan tuli tosi kylmää ilmaa sisään. Voisinkin hyvin säätää tuloilman vaikka viiteen asteeseen, mutta eikö se tarkottaisi, että ulos pukattaisiin lämpöä, koska sisäilmasta saisi talteen niin paljon energiaa, että tuloilman saisi esimerkiksi 14-asteiseksi? Eikös tämä taas tarkoita sitä, että tuota tuloilman asetusarvoa pitäis säätää riippuen ulkolämpötilasta, koska sisällä on melko vakio lämpö, mutta ulkoilmaa pitää lämmittää eri määrä, jotta päästää asetusarvoon?

EDIT: Osaatko Pro (tai joku muu) sanoa noihin edellisellä sivuilla esittämiini kysymyksiin jotain? Siis tuossa postauksessa nro369: http://www.pakkotoisto.com/kotitalous/102886-omakotitalon-energiankulutus-15/#post3542286

 

[Procrastination]

Koskeeko nuo myös digit 2 SE:tä suoraan? Siellä oli:
- Kennonohitus 14C
- Tulopuh. seis tehdasasetus 4C
- Etulämmitys tehdasasetus 0C

Kennonohitus on ihan ok tossa, sillä yritetään vaan kesäaikaan saada talteenotto ohitettua kun sisällä tarvitaan viileää ilmaa (kesäyöviilennys).

Noi kaksi jälkimmäistä on periaatteessa väärin päin suhteessa toisiinsa.

Tulopuh seis on kennon jäätymisenestoa varten. Kun jäteilma laskee tuossa asetetun rajan alle, pysäytetään tuloilmapuhallin. Tuloilman ollessa pysähdyksissä poistoilma menee lämpöisenä kennon läpi joka tällöin sulaa.

Etulämmityksen avulla taas on tarkoitus vähentää tuota edellä kuvattua kuutiokoneille tyypillistä katkokävelyä. Jos halutaan pitää katkominen mahdollisimman vähäisenä, säädetään etulämmityksen raja-arvo suuremmaksi kuin Tulopuh. seis -arvo. Tällöin vastus lähtee päälle ennenkuin katkomisraja saavutetaan.

Antaisin siis Tulopuh seis -arvona olla tuon 4C mutta nostaisin etulämmityksen arvoksi 6C. Noi nykyiset arvosi ovat aikaansaaneet sen että sulana pitäminen on hoidettu täysin katkomisella eikä vastusta ole käytetty. Uusilla arvoilla vastus pitää huolen sulanapysymisestä eikä katkomista pitäisi juuri tapahtua. Sähkönkulutus siis nousee mutta IV on jatkuvammin päällä. Mieti itse kummalla strategialla haluat ajella.