Omakotitalon energiankulutus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Lapset on pieniä ja lattialämmöt silti pois päältä, talvella meillä sellainen noin 20,5-22-astetta. Lämpimämpää silloin kun takassa tuli, muuten tuo matala lämpö. Kaksi jääkaappipakastinta sekä yksi puolikas pakastin kylmässä lämminvarastossa. Sisällä olevissa noin -19 astetta ja varastossa olevassa noin -22 koska täynnä marjoja + lihoja. Jääkaapeista toinen on +4 (juomat, lihat yms) ja toinen +6 (kasvikset peruna). Ovat vastapäätä uunia noin reilun metrin päässä. Lamput katossa halogeeneja makuuhuoneita lukuunottamatta (niissä ledit). Meillä on kolme tuollaista himmentimen päässä olevaa rypästä joissa jokaisessa 6*25w halogeenit. Näistä eteisen on päivässä päällä max tunnin, keittiössä ja olkkarissa hieman pidempään. 60" plasma tv löytyy mutta se on päivisin aikalailla tasan 2h auki aivan illasta.

Meillä on nyt käytössä yö/päiväsähkö ja fortumilta pörssisähkö. On käytännössä puoleen hintaan tuo lämminvesivaarajan käyttämä energia verrattuna päiväsähköön.

Talvella menee sen 1000-1200kwh kuukaudessa, silloin päällä ainostaan ilmalämpöpumppu, takka ja kylppärin lattialämmitys. Mukavan kylmä kyllä tuo latta ja parketti mutta villasukat onneksi löytyy emännältä, muut talsii ihan normi sukissa ja lapsilla ei räkä valu. Viime talvena ei kenelläkään yhtään flunssaa tällä meiningillä.

Tuo ilmanvaihtokoneen esilämmitys vei aika jäätävästi sähköä niin sitä on pidetty vaan -10 astetta kylmemmillä keleillä, muutoin öisin ilmanvaihtokone ykkösasennolla niin ei tule vetoa juuri ollenkaan.
 
Aika jännä jos talvella menee vaan 200-400kWh enemmän kuukaudessa kun kesällä. Voihan se olla, että teillä se ns. peruskuorma valaistuksesta (yhteisteho 450w) ja kodinkonekäytöstä noin korkea. Kyllä mä edelleen suosittelisin sen töpseliin liitettävän kulutusmittarin hankintaa. Maksoi joitan kymppejä muistaakseni. Jotain testiä niistä joskus luin, niin niistähän saa sen hetkittäisen kulutuksen ja sitten kumulatiivisen kulutuksen. Taisi jopa joihinkin saada syötettyä sähkön hinnan, jolloin se ilmoittaa laitteen käyttämän sähkön kustannukset. Sellaisella nyt selvittää esim. tuon ison plasman kuluttaman energian. Mä mittaisin myös noiden kylmäkoneiden kulutuksia. 3 kylmäkonetta ja iso plasma, niiden kulutuksen kun selvittää niin voit olla viisaampi että mistä tuo 800kWh muodostuu.
 
Onhan tota tossa. Iso vanha plasma 60" saattaa olla jopa 600W. Sitten pienet lapset. Niitten naamaa ja peräpäätä saa jatkuvasti olla pesemässä. Lisäksi omia käsiä saa pestä kun niiden sotkuja on siivoillut.
 
Mitenkäs pakkislaisilla kuluu vettä?
Juuri tuli tasauslasku ja 129 kuutiota on mennyt vuodessa.
Ihan kohtuu lukema mielestäni, 2 aikuista ja 3 lasta taaperosta teini-ikäiseen. Ei rajoiteta vedenkäyttöä mitä nyt saippuoinnin ajaksi suljetaan juokseva vesi. Astian- ja pyykinpesukone laulaa päivittäin + vietetään saunailtoja isommalla porukalla n. kerran kuussa.
 
Mää ja muija. Ei suljeta edes saippuoinnin ajaksi. Kaivosta pumppaan vain kasteluvettä, menneenä kesänä n. kuution verran. Vuodessa vesilaskua n. 55m3, tykkään että ihan ok lukema.
 
Aika tarkkaan 150 kuutiota meilläkin menee, 2 aikuista ja 2-4 lasta.
 
Semmonen 160-170 kuutiota menee. Perheessä 2 aikuista ja 2 alakouluikäistä poikaa. Veikkaisin että lähinnä suihkuun menee vesi, vaikka pesukoneet hoosiannaa laulaakin joka päivä - moneen kertaa.

Minä saatan saippuoinnin ajaksi sulkea hanan, mutta taidan olla ainoa.

Vedenkulutus on sinänsä hyvä tietää, koska uskon että se korreloi melko suoraan muun energian kulutuksen kanssa ja näin pystyy vertaamaan esim. eri lämmitysmuotojen kustannustehokkuutta paljon paremmin.
 
120 kuution mukaan arvio, mutta jäädään siitä jonkin verran. Perheessä 2 aikuista ja 3 alle kouluikäistä. Pari vuotta sitten vanhassa kämpässä taisi olla 90 kuutioo joku tasattu lasku muistaakseni....

Oon varmaan kans ainoa joka saippuoinnin ajaksi sammuttaa suihkun. Lapset tykkäävät kylpeä kaikki kerralla, joten se varmaan myös vähän säästää vettä. Kylpyammeessa siis. Pesukoneet nyt tietysti käy päivittäin.

Vedenkulutusta ja mitä tahansa kustannusta on hyvä seurata, koska muutokset näkee. Tällöin voi koittaa paikallistaa muutoksen aiheuttajan ja mahdollisesti vaikuttaa siihen. Tapoja on vielä vaikeampi muuttaa, jos ei tiedosta niiden kokonaisvaikutusta vaikka juurikin vedenkulutukseen.

OT: onko toi maalämpökaivon vedenpumppausominaisuus joku vakiojuttu, vai olisko se pitänyt huomioida asennusvaiheessa? Mietin vaan että onko omassani sellaista, kun ei siitä mitään puhetta ollut edellisen asukkaan kanssa...
 
120 kuution mukaan arvio, mutta jäädään siitä jonkin verran. Perheessä 2 aikuista ja 3 alle kouluikäistä. Pari vuotta sitten vanhassa kämpässä taisi olla 90 kuutioo joku tasattu lasku muistaakseni....

Oon varmaan kans ainoa joka saippuoinnin ajaksi sammuttaa suihkun. Lapset tykkäävät kylpeä kaikki kerralla, joten se varmaan myös vähän säästää vettä. Kylpyammeessa siis. Pesukoneet nyt tietysti käy päivittäin.

Vedenkulutusta ja mitä tahansa kustannusta on hyvä seurata, koska muutokset näkee. Tällöin voi koittaa paikallistaa muutoksen aiheuttajan ja mahdollisesti vaikuttaa siihen. Tapoja on vielä vaikeampi muuttaa, jos ei tiedosta niiden kokonaisvaikutusta vaikka juurikin vedenkulutukseen.

OT: onko toi maalämpökaivon vedenpumppausominaisuus joku vakiojuttu, vai olisko se pitänyt huomioida asennusvaiheessa? Mietin vaan että onko omassani sellaista, kun ei siitä mitään puhetta ollut edellisen asukkaan kanssa...

Ei ole vakio-ominaisuus. Kaivoon voi asennusvaiheessa laittaa pumpun kasteluvedelle jos haluaa. Täytyy kyllä huomioida ettei läheskään kaikissa maalämpökaivoissa nouse vesi niin hyvin, että moista pumppua voisi edes laittaa.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
2-vuotiskatsaus. Kyseessä siis vesikiertoisella sähköllä lämpiävä omakotitalo Pirkanmaalla. Takkan lisäksi ei muita lämmitysherkkuja. Asuinneiliöt 154m2, Kerrosoala 197m2, Bruttoala 205m2,Tilavuus rak 646m3, Tilavuus ilma 414m3, ET-luku 128
2015 14873 kwh
2016 17456 kwh (+17.4%)

+17%!!!! Olin jo tässä vaiheessa siirtymässä konehuoneen puolella alentamaan kiertoveden lämpötilaa ja siitä rähjäämään perheelle. Mutta sitten muistin katsoa lämmitystarveluvun.
2015 3619
2016 4155 (+14.8%).
Käytännössä ei siis muutosta.
 
Paljonko teillä on kaukolämmityskulut?
Omat speksit:
Länsi-Suomi
167m2
1 krs
Joulukuu 148e
Joulukuuhan oli aika lämmin. All time high viime tammikuuta, kun oli se pitkä -20 asteen pakkasjakso, oli lasku 188e.
 
Mikäs tuo lämmitystarveluku on ja miten se määritetään?

Entäs koneellisen iv:n omaavat, laitatteko pienemmälle tälleen kovilla pakkasilla? (yli -20°C)

Vielä vähän maalämmönkäyttövinkkejä kyselisin, että varmaan kannattaa vaan nostaa sitä huonelukua (nyt 20°C) jos tuntuu kylmältä? Eikös se coppikerroin pitäis pysyä samana pakkasesta huolimatta? Tosin kahdesta kohtaa hartiakorkeudelta mitattuna näyttäis sisälämpötila +21°C, joten pitää vähän toppuutella vaimon pyyntöjä...
 
...Entäs koneellisen iv:n omaavat, laitatteko pienemmälle tälleen kovilla pakkasilla? (yli -20°C)...

Meillä koneellinen poisto ja on/off-malliset korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolella. Menneinä vuosina jotkut on kuulemma kääntäny poistoilmaa liesituulettimesta pienemmälle tai jopa kokonaan pois kovilla pakkasilla, mutta nykyään säännöissä kielletty koska poistoilmavirran katkaseminen muodostaa tässä hökkelissä kondensiovettä poistohormeihin ja sieltä se sitten valahtaa poistoilmakoneen & liesituulettimen sisuksiin tai putken ulkopinnasta keittiön kaapiston taakse muhimaan...
 
Entäs koneellisen iv:n omaavat, laitatteko pienemmälle tälleen kovilla pakkasilla? (yli -20°C)

Kyllä aina jo siinä 10-15 asteen pakkasilla. Pakkasilma on kuivaa ja kosteuskytkin huolehtii että menee tehostukselle kun joku käy suihkussa tai saunotaan, joten kosteuden kertyminen ei ole riski minusta.
 
Tuleehan sitä pyörintänopeutta pienennettyä, mutta toisaalta kun on co2-lukemia saatavilla niin tulee olo että olis tunkkainen ilma. Jos ei olisi tottunut seuraamaan pitoisuuksia niin tuskin mitään huomaisi. Tieto lisää tuskaa ja luulosairautta :D
 
Lisää sarjaamme pirun typeriä kysymyksiä, joihin on mahdotonta kenenkään vastata: vanha asukas sanoi, että tuossa iltolle kolme kellokytkintä, muttei osannut kertoa mitä ne tekee (oli joku musiikkialan ihminen, ei paljoa tekniikasta stressannut). Lukuunottamatta yhtä, joka on tehostuksen (napista päälle) offdelay. Mitähän ne kaksi muuta voisi tehdä? Olen huomannut, että niiden ohjattu-valo palaa toisinaan... Kellot siis on "jälkiasennettu", eli eivät ole mitenkään iltoon integroitu.

Lisäksi ilton valintakytkin: 1 on "poissaolonopeus" ja 2 on "normaali nopeus", mutta mitähän ne kaksi muuta on? Manuaalissa ei nopeasti luettuna niistä mitään löytynyt. Kun kääntää 1 --> 2, niin puhaltimen nopeus tietysti nousee, mutta kääntäessä 2 --> 3 --> 4 ei tapahdu nopeudessa mitään. Tuli mieleen, että olisko tuo 2-nopeus sellainen "aina nopealla" ja 3 tai 4 sitten seuraisi niitä kello-ohjauksia..? Mietin vaan, että mikä funktio niillä olisi.... Voisiko kenties olla jotain järkeä pienentää nopeutta esim. yöaikaan?

Entäs ilton toiminta sitten saunoessa: kun saunomisen jälkeen avaa saunan poistoilman, niin tunnin tai pari ilto ottaa 10-30s nopeita pyrähdyksiä. Normaalia käyntinopeutta voi olla useemman minuuttia. Johtuu varmaan jostain (poistoilman?) lämpötilasta, mutta millä logiikalla?
 
Entäs ilton toiminta sitten saunoessa: kun saunomisen jälkeen avaa saunan poistoilman, niin tunnin tai pari ilto ottaa 10-30s nopeita pyrähdyksiä. Normaalia käyntinopeutta voi olla useemman minuuttia. Johtuu varmaan jostain (poistoilman?) lämpötilasta, mutta millä logiikalla?

Huomattavasti todennäköisempää että ilman kosteudesta johtuu.
Sitten tuossa aiemmin joku kyseli siitä IV-koneen tehon pudottamisesta kovilla pakkasilla. Älkää tehkö sitä, varsinkin pyöriväkennoiset laitteet eivät tykkää lainkaan hyvää siitä.
 
Huomattavasti todennäköisempää että ilman kosteudesta johtuu.
Sitten tuossa aiemmin joku kyseli siitä IV-koneen tehon pudottamisesta kovilla pakkasilla. Älkää tehkö sitä, varsinkin pyöriväkennoiset laitteet eivät tykkää lainkaan hyvää siitä.

Ok, pitää kaivella sitä manuaalia, että löytyykö koneesta kosteusanturia.

Minä kyselin tehojen pudottamisesta. Meillä ei ole pyöriväkennoista konetta (jos tarkoitat pyörivällä kennolla LTO:n kennoa). Mutta eikö pyöriväkennoinen LTO mene miniminopeudelle huurtumisrajasta? Ainakin itse koodasin yhteen (ja ainoaan) kohteeseen ratkaisun, jossa poistoilman kylmetessä tarpeeksi (sekä huurtumisrajasta) LTO-kennon pyörintänopeus laitettiin minimille, jotta poistoilma ehti sulattaa huurteen kennosta. Kiinnostaisi tietää, että miksei ne tykkää siitä?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom