Omakotitalon energiankulutus

[Hullusika]

Ok, pitää kaivella sitä manuaalia, että löytyykö koneesta kosteusanturia.

Minä kyselin tehojen pudottamisesta. Meillä ei ole pyöriväkennoista konetta (jos tarkoitat pyörivällä kennolla LTO:n kennoa). Mutta eikö pyöriväkennoinen LTO mene miniminopeudelle huurtumisrajasta? Ainakin itse koodasin yhteen (ja ainoaan) kohteeseen ratkaisun, jossa poistoilman kylmetessä tarpeeksi (sekä huurtumisrajasta) LTO-kennon pyörintänopeus laitettiin minimille, jotta poistoilma ehti sulattaa huurteen kennosta. Kiinnostaisi tietää, että miksei ne tykkää siitä?

Olen siis varsinaisesti maalämpömyyjä, enkä mikään IV-asiantuntija. Muistan vain kun viime vuonna loppiaisen aikoihin oli etelässäkin -30c, ja yrityksemme sisäisissäviestikanavissa keskusteltiin asiasta ja useampikin henkilö oli maalaisjärjellä sitä mieltä että puhallusnopeutta tulisi pudottaa. Yrityksemme 2 lvi-suunnittelijaa taas kilvan huusivat moisen olevan todella huono ajatus. En muista tarkalleen, mutta homma johtui muistaakseni enemmänkin kastepisteen muodostumisesta väärään paikkaan suhteessa höyrysulkumuoviin, eikä niinkään IV-koneen kärsimisestä. Ts. unohda edellisestä viestistäni kohta joka yksilöi homman koskemaan nimenomaan pyöriväkennoisia laitteita.

 

[D.Yates]

kastepisteen muodostumisesta väärään paikkaan suhteessa höyrysulkumuoviin

Siis mitä?

Jos ilmanvaihto on tyystin poissa päältä, niin varmaan joo alkaa kerätä kosteutta joka sitten tiivistyy mihin tiivistyy, mutta mahtaako niitä koneita niin pienelle edes saada että näin voi käydä? Ainakaan mitään normin mukaista puhuria on aika turha pitää.

 

[Hullusika]

Siis mitä?

Jos ilmanvaihto on tyystin poissa päältä, niin varmaan joo alkaa kerätä kosteutta joka sitten tiivistyy mihin tiivistyy, mutta mahtaako niitä koneita niin pienelle edes saada että näin voi käydä? Ainakaan mitään normin mukaista puhuria on aika turha pitää.

Näiden kahden LVI-suunnittelijan mukaan ainakin muutamia konemalleja voi laittaa niin pienelle. Ongelma ilmeisesti korostuu kun sisä- ja ulkolämpötilan ero on suuri. Ongelma on siis ainoastaan taloissa joissa on höyrynsulkumuovi.
Siitä ollaan alallakin yhtämieltä, että suomen rakennusmääräykset ovat täysin järjettömät. Tästä johtuen monien tuonti-IVkoneiden manuaaleissa on pahasti virheellistä tietoa soveltuvista neliömääristä. Esimerkkinä Suomalaisten rakennusmääräysten mukaan ilman pitää vaihtua 2krt niin nopeasti kuin vaikkapa saksassa. Lisäksi pitää jäädä vielä tehostusvara, joka on varsin huomattava.

 

[tomps123]

Olen siis varsinaisesti maalämpömyyjä, enkä mikään IV-asiantuntija.

Haha, nyt nakitit itses pahemman kerran. Sanos kuule, että saako Danfossin lämpöpumpusta jotenkin asetuksien kautta säädettyä lämminvesivaraajan ylläpitämää veden lämpötilaa? Hanasta tulee mielestäni turhan kuumaa, mutta en tiedä että pitääkö lämpötilaa laskea pumpusta vai lvv:stä.

Toisekseen: nyt talvipakkasilla pumppu käynnistyy huoneilman jäähtymisen vuoksi. Lisäksi se käynnistyy lämminvesivaraajan tarpeesta. Voinko jotenkin säätää tätä lvv:n tarvetta, jotta pumppu ei käynnistyisi lämmittämään pelkkää käyttövettä? Huoneilman lämmitystarve on kuitenkin niin "jatkuvaa", että käyttöveden ei pitäisi tällä välillä päästä tippumaan kovinkaan paljoa.

 

[Hullusika]

Haha, nyt nakitit itses pahemman kerran. Sanos kuule, että saako Danfossin lämpöpumpusta jotenkin asetuksien kautta säädettyä lämminvesivaraajan ylläpitämää veden lämpötilaa? Hanasta tulee mielestäni turhan kuumaa, mutta en tiedä että pitääkö lämpötilaa laskea pumpusta vai lvv:stä.

Toisekseen: nyt talvipakkasilla pumppu käynnistyy huoneilman jäähtymisen vuoksi. Lisäksi se käynnistyy lämminvesivaraajan tarpeesta. Voinko jotenkin säätää tätä lvv:n tarvetta, jotta pumppu ei käynnistyisi lämmittämään pelkkää käyttövettä? Huoneilman lämmitystarve on kuitenkin niin "jatkuvaa", että käyttöveden ei pitäisi tällä välillä päästä tippumaan kovinkaan paljoa.

En ole myynyt koskaan Danfossia enkä tunne asetuksia tarkemmin. Selvitän muutamia perusjuttuja, joten älä suutu jos selkeitä etukäteen.
1. Pumput toimivat vaihtoventtiilillä -> Tekevät samaan aikaan vain käyttövettä tai lämmitystä, ei molempia yhtäaikaisesti.
2. Pumput ovat lähtökohtaisesti käyttövesiprioriteetillä, eli jos tarvitaan samanaikaisesti molempia, on valintana käyttövesi. Tämä johtuu siitä, että käytännössä kaikki lämpöpumput ovat suunniteltu toimimaan lattialämmityksen kanssa, joissa lämmityskatkolla ei ole mitään merkitystä vesikiertoisen lattialämmityksen luontaisen lämmönvarauskyvyn vuoksi.
3. Kuulostaa siltä että pumpussasi on hystereesi säädetty liian pienelle. Suomeksi, jos varaajalämpötila on säädetty esim. 52c, niin pumppu on saatettu ohjelmoida siten, että käyttöveden lämmitys lähtee uudelleen päälle kun varaajan lämpötila on esim. 50c. Jos käyttöveden riittävyyden kanssa ei tule ongelmaa, suosittelen säätöjä jossa varaajan lämpötilan annetaan pudota esim. 10 astetta pyyntilämpötilaa alemmas, ennen kuin aloitetaan uudelleen sen lämmittäminen. Moderneilla pumpuilla/varaajilla tulisi olla max. 2 käyttövesijaksoa esim. yön aikana kun lämmintä vettä ei käytetä.

Tuohon että hanasta tulee liian kuumaa ei pitäisi olla pumpulla oikeastaan mitään tekemistä. Kuulostaa siltä että hanojesi sekoittajat saattavat olla huonosti laitettu. Tai varaajan syöttösekoitusventtiili on väärin säädetty.

 

[Deleted member 43228]

Jos monesta hanasta tulee liian kuumaa:

Laita hana valuttamaan täysin kuumaa vettä. Kävele varaajalla olevan osydeluxin/syöttösekoittajan viereen ja venkuta sitä eestaas useampi kerta. Eli säädä tulemaan aivan kylmää ja taas täysin kuumaa, muuttuuko hanalle lähtevän putken lämpötila? Jos muuttuu, jätä säätö sellaiseksi kuin haluat ja jos ei, niin löysit vian tai nyt se jo koskettaessa alkoi tiputtaan vettäkin lattialle.

Jos vain yhdestä hanasta liian kuumaa, niin termostaatti itse hanasta luultavasti sökö. Sama vika itsellä omassa suihkuhanassa, mutta suutarin lapsella ei olekkaan kenkiä. :D

 

[tomps123]

Hyvää dataa tulee, kiitos näistä! Selkeitä ei oo kyllä mikään, joten ei huolta siitä. Tuon hystereesin voisin tarkastaa pumpun asetuksista. Vaikkei pumpulla olisi käyttöveden lämpötilan kanssa mitään tekemistä, niin miten se yleisesti ottaen on: onko se lämpötilan säätö pumpulla vai lvv:llä itsellään? Toisekseen, saakohan ton legionellatoiminnon jotenkin ajastettua yöksi, koska meilläkin yösähkö. Vai onko se oletuksena yöaikaan, koska olis aika ilkeä jos suihkustakin tulis "normiasennolla" ihan pirun kuumaa.

Käsin en kyllä ala mitään deluxeja renkkaan, siitä ei tuu kun vesivahinko ja aivovaurio. Mua kyllä korpee tollaset käsin vemputettavat kusipääkoneet, niistä ei kyllä ota mitään selkoa. Puolivinottaisen bitin saattaisin ehkä joskus saada hyväksyttävään asentoon, mutta menee kyllä pään raapimiseks jos joutuu jotain käsivekotinta kääntään. Vaikkei toikaan oo varmaan kun ihan säätöventtiili.

 

[Deleted member 43228]

Näkyykö tuollaista jossain:

Tuosta mustasta pyörästä jossa numerot säädetään se paljonko sekoitetaan kylmää vettä kuuman sekaan, jotta hanoille ei mene tulikuumaa. Se voinee olla vain jumissa, siksi sitä voisi koittaa renkuttaa eestaas.

 

[Hullusika]

Hyvää dataa tulee, kiitos näistä! Selkeitä ei oo kyllä mikään, joten ei huolta siitä. Tuon hystereesin voisin tarkastaa pumpun asetuksista. Vaikkei pumpulla olisi käyttöveden lämpötilan kanssa mitään tekemistä, niin miten se yleisesti ottaen on: onko se lämpötilan säätö pumpulla vai lvv:llä itsellään? Toisekseen, saakohan ton legionellatoiminnon jotenkin ajastettua yöksi, koska meilläkin yösähkö. Vai onko se oletuksena yöaikaan, koska olis aika ilkeä jos suihkustakin tulis "normiasennolla" ihan pirun kuumaa.

Käsin en kyllä ala mitään deluxeja renkkaan, siitä ei tuu kun vesivahinko ja aivovaurio. Mua kyllä korpee tollaset käsin vemputettavat kusipääkoneet, niistä ei kyllä ota mitään selkoa. Puolivinottaisen bitin saattaisin ehkä joskus saada hyväksyttävään asentoon, mutta menee kyllä pään raapimiseks jos joutuu jotain käsivekotinta kääntään. Vaikkei toikaan oo varmaan kun ihan säätöventtiili.

Legionella-ajon nyt voi periaatteessa nappaista vaikka kokonaan pois, ja käyttää sitä vaikka manuaalisesti kerran kuukaudessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Legionella Tuosta vähän lisää infoa. Mielenkiinnosta, minkälaiset hystereesit sulla oli pumpussa? Ja auttoiko tuohon alkuperäiseen ongelmaan mitenkään?

Minkä lämpötilan säädöstä nyt puhut? Lähtökohtaisesti kaikki säätäminen tapahtuu pumpusta. Lvv on vain ns. tyhmäsäiliö, jossa on kierukka sisällä (tai sähkövastus jos on sähkövaraaja).

 

[tomps123]

Vastaillaas pitkästä aikaa. Hystereesiä en löytänyt pumpun asetuksista, ei varmaankaan ole käyttäjän asetettavissa. Kesäksi laitoin pumpun "käyttövesi" -asentoon, sillä aina välillä lämmitti parista patterista yläreunan (n. 30sek kuulu putkista kohinaa) vaikka sisälämpötila oli vähintäänkin korkea. Legionellatoiminto ei ota huomioon aikaa, manuaalin mukaan tekee sen kerran viikossa. Voisi kokeilla tehdä se käsin ja aina yöaikaan, mutta toisaalta on taipumusta unohdella asioita, joten ehkä en tuossa asiassa lähde marginaalista säästöä tekemään. Tulevana lämmityskautena pitää huoneanturin vaikutusta säätöön muutella, ja katsoa miten se vaikuttaa toimintaan.

Vajaa kuukausi vaille täysi vuosi, pumppujen tunnit seuraavat:

Elokuu 2016
Lämpöpumppu 8441h
Lisälämpö1 153h
Lisälämpö2 90h
Käyttövesi 1765h

Elokuu 2017
Lämpöpumppu 10009h
Lisälämpö1 163h
Lisälämpö2 100h
Käyttövesi 1920h

Eli erotusta:
Lämpöpumppu 1568h
Lisälämpö1 10h
Lisälämpö2 10h
Käyttövesi 155h

Näyttääkö muiden silmiin ihan järkeviltä lukemilta? Lisälämmöt taitaa tulla vaan tuosta legionellasta, kun on molemmat vastukset käyneet yhtä paljon...

 

[Tumtork]

Kopioidaas nyt tännekkin.

Hohhoih vittujen kevät. Ostettiin rivarikaksio 55m+pieni lämmin varasto. Sähkölämmitteinen, vesikiertoinen lattialämmitys, ilppi ja varaava takka. Sähkökattilana Ctc Ecoel 1550. Mua kummastuttaa meidän sähkönkulutus, tai lähinnä se kun ei ole mihin verrata, että menäänkö linjassa. Kovilla pakkasilla mentiin keskimäärin 50kwh pvä, nyt vakiintunut hieman alle 40kwh pvä. Onko ok? Mutta sähkökattilaan, ajoittain tuntuu, että olen hyvinkin omaksunut sen periaatteen ja välillä saa taas raapia päätänsä. Lattialämmityksen lämpöhän varmastikkin säädellään kohdasta min. Menovesi? Okei. Noh, päävalikoissa on vielä erikseen kohta " Huonelämpötila " jota voi säätää. Mitä tämä tarkoittaa? Haluttua huonelämpötilaa vai ihanko oikeasti huonelämpötilaa tällä hetkellä? Yritän sitä säätää, mutta en saa sitä alle 22c millään. Miksi? Takkaa polttelemme päivittäin ja ilppi säestää minkä kokee tarpeelliseksi, ilpillä pyynti 23c nyt, joten haluaisin tuon huonelämpötilan alle 22c, ettei sieltä revitä lämpöä. Termarit on lattialämmölle makkarissa ja olkkarissa, molemmissa ihan pienellä, kokonaan en ole raaskinut sulkea. Vittu että on pää pyörällä. Apuja, kokemuksia, mitä vain. :D

 

[narunpätkä]

Kopioidaas nyt tännekkin.

Hohhoih vittujen kevät. Ostettiin rivarikaksio 55m+pieni lämmin varasto. Sähkölämmitteinen, vesikiertoinen lattialämmitys, ilppi ja varaava takka. Sähkökattilana Ctc Ecoel 1550. Mua kummastuttaa meidän sähkönkulutus, tai lähinnä se kun ei ole mihin verrata, että menäänkö linjassa. Kovilla pakkasilla mentiin keskimäärin 50kwh pvä, nyt vakiintunut hieman alle 40kwh pvä. Onko ok? Mutta sähkökattilaan, ajoittain tuntuu, että olen hyvinkin omaksunut sen periaatteen ja välillä saa taas raapia päätänsä. Lattialämmityksen lämpöhän varmastikkin säädellään kohdasta min. Menovesi? Okei. Noh, päävalikoissa on vielä erikseen kohta " Huonelämpötila " jota voi säätää. Mitä tämä tarkoittaa? Haluttua huonelämpötilaa vai ihanko oikeasti huonelämpötilaa tällä hetkellä? Yritän sitä säätää, mutta en saa sitä alle 22c millään. Miksi? Takkaa polttelemme päivittäin ja ilppi säestää minkä kokee tarpeelliseksi, ilpillä pyynti 23c nyt, joten haluaisin tuon huonelämpötilan alle 22c, ettei sieltä revitä lämpöä. Termarit on lattialämmölle makkarissa ja olkkarissa, molemmissa ihan pienellä, kokonaan en ole raaskinut sulkea. Vittu että on pää pyörällä. Apuja, kokemuksia, mitä vain. :D

Sulla ilppi viilentää ja takka kuumentaa?

 

[Tumtork]

Sulla ilppi viilentää ja takka kuumentaa?

Käsittääkseni ilppi kyllä lepää kun takka alkaa tuottaa lämpöä, tai näin ainakin oletan. En mä sitä erikseen sammuttele, mutta eipä se nytkään höngi.

 

[narunpätkä]

Käsittääkseni ilppi kyllä lepää kun takka alkaa tuottaa lämpöä, tai näin ainakin oletan. En mä sitä erikseen sammuttele, mutta eipä se nytkään höngi.

Jos siinä on automatiikka ja olet säätänyt sen 23 asteeseen ja ilma lämpeää sen tunnistimen kohdalla tähän tai lämpimämpään niin alkaa viilentämään eli syö sähköä ihan pirusti.

 

[Tumtork]

Jos siinä on automatiikka ja olet säätänyt sen 23 asteeseen ja ilma lämpeää sen tunnistimen kohdalla tähän tai lämpimämpään niin alkaa viilentämään eli syö sähköä ihan pirusti.

Okei, no täytyypä tutkia ja vaikka sammutella päiväksi, kun takkaa eka polttaa ja vertailla sitten sähkönkulutusta. Mitsun FH25 ilppi kyseessä, automatiikkaa en ainakaan itse ole päälle paineskellut. Heat mode ja jatkuva 23 pyynti.

 

[-skeletor-]

Jos siinä on automatiikka ja olet säätänyt sen 23 asteeseen ja ilma lämpeää sen tunnistimen kohdalla tähän tai lämpimämpään niin alkaa viilentämään eli syö sähköä ihan pirusti.

Okei, no täytyypä tutkia ja vaikka sammutella päiväksi, kun takkaa eka polttaa ja vertailla sitten sähkönkulutusta. Mitsun FH25 ilppi kyseessä, automatiikkaa en ainakaan itse ole päälle paineskellut. Heat mode ja jatkuva 23 pyynti.

Kuhan on heat päällä niin ei se mitään jäähdytä. Lämmittää kun on tarvis ja muuten kierrättää ilmaa.

Itsellä on rivari kaksio 52 neliötä suoralla sähköllä ja ilppinä Panasonic NZ9. Ei ole tarvinnut tänä talvena vielä sähköpattereita käyttää. Sähkölasku on ollut jotain 75-105€ kuukaudessa sisältäen kaiken sähkön.

 

[Tumtork]

Kuhan on heat päällä niin ei se mitään jäähdytä. Lämmittää kun on tarvis ja muuten kierrättää ilmaa.

Itsellä on rivari kaksio 52 neliötä suoralla sähköllä ja ilppinä Panasonic NZ9. Ei ole tarvinnut tänä talvena vielä sähköpattereita käyttää. Sähkölasku on ollut jotain 75-105€ kuukaudessa sisältäen kaiken sähkön.

Jees, näin ajattelinkin. Onko kuinka uusi rivari? Meillä 2013 rakennettu joten koneellinen ilmanvaihtokin hörppäisee pienen osan kulutuksesta..

 

[-skeletor-]

Jees, näin ajattelinkin. Onko kuinka uusi rivari? Meillä 2013 rakennettu joten koneellinen ilmanvaihtokin hörppäisee pienen osan kulutuksesta..

Rakennettu seitkytluvulla. Vesikatto, yläpohja, ikkunat ja ovet rempattu. Koneellinen ilmanvaihto on ja vesi omalla sähkövaraajalla. Lattilämmityksiä ei ole. Ja yksi tekijä on että saunaa en juurikaan lämmitä kun salilla tulee käytyä joka kerta.

 

[Razorblade]

Onko jollain heittää vinkkiä miten mitata vesivaraajan toiminta ilman sähkärin kutsumista? Ongelma siis, että sähkötaulussa kytkimessa olevat merkinnät 0,1 ja 2 on kytketty hieman oudosti ja haluaisin saada yösähkölle tuon 3kW varaajan lämmityksen. Sen verran selvitin, että 1-asennossa tuo varaaja on kokonaan pois koska vesi on jääkylmää, jäljelle jää 0 ja 2-asennot joiden eroa ei ole pystynyt kunnolla hahmottamaan sähköyhtiön seurantapalvelusta, luulisi yösähkötoiminnon erottuvan ihan selvästi 22-06 välisellä ajalla jos se olisi käytössä? Jännitemittarilla ei näe vesivaraajan alta toimintaa, taitaa olla sen verran paksu suojaus johtosarjassa ettei kynä anna signaalia sen läpi.

Olisi mukava saada tuohon edes jotain haisua ennen kuin tilaan sähkärin joka ottaa 100€ pelkästä tsekkauksesta ja toisen satasen jos joutuu korjaamaan kytkentää :D

 

[Lonewolf]

Onko sulla lämmitysmuoto varaava sähkö? Jos ei, niin ei käytännön merkitystä (hinnassa) lämmittääkö pelkkää käyttövesivaraajaa jatkuvana vai vain yöllä. Käytännön merkitystä tulee siinä, että jos 300 litran varaaja tulee kavereiden kans saunoessa suihkuteltua tyhjäksi jo illalla.

Helppo käytännön testi, anna pytyn jäähtyä asennossa 1 päivällä, laita illalla asentoon 0 ja kokeile aamulla, olikos vesi kylmää vai lämmintä. Sama sitte uusiksi asennolle 2.

Sinänsä kummalta kuulostaa että joku laite saa virtaa jos nupit on asennossa 0.