Omakotitalon energiankulutus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Pohjaa vasten on. Umpijäässä. Eli jäätynyt ison jäämöykyn avulla kennoon kiinni. Puolet kennosta on jääkokkaretta. Eipähän mene ainakaan väärään asentoon.

Viimeisin, vajaa vuorokausi on taas mennyt pelkän sähkökattilan osalta yli 50kWh sähköä. Kukaan ei ole käynyt edes pesulla, eikä lämmintä vettä ole otettu kuin hampaiden pesuun. Lattialämmitys ei ole edes päällä.

Melkosen kovalla on "tyhjäkäynti". Ei tossa mun mielestä ole muuta vaihtoehtoa kuin että jotenkin se sinne varaajaan ne kilowatit puskee. Jos ei edes lämmitä lattiia niin ulkolämpötilan ei pitäisi vaikuttaa kulutukseen. Tämähän tarkottaa sitä että kuukaudessa sulle menee käyttöveteen 1500kwh (vähintään 180€) vaikkei sitä edes käytetä? Lämpösemmän kauden kulutuksestahan voisi katsoa onko vienyt koko ajan noin paljon. Ei vaan taida tässä tapauksessa onnistua, kun tuntuu olevan harvinaisen (kun otetaan mukaan esim. IV-kone) päin helvettiä asetukset.
 
Niin tämä on siis manuaalin mukaan tuloilman asetus. En ymmärrä miksi se ruudussa näkyvä tuloilman lämpötila sitten seilaa noin ylös ja välillä alaskin.

Asetus on tosiaan 16-astetta, mutta en usko, että tuloilman lämpötila pysyy pakettikoneissa tarkalleen asetusarvossaan. Seilaako lukema paljonkin? Jos seilaa nopealla tahdilla ja yli puolitoista-astetta, niin tuloilman säätö ei toimi oikein.
 
Asetus on tosiaan 16-astetta, mutta en usko, että tuloilman lämpötila pysyy pakettikoneissa tarkalleen asetusarvossaan. Seilaako lukema paljonkin? Jos seilaa nopealla tahdilla ja yli puolitoista-astetta, niin tuloilman säätö ei toimi oikein.

11-22 on tuo väli ja vaihtuu n.3-8s välein. Kone on Vallox digit 2 SE. Voiko tuota tuloilman säätöä tarkistaa jostain eli voiko joku olla jumissa tai jotain muuta?
 
Tämähän tarkottaa sitä että kuukaudessa sulle menee käyttöveteen 1500kwh (vähintään 180€) vaikkei sitä edes käytetä?
Niinhän sitä menee. Ja jos käyttää, on kulutus 500-600e/kk luokkaa.
 
11-22 on tuo väli ja vaihtuu n.3-8s välein. Kone on Vallox digit 2 SE. Voiko tuota tuloilman säätöä tarkistaa jostain eli voiko joku olla jumissa tai jotain muuta?

Rippuu siitä mikä malli sinulla on noista Vallox digit 2 SE. Niitä on 8 erilaista mallia. Erot johtuvat lähinnä lämmityspattereiden toimintaperiaatteista, joissa etulämmitys ja jälkilämmityspattereiden lämpö tuotetaan sähköllä tai vedellä. Tuo ensimmäinen missä on sähköiset lämmityspatterit on varmasti aika toimintavarma. Vesipattereiden toimintaa heikentää riittämätön vesivirtaus tai alhainen/muuttuva lämpötila.
 
Anturit näyttää lukemia:
1: -14
2: -20
3: 10
4: -18
5: 0
6: -19
7: -15
8: 4

onkohan noissa lukemissa mitään järkeä - tai sitten anturit ei ole siellä missä niiden pitäs olla. Miksiköhän manuaali on mitä on- helpottais huomattavasti jos siellä edes kerrottaisiin mikä anturi on mikäkin.

Omat tällä hetkellä (ei ihan normaaleja lukuja nyt, kun talo viileni tehokkaasti juuri hetki sitten kun tavaraa liikkui ovista ja säätelyvirittely kesken)
1 -18
2 7
3 17
4 14
5 1
6 12
8 16

Itsellä ainakin jos tuo anturi 6:n lukema laskee alle +10C niin ilmastointi pysähtyy jäätymisvaaran vuoksi (vesikiertoinen patteri). Kovin kummia lukuja sulla näyttää verrattuna omiin. Kannattaa kurkata sinne koneeseen sisälle, kun ainakin itsellä oli yksi anturi pudonnut makaamaan koneen pohjalle tai siis tehtaalla jo vissin jääny laittamatta paikalleen.
 
Vuorokausi taas täynnä ja kulutukset:
Sähkökattila: 54kWh
Kokonaissähkö (sisältää tuon kattilan): 102kWh

Sähkökattila on siis "tyhjäkäynnillä". ILP + takka + IV-kone pitää taloa lämpimänä.
 
Rippuu siitä mikä malli sinulla on noista Vallox digit 2 SE. Niitä on 8 erilaista mallia. Erot johtuvat lähinnä lämmityspattereiden toimintaperiaatteista, joissa etulämmitys ja jälkilämmityspattereiden lämpö tuotetaan sähköllä tai vedellä. Tuo ensimmäinen missä on sähköiset lämmityspatterit on varmasti aika toimintavarma. Vesipattereiden toimintaa heikentää riittämätön vesivirtaus tai alhainen/muuttuva lämpötila.

Se on juuri tuo perus SE eli ei MLV tai VKL. Sähköiset etu- ja jälkilämmitykset.
 
Vuorokausi taas täynnä ja kulutukset:
Sähkökattila: 54kWh
Kokonaissähkö (sisältää tuon kattilan): 102kWh

Sähkökattila on siis "tyhjäkäynnillä". ILP + takka + IV-kone pitää taloa lämpimänä.

Ihan sivukommenttina ilman mitään kettuiluja tarkoittaen:
Tammikuussa sähkön kulutus <500Kwh
Näin kun lomat sattuneet sopivasti kylmään kauteen niin puulämmitys on pop. Ja mukavaa liikuntaa saa ulkona kun 20 mottia klapia hakattu ensi talveksi. Nyt saa istuskella ja katsella lintujen telmintää ruokintapaikalla, kuuma jägermaisterkaakao kädessä :-)
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Ihan sivukommenttina ilman mitään kettuiluja tarkoittaen:
Tammikuussa sähkön kulutus <500Kwh
Näin kun lomat sattuneet sopivasti kylmään kauteen niin puulämmitys on pop. Ja mukavaa liikuntaa saa ulkona kun 20 mottia klapia hakattu ensi talveksi. Nyt saa istuskella ja katsella lintujen telmintää ruokintapaikalla, kuuma jägermaisterkaakao kädessä :-)

Sähkökattilan maahantuojan edustajan mukaan 50-60kWh tyhjäkäyntitehoa on aivan normaalia kulutusta. Kannattaa siis miettiä kaksi (2) kertaa, vähintään, kun valitsette talon lämmitysmuotoa, että pistetäänkö sähkökattila + vesikiertoinen lattialämmitys. Tuo siis tuplaantuu tai triplaantuu helposti kun käydään pesulla tai lämmitetään taloa.

Sain häneltä nyt kuitenkin arvokkaita ohjeita ja muutin edelleen radikaalisti asetuksia.

Sähkökattilan yläosa: 50 astetta
Sähkökattilan alaosa: 35 astetta (tämä on se veden esilämmitys, mikä käytännössä vaikuttaa energiatalouteen). Tässä arvo oli 50 astetta, asentajan jäljiltä.
Käyrä: 32+2 astetta (tässä oli asentajan jäljiltä 50+2 astetta)
Veden minimilämpötila: 25 astetta
Veden maksimi lämpötila: 35 astetta.
Yläosa: 6kW
Alaosa: 6kW
 
loft ja motozi

meillä on kans digit 2 se, mulla myös se lämpö (etulämpö jälkilämpö mikä lieneekään) seilaa. olen asettanut sen arvolle 16. eli silloin, kun tuleva ilma laskee alle tuon 16 asteen niin näytössä palaa se lämmitysvalo. sitten taas välillä näyttää että tuleva ilma on 20 asteista ja se valo ei pala. eli kone itse lämmittää kun tarvitsee? ja silloin, kun tuo luku on vaikka sen 20 niin pelissä on lämmöntalteenotta? saitteko pointin? =)
 
Sähkökattilan maahantuojan edustajan mukaan 50-60kWh tyhjäkäyntitehoa on aivan normaalia kulutusta. Kannattaa siis miettiä kaksi (2) kertaa, vähintään, kun valitsette talon lämmitysmuotoa, että pistetäänkö sähkökattila + vesikiertoinen lattialämmitys. Tuo siis tuplaantuu tai triplaantuu helposti kun käydään pesulla tai lämmitetään taloa.

Sain häneltä nyt kuitenkin arvokkaita ohjeita ja muutin edelleen radikaalisti asetuksia.

Sähkökattilan yläosa: 50 astetta
Sähkökattilan alaosa: 35 astetta (tämä on se veden esilämmitys, mikä käytännössä vaikuttaa energiatalouteen). Tässä arvo oli 50 astetta, asentajan jäljiltä.
Käyrä: 32+2 astetta (tässä oli asentajan jäljiltä 50+2 astetta)
Veden minimilämpötila: 25 astetta
Veden maksimi lämpötila: 35 astetta.
Yläosa: 6kW
Alaosa: 6kW

Siis jos lattiakierto ei ole päällä niin siltikö tyhjäkäyntiteho 50 - 60kwh? Eihän se nyt voi noin olla. Tämähän tarkoittaa sitä että sähköön menee näillä hinnoilla rahaa 2200€, etkö sä ole vielä edes käyttänyt sitä lämmintä vettä. Tässä on nyt joku väärinkäsitys.
 
Siis jos lattiakierto ei ole päällä niin siltikö tyhjäkäyntiteho 50 - 60kwh? Eihän se nyt voi noin olla. Tämähän tarkoittaa sitä että sähköön menee näillä hinnoilla rahaa 2200€, etkö sä ole vielä edes käyttänyt sitä lämmintä vettä. Tässä on nyt joku väärinkäsitys.

Niin. Lämmintä vettä ei käytetty nyt kuin hampaiden pesuun aamulla. Eli ehkä 1 litra. 54kWh meni sähköä pelkällä kattilalla. Lattiakierrot oli suljettu. Lattiat on jääkylmät. Testimielessä siis nyt.
 
Omat tällä hetkellä (ei ihan normaaleja lukuja nyt, kun talo viileni tehokkaasti juuri hetki sitten kun tavaraa liikkui ovista ja säätelyvirittely kesken)
1 -18
2 7
3 17
4 14
5 1
6 12
8 16

Itsellä ainakin jos tuo anturi 6:n lukema laskee alle +10C niin ilmastointi pysähtyy jäätymisvaaran vuoksi (vesikiertoinen patteri). Kovin kummia lukuja sulla näyttää verrattuna omiin. Kannattaa kurkata sinne koneeseen sisälle, kun ainakin itsellä oli yksi anturi pudonnut makaamaan koneen pohjalle tai siis tehtaalla jo vissin jääny laittamatta paikalleen.

jäässähän se oli - huurtumisen esto asetus oli 'valokennolla', vaihdoin lämpötila-ohjatuksi niin alkoi lämpötilat antureiden mukaan nousemaan, katsotaan josko toi sulaisi. osaatko sanoa onko noissa asetuksissa peruskäytössä väliä kumpaa käyttää.

manuaalista ei kyllä ole kuin sytytyspaperiksi takkaan.
 
Sähkökattilan maahantuojan edustajan mukaan 50-60kWh tyhjäkäyntitehoa on aivan normaalia kulutusta. Kannattaa siis miettiä kaksi (2) kertaa, vähintään, kun valitsette talon lämmitysmuotoa, että pistetäänkö sähkökattila + vesikiertoinen lattialämmitys. Tuo siis tuplaantuu tai triplaantuu helposti kun käydään pesulla tai lämmitetään taloa.

Sain häneltä nyt kuitenkin arvokkaita ohjeita ja muutin edelleen radikaalisti asetuksia.

Sähkökattilan yläosa: 50 astetta
Sähkökattilan alaosa: 35 astetta (tämä on se veden esilämmitys, mikä käytännössä vaikuttaa energiatalouteen). Tässä arvo oli 50 astetta, asentajan jäljiltä.
Käyrä: 32+2 astetta (tässä oli asentajan jäljiltä 50+2 astetta)
Veden minimilämpötila: 25 astetta
Veden maksimi lämpötila: 35 astetta.
Yläosa: 6kW
Alaosa: 6kW

Taas kerran ehkä vähän asian vierestä mutta esim:
Itsellä 1800 litran varaaja ja kerrostuminen tuossa erittäin tehokasta. Yläosassa voi olla se 70-80 ja alaosa pysyy silti siinä 20+ tienoilla. Kun reissulla niin yksi 6kw ylävastus riittää pitämään talon peruslämmöllä. Toinen tarkoitus laittaa alas kaveriksi jos sattuu joskus olemaan poissa 30 pakkasilla. Siinäkin sillä mielellä että se vaan hetkellisesti auttaa ylävastusta jos puhti loppuu. Noista sähkökattiloista en tiedä ( oikeastaan yhtään mitään) että mikähän tuossa on veden tilavuus ja miten se on tehty mutta voisi periaatteessa ajatella että ylävastus ainoastaan käytössä ja sitten kun lämpö ei riitä verkon pyyntiin niin alavastus tulisi kaveriksi. Vai onko tuossa muka ettei se kerrostu kunnolla jos on pieni vesitilavuus?
 
Taas kerran ehkä vähän asian vierestä mutta esim:
Itsellä 1800 litran varaaja ja kerrostuminen tuossa erittäin tehokasta. Yläosassa voi olla se 70-80 ja alaosa pysyy silti siinä 20+ tienoilla. Kun reissulla niin yksi 6kw ylävastus riittää pitämään talon peruslämmöllä. Toinen tarkoitus laittaa alas kaveriksi jos sattuu joskus olemaan poissa 30 pakkasilla. Siinäkin sillä mielellä että se vaan hetkellisesti auttaa ylävastusta jos puhti loppuu. Noista sähkökattiloista en tiedä ( oikeastaan yhtään mitään) että mikähän tuossa on veden tilavuus ja miten se on tehty mutta voisi periaatteessa ajatella että ylävastus ainoastaan käytössä ja sitten kun lämpö ei riitä verkon pyyntiin niin alavastus tulisi kaveriksi. Vai onko tuossa muka ettei se kerrostu kunnolla jos on pieni vesitilavuus?

Vettä tuossa on vain 223 litraa. Alavastuksella pidetään kattilan alaosan ylläpitolämpöä/veden esilämmitystä päällä. Se näyttäisi pauhaavan KOKO AJAN 6kW teholla (35 astetta). Kattilan yläosassa sitten on säädetty 50 asteiseksi vesi ja sinnekin on vastus ohjelmoitu 6kW teholle. Tämä näyttäisi olevan päällä silloin tällöin, n. 1.5kW teholla. Tehot menevät portaittain 1.5kW pykälin. Alavastus tosiaan koko ajan päällä/täysillä jostain syystä.

Käyttövettähän tuosta ei periaatteessa kai tule vaan vesi lämmitetään ns. "lennossa" lämmönvaihdinperiaatteella. En oikein ymmärrä tuota tekniikkaa mutta tuollainen käsitys minulla on.
 
Vettä tuossa on vain 223 litraa. Alavastuksella pidetään kattilan alaosan ylläpitolämpöä/veden esilämmitystä päällä. Se näyttäisi pauhaavan KOKO AJAN 6kW teholla (35 astetta). Kattilan yläosassa sitten on säädetty 50 asteiseksi vesi ja sinnekin on vastus ohjelmoitu 6kW teholle. Tämä näyttäisi olevan päällä silloin tällöin, n. 1.5kW teholla. Tehot menevät portaittain 1.5kW pykälin. Alavastus tosiaan koko ajan päällä/täysillä jostain syystä.

Käyttövettähän tuosta ei periaatteessa kai tule vaan vesi lämmitetään ns. "lennossa" lämmönvaihdinperiaatteella. En oikein ymmärrä tuota tekniikkaa mutta tuollainen käsitys minulla on.

Näin hölmömpänä olisin ajatellut noiden vastusten pelaavan juuri toisin päin mutta ehkä noin pienessä vesitilavuudessa se ei sitten vaikuta ...
 
loft ja motozi

meillä on kans digit 2 se, mulla myös se lämpö (etulämpö jälkilämpö mikä lieneekään) seilaa. olen asettanut sen arvolle 16. eli silloin, kun tuleva ilma laskee alle tuon 16 asteen niin näytössä palaa se lämmitysvalo. sitten taas välillä näyttää että tuleva ilma on 20 asteista ja se valo ei pala. eli kone itse lämmittää kun tarvitsee? ja silloin, kun tuo luku on vaikka sen 20 niin pelissä on lämmöntalteenotta? saitteko pointin? =)

Paljonko sulla on se vaihteluväli? Soitin Valloxille ja meinasi, että kyllä se vaihdella saa, mutta puhelun tuollainen ~10-asteen vaihtelu vois olla outoa. Tosin se oli myyntipuolen tyyppi. Sain huollon kaverinkin numeron, mutta se ei ole ehtinyt vielä vastata.
 
Lukaisin viimeiset kolme sivua läpi keskustelua. Aika samanlaisia kokemuksia on täälläkin, eli sähköä on kulunut vuodessa muidenkin tarpeisiin. Muutettiin asumaan itse rakennettuun 145 m2 I-kerroksiseen omakotitaloon kesällä 2008. Talossa sähköllä lämpeävä varaava lattialämmitys ja varaava takka keskellä taloa. Sähkösauna lämpeää n. 2-3 kertaa/viikko. IV-koneena ILTO 435.

Eka vuosi eleltiin mukavasti n. 24 asteen sisälämpötilassa ja hekuteltiin lattialämpöjä 24/7. Sähkönkulutus oli tuolloin n. 25 000 kWh/vuosi. Seuraavana vuonna yritettiin sitten säästää ja laskettiin lämmöt tonne 21 asteen tietämille. Samalla posotettiin takalla aika tavalla. Silti sähkönkulutus oli 23 000 kWh. Tällöin alettiin kyllä ihmettelemään mistä korkea kulutus johtuu, mutta päätettiin vaan alkaa säästeliäämmäksi. Kolmantena talvena siirryttiin käyttämään lattialämmöissä pelkkää yösähköä (tosin märkätilat ja khh lattalämmöt päällä 24/7), sammuteltiin valoja ja sähkölaitteiden valmiustiloja yms. ja talvella 2010-2011 takkaa poltettiin joka päivä (n. 5 mottia klapeja). Sähkönkulutus silti melkein 23 000 kWh. Nyt ihmeteltiin jo todenteolla, sillä työkavereilla paljon vanhempia ja pienempieristeisiä taloja ja sähkönkulutus paljon pienempi.

Jäljet johtivat sitten meilläkin sylttytehtaalle, eli tuolle IV-koneelle, joka tehdasasetuksilla puski vastukset kuumana kämppään lämmintä ilmaa (tuntui kädellä lämpöiseltä, eli arviolta + 35 asteista ilmaa). Varmaan poltti vastusta kesälläkin, että vaadittu lämpötila saavutettiin. :( Lisäksi LTO:n läppä oli kesäasennossa, eli kaikki kylmä ulkoilma meni ohi kennon. Säädin laitteen uudelleen keväällä siten, että tuloilman lämpötila on +17 astetta ja LTO on kytketty. Nyt oli 8 kuukauden sähkönkulutus n. 8000 kWh (tosin oli tosi leuto alkutalvi) ja vaikka nyt kovilla pakkasilla on pidetty lattailämpöjäkin kunnolla päällä, niin laskin, ettei millään sähkönkulutus tänä vuonna ole yli 17 000 kWh (jos siis jaksetaan vaan tota takkaa polttaa joka päivä. Eli summasummarum: toi IV-kone voi olla pahimmassa tapauksessa ihan mieletön sähkösyöppö, jos asetukset ovat aivan päin persettä. Meillä se teki abou 6000 kWh vuodessa lisää sähkönkulutukseen eli kolmessa vuodessa ylimääräistä rahaa on palanut n. 1000 euroa IV-koneen säätöjen takia :(

Nyt olen aikeissa hankkia ilmalämpöpumpun, jolla olisi tarkoitus vielä rutistaa tosta n. 3000 kWh vuodessa pois, jolloin päästäisiin tuonne 13000 - 15000 kWh vuosikulutukseen, mikä on mielestäni ihan OK luku sähkölämmitteisessä kämpässä.
 
Back
Ylös Bottom