- Liittynyt
- 31.8.2007
- Viestejä
- 27
Pääsin ekalla yrittämällä sisään. Pääsykokeista sanoisin, että pääsykokeen läpäiseminen ei ole suurin ongelma, vaan se että on valmis jatkamaan samaa seuraavat 5-6 vuotta. Vertailuna voidaan todeta että pääsykoekirjoissa on yleensä noin 600 sivua ja tenttikirjoissa 1000 sivua. Kummankin kokeen läpäisyyn tarvitaan suunnilleen saman verran pisteitä.
Luin pääsykoekirjat 7-8 kertaa muistiinpanoja tehden, tenttikirjat luen 3-4 kertaa. Sisäänpääsyn ja opiskelun vaikeuden suhde voi varmaan riippua tiedekunnasta. Valmennuskurssin tiedollinen sisältö oli heikko, mutta motivaatioon se vaikutti. Ei tee mieli luovuttaa kovin helpolla kun on rahaa pelissä, ja kanssakurssilaisten näkeminen auttaa hahmottamaan kilpailun kovuuden. Harjoituspääsykokeesta oli hyötyä, se auttoi ymmärtämään pisteytystä.
Opiskelu kohdallani on etäopiskelua, yliopistolle ei juurikaan ole asiaa. Mielenkiintoa on vaikea pitää yllä, kun seurana on pelkkä kasa paperia. Jos en olisi jo loppusuoralla, valitsisin lääkiksen tai vastaavan, missä oikeasti on opetusta.
Luin pääsykoekirjat 7-8 kertaa muistiinpanoja tehden, tenttikirjat luen 3-4 kertaa. Sisäänpääsyn ja opiskelun vaikeuden suhde voi varmaan riippua tiedekunnasta. Valmennuskurssin tiedollinen sisältö oli heikko, mutta motivaatioon se vaikutti. Ei tee mieli luovuttaa kovin helpolla kun on rahaa pelissä, ja kanssakurssilaisten näkeminen auttaa hahmottamaan kilpailun kovuuden. Harjoituspääsykokeesta oli hyötyä, se auttoi ymmärtämään pisteytystä.
Opiskelu kohdallani on etäopiskelua, yliopistolle ei juurikaan ole asiaa. Mielenkiintoa on vaikea pitää yllä, kun seurana on pelkkä kasa paperia. Jos en olisi jo loppusuoralla, valitsisin lääkiksen tai vastaavan, missä oikeasti on opetusta.