Myytti: Kiinteytyminen - kysymykset tähän threadiin!

[Betzy]

Itse asiassa yllättävän hyvältä tuo yläkroppa näyttää - ottaen huomioon, että en oo enää "hetkeen" pystynyt nostamaan enempää kuin sen kauppakassin. Käsistäkin näkyy (edes vähän), että on sitä joskus treenattu Ei siis missään nimessä pelkkää luuta ja nahkaa.. (enemmän ehkä vähän lihasta ja loput rasvaa:D)

En oikeasti kaipaa jalkoihin lisää lihasta.. Ehkä sitä voisi harkita, että kävisi treenaamassa jalat kahdesti viikkoon - pikkasen kevyemmin.. ja kattoa joskos siitä vaikka olisi jotain apua. Sitten täytyy kyllä vaan toisella kerralla tehdä jotain muuta kun kyykkyjä & askelkyykkyjä (vihaan niiden tekemistä sydämeni pohjasta :D)

Tossa laihduttamisessa on se ongelma, että saan varmaan lopettaa kokonaan syömisen, että se paino putoaa. Pitkään paino pysyi siinä 53-54 kieppellä, söin sitten enemmän tai vähemmän. Sitten olin tossa vajaa pari kuukautta sitten kipeenä pari viikkoa ja kotona ollessa se syöminen on tosi vaikeeta.. Päivässä meni muutama ruisleipä + pari jugurttia ja muutamia karkkeja /pari palaa suklaata. Silloin paino tippui viiteenkymppiin.. Muuten se on tosiaan usean vuoden jumittanut paikallaan..

Off topic ; kuolaan aina salilla jengiä, jotka tekee kunnon yläkroppatreeniä.. Ehkä eniten houkuttais ristikkäistalja.. mäkin tahdon!!! :D

Hohhoijaa, kuvittelin tänään syöneeni ihan suht hyvin - vaikka lounaana olikin jauheliha-kukkakaalisosetta.. Syötin kiloklubiin päivän safkat tulevan iltapalan mukaan lukien - ja kalorit siellä noin 1200:ssa...

 

[Stash]

Betzy, älä ala laihduttaa. Ensinnäkin sen jalkarasvan häätäminen on tosiaan aika työn ja tuskan takana, energiamäärät ovat millekään dieetille ihan liian alhaiset ja toisaalta, vaikka tuloksia saisitkin, tilassa olisi vaikeaa pysyä ja luultavasti tuhoaisit suotta aineenvaihduntaasi samalla. Noista Delgadon vaihtoehdoista varmaan suosittelisin itsekin sitä jalkojen treenaamista ja otat sitten vastaan sen, mitä tulee. Tiivistymistä varmasti tapahtuu ihan yleisesti hyvien elämäntapojen ja jalkojen treenaamisen myötä, joten koeta olla ottamatta stressiä ja keskity siihen, mitä sulla jo on ja mitä voit tehdä. Loma on sitä paitsi itseä varten, eikä sitä kannata pilata harmittelemalla sitä miltä voisi näyttää (etenkin nyt, kun treenin toteuttamisessa on muitakin esteitä).

 

[Betzy]

Kai se tosiaan pitäis hyväksyä, että mulla kaikki kerääntyy alakroppaan - ja ei siitä varmaan pientä ja timmiä saa - ainakaan tosiaan kovin helposti. Tai olenhan mä nyt jo kai monen mielestä aika pieni, mutta ne ei ookkaan nähnyt mua ilman vaatteita :D

Ja tosiaan toi laihduttaminen.. pitäs olla varmaan koko sana mulle vähän kuin kirosana. Nyt kun vihdoinkin oon oppinut vähän jopa syömään herkkuja, niin ei kai tosiaankaan pitäis palata siihen entiseen tosi tarkkaan ruokavalioon - kyllä sen tietää mihin se johtaa, varsinkin kun vieläkin on niitä ongelmia - ainakin jossain määrin..

Voiko aineenvaihdunnalle tehdä jotain pysyviä haittoja?
Sekaisin se on varmaan tosiaan ollut ties kuin pitkään, välillä varmaan vähän paremmalla mallilla kuin toisinaan..

 

[Stash]

Voiko aineenvaihdunnalle tehdä jotain pysyviä haittoja?
Sekaisin se on varmaan tosiaan ollut ties kuin pitkään, välillä varmaan vähän paremmalla mallilla kuin toisinaan..

Kyllä voi. SYLI:n palstallahan on entisten syömishäiriöisten kokemuksia sairauden jättämistä jäljistä, ja esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta on periaatteessa krooninen sairaus. Tosin iällä ja sen näännytyksen/huonon ravinnon jne. kestolla ja vakavuusasteella lienee merkitystä. Ainakin joidenkin aineenvaihduntasairaita hoitaneiden lääkäreiden mukaan nuoret yleensä palautuvat kokonaan, sillä edellytyksellä, että yksilö kohtelee itseään ja terveyttään hyvin. Mutta jotenkin sellainen näppituntuma olisi, että aika monella esimerkiksi syömishäiriön, ylikunnon, burnoutin jne. jälkeen palautumiskyky ja reagointi muuttuu esimerkiksi niin, ettei palaudu enää yhtä hyvin tai ei kestä stressiä kuten ennen sairastumista. Sama juttu on esimerkiksi syömishäiriöisten normaalia herkemmin toimiva aineenvaihdunnan hidastumisefekti.

Eikä tietenkään tarvitse olla anoreksiaa, jotta tuollaisia mekanismeja pääsisi syntymään. Kyllä mun käsitykseni mukaan se naisten perinteisesti harrastama jojottelu ja vuosikausia niukalla, vähärasvaisella ruoalla (ja ehkä vuorotellen sokerilla) eläminen on varsin tuhoisaa, vaikkei sairaalan petiin päädytäkään. Omaan terveyteensä pitäisi siis suhtautua aika vakavasti ja oppia pitämään huolta itsestään, ei siten, että taistellaan omaa kroppaa vastaan, koska se taistelu kyllä melko varmasti hävitään ennemmin tai myöhemmin.

 

[Betzy]

Tossa yllä oli kyllä aika hyvä pointti - kiitos Stash! Laittoi taas vähän ajattelemaan..

Ehkä koitan unohtaa koko asian, elää sen kanssa mitä mulla on - kuitenkaan siis unohtamatta sitä terveellistä (ja RIITTÄVÄÄ - missä vielä tosin opeteltavaa) ruokavaliota sekä treeniä. Mä en voi sietää jalkatreeniä, joten ei siinä sinänsä varmaan oo järkeä muuttaa sitä kahdelle päivälle ja tehdä vähän edes kevyemmin.. Kai siitä treenamisesta pitäisi kuitenkin nauttia, eikä mennä salille hampaan irvessä ja nostaa sitä rautaa vaan sillä verukkeella, että "kohta tää on ohi ja pääsen kotiin"..
Paremmin niitä tuloksia varmaankin syntyy, jos tekee sellasta mistä tykkää - ja pitää ehkä sen yhen pakollisen jalkatreenin siellä mukana:curs: Varsinkaan kun ei tässä kuitenkaan oo sen tähdellisempiä tavoitteita kun tuo oma ulkonäkö..

 

[HeatN]

Kyllä voi. SYLI:n palstallahan on entisten syömishäiriöisten kokemuksia sairauden jättämistä jäljistä, ja esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta on periaatteessa krooninen sairaus. Tosin iällä ja sen näännytyksen/huonon ravinnon jne. kestolla ja vakavuusasteella lienee merkitystä. Ainakin joidenkin aineenvaihduntasairaita hoitaneiden lääkäreiden mukaan nuoret yleensä palautuvat kokonaan, sillä edellytyksellä, että yksilö kohtelee itseään ja terveyttään hyvin. Mutta jotenkin sellainen näppituntuma olisi, että aika monella esimerkiksi syömishäiriön, ylikunnon, burnoutin jne. jälkeen palautumiskyky ja reagointi muuttuu esimerkiksi niin, ettei palaudu enää yhtä hyvin tai ei kestä stressiä kuten ennen sairastumista. Sama juttu on esimerkiksi syömishäiriöisten normaalia herkemmin toimiva aineenvaihdunnan hidastumisefekti.

Eikä tietenkään tarvitse olla anoreksiaa, jotta tuollaisia mekanismeja pääsisi syntymään. Kyllä mun käsitykseni mukaan se naisten perinteisesti harrastama jojottelu ja vuosikausia niukalla, vähärasvaisella ruoalla (ja ehkä vuorotellen sokerilla) eläminen on varsin tuhoisaa, vaikkei sairaalan petiin päädytäkään. Omaan terveyteensä pitäisi siis suhtautua aika vakavasti ja oppia pitämään huolta itsestään, ei siten, että taistellaan omaa kroppaa vastaan, koska se taistelu kyllä melko varmasti hävitään ennemmin tai myöhemmin.

Mutta silti kannattaa muistaa, että voi niitä mekanisemja jollain tasolla palauttaa ja korjata eli vaikka vahinkoa olisikin tehty, ei kannata heittää pyyhettä kehään sillä ajatuksella, ettei kuitenkaan voi enää omaa kroppaansa saada kuntoon. Aina voi ja mitä nopeammin sen aloittaa, sen parempi. Ja itse tarkoitan tällä kropan kuntoon saamisella sairauden, liika treenauksen tai ylikunnon (tai näiden kaikkien) tunnistamista ja sitten asioihin puuttumista. Eli joko menemällä lääkäriin, vähentämällä liikuntaa, monipuolistamalla ja lisäämällä ruokaa, huolehtimalla riittävistä yöunista ja keskittymällä omaan hyvään oloon ja hyvinvointiin stressin aiheuttajia vähentämällä. Ja todellakaan nämä asiat eivät tapahdu naps tuosta vaan, vaan niihin voi ja pitääkin mennä vuosia.

 

[Nadesha]

Tossa yllä oli kyllä aika hyvä pointti - kiitos Stash! Laittoi taas vähän ajattelemaan..

Ehkä koitan unohtaa koko asian, elää sen kanssa mitä mulla on - kuitenkaan siis unohtamatta sitä terveellistä (ja RIITTÄVÄÄ - missä vielä tosin opeteltavaa) ruokavaliota sekä treeniä. Mä en voi sietää jalkatreeniä, joten ei siinä sinänsä varmaan oo järkeä muuttaa sitä kahdelle päivälle ja tehdä vähän edes kevyemmin.. Kai siitä treenamisesta pitäisi kuitenkin nauttia, eikä mennä salille hampaan irvessä ja nostaa sitä rautaa vaan sillä verukkeella, että "kohta tää on ohi ja pääsen kotiin"..
Paremmin niitä tuloksia varmaankin syntyy, jos tekee sellasta mistä tykkää - ja pitää ehkä sen yhen pakollisen jalkatreenin siellä mukana:curs: Varsinkaan kun ei tässä kuitenkaan oo sen tähdellisempiä tavoitteita kun tuo oma ulkonäkö..

Hyviä posteja jo muilta, mutta lisään vielä omat kokemukseni ja vinkkini. Tosiaan, kalorit sulla on urheilevaksi ihmiseksi (vaikka pienikokoinen nainen oletkin) aivan liian vähäiset, pikemminkin lisää ruokaa! Minäkin sinuna lisäisin sen toisen jalka/ahteritreenin, mutta tekisin eri liikkeitä. Teetkö prässiä? Se on kivaa vaihtelua kyykyille. Itse saan hyvät poltteet lantion alueelle sellaisella liikkeellä, jossa ensin seison aivan ruoto suorana ryhdikkäästi ja sitten nostan koko jalkaa suoraan ylös vyötärön korkeudelle ja takas alas. Vähän niin kuin joku balettiliike ;) Vaikkapa 8 - 10 toistoa ja sitten sama toisella jalalla x 3 - 4. Liike vaatii todella hyvän keskivartalon tuen ja koordinaation. Sitä voi tehostaa pyöräyttämällä itseään oman akselinsa ympäri sillä jalalla joka on maassa (taitaa mennä jo todella baletiksi ;))

Olen itsekin ex-syömishäiriöinen ja tapellut ihan samojen asioiden kanssa (eli kaloreita pudottamalla ei enää laihtunutkaan ja aineenvaihdunta jumitti). Pidin 2 v liikuntatauon ja opettelin syömään. Puolisen vuotta sitten aloitin uudestaan salin, lenkkeilyn vähän myöhemmin. Vaa'alla en ole käynyt moneen vuoteen, joten en tiedä mitä vastata niille tutuille jotka viime aikoina ovat alkaneet kysellä kuinka paljon olen laihtunut... Ja olen siis vain treenannut fiksusti vaikkakin aika paljon ja yrittänyt koko ajan lisätä syömisiäni. Tämä siis rohkaisuksi sinulle, että jos tavoittelet timmiä ulkonäköä, kitukalorit tai nopeat "tehokuurit" eivät ole ratkaisu. Sitkeetä työtä ja kärsivällisyyttä vain, uskon että sellumuhkuratkin saat jos et kokonaan häviämään, niin vähenemään!

 

[Betzy]

Teen prässiä.. rakastan sitä, jos verrataan kyykkyihin

Jalkatreeni koostuu tällä hetkellä smithissä tehdyistä kyykyistä & askelkyykyistä, prässistä ja sitten prässistä yhdellä jalalla (saa muuten yhellä jalalla tehtynä tosi paljon paremman tuntuman..).

Pitää varmaan tosissaan ottaa harkintaan se kaks jalkatreeniä viikkoon.. se on vaan niin tuskasta.. tosin kyllähän se tiedetään, ettei tuloksia helposti saa.. Mä vaan yksinkertaisesti VIHAAN tota jalkatreeniä.. :curs:

 

[Malin]

Itselläni jalkatreenistä vei ilon smith. En saanut asentoa millään kohdalleen eikä liikerata tuntunut oikealta. Vaihdoin pelkkään tankoon ja painoihin ja jo alkoi sujumaan + keskivartalo sai ihan uutta haastetta. Jalkatreenissä väittäisin, että asenne ratkaisee aika paljon. Omalla kohdalla se on aina ollut motivoivinta, koska jalkaosastolla on eniten petrattavaa ja toisaalta alavartalo on harrastuksien ansiosta luonnostaan vahvempi kuin yläkroppa.

 

[Betzy]

Toki tuo vapaa tanko olisi varmaan parempi kyykätessä, mutta itsellä käsi kun estää senkin..
Jalkatreenissä saan itsekin varmasti nopeiten näkyvää tulosta (siis jos lihaskasvusta puhutaan), mutta tällä hetkellä en oikeasti halua enää milliäkään lisää sitä lihasta.. joten sekin varmaan vaikuttaa motivaatioon. Sellut ja muut läskimuhkurat haluan pois, mutta samalla pelottaa, että ne lihakset kasvaa entisestään siellä alla.. joten se ei todellakaan lisää sitä motivaatiota kyykätä..

 

[Stash]

Mutta Betzy, se lihaksen osuuden lisääntyminen varmasti myös tasapainottaa sitä rasvaefektiä. Mutta jos et tosiaan halua lisää lihasta, niin sinuna keskittyisin vain laadukkaaseen syömiseen, hyvien elämäntapojen vaalimiseen (stressittömyys, uni jne.) ja sitten lisäksi ehkä ihonhoitoon. Selluhan on osittain perinnöllistä ja luulen, että osittain heikon aineenvaihdunnan aiheuttamaa. Mulla olis sellainen mututuntuma, että hormonaalisilla tekijöillä on tuohon vaikutusta, eli niiden tasapainottamiseen kannattaa pyrkiä, ja sitten ihan tällainen kikkakonsti kuin kuivaharjaus ainakin hivenen pehmentää ja tasoittaa ihoa oman kokemukseni mukaan. Ehkä pintaverenkierron tehostaminenkin voisi auttaa, esim. joogaa ja avantouintia tms. voi myös kokeilla. Tosin nämä ovat vain poppaskonsteja eivätkä mitenkään ylitä yleisterveyden merkitystä tuossa yhtälössä.

 

[jellonatar85]

Massakausi ylipainoisella naisella?

Minulle tehtiin eilen uusi saliohjelma, joka herätti aika paljon kysymyksiä. Toivon, että täällä löytyisi ehkä enemmän tietoa aiheesta. Koitin selata keskusteluja, mutta en löytänyt vastaavaa keskustelua...

Olen 24-vuotias nainen, ja olen ollut ylipainoinen koko opiskeluaikani, kuten myös lähes koko nuoruuteni (lukuunottamatta kitulaihdutuskuureja lukiossa). Nyt olen jo useamman vuoden ajan yrittänyt opetella terveellisempiä elämäntapoja. Mitat ovat 158 cm/74,4 kg, eli ylipainoa (bmi 25 saavuttamiseen asti) on tällä hetkellä 14 kg. Haluan päästä ylipainosta eroon. Haluan tykätä kropastani ja tuntea oloni mukavaksi useimpina päivinä. Nyt en tunne.

Olen käynyt kuntosalilla säännöllisesti viime kesästä asti. Puolen vuoden ajan olen tehnyt koko ajan melkein samaa ohjelmaa, (1-jakoinen, eli koko kroppa kerralla, noin kerran viikossa). Yksi saliohjaajista teki sen mulle. Ajatuksena oli löytää mukavat laitteet, saada rutiinia ja tottua saleiluun. Ja laihtua. Muutakin liikuntaa olen harrastanut (mm. jooga, ratsastus, spinning ja lenkkeily) säännöllisesti. Paino laski 4 kiloa syksyn aikana (tosin 1 niistä tuli takaisin joulun aikana). Aluksi tuloksia tuli kivasti, huomasin parannuksia kropassa ja olossani, ja painoja sai lisätä aina silloin tällöin. Nyt muutamaan kuukauteen ei ole enää tapahtunut oikein mitään.

Eilen minulle tehtiin vihdoin uusi ohjelma. Edellinen alkoikin jo kyllästyttää, ja siksi salilla käyntikin vähentyi loppua kohti (tai oikeastaan vain vaihtui spinningiin). Olin aika ällistynyt, kun minulle suositeltiin 2-vaiheista ohjelmaa. Ensin olisin seuraavat 2 kuukautta ikään kuin "massakaudella", missä haetaan lisää pyöreyttä lihaksiin (mitä se sitten tarkoittaakaan), ja tehdään liikkeet pitkillä välipalautuksilla (vajaa 2 minuuttia). Sitten olisin kivasti kesää kohti dieettikaudella seuraavat 4-5 kk, jossa samat treeniliikkeet tehtäisiin pienemmillä välipalautuksilla, tai kuntopiirinä tai supersarjoina. Liikkeet ovat siis tosiaan samat molemmissa ohjelmissa, ja se on 1-jakoinen. Olen suunnitellut käyväni salilla 2 kertaa viikossa, ja lisäksi spinningissä (tai juoksemassa) 2 kertaa viikossa ja kerran viikossa joogassa.

Ohjelma sinänsä vaikuttaa mielestäni ihan ok:lta. Jos olen ymmärtänyt homman oikein, pointtina ilmeisesti on ensin kasvattaa lihaksia tuon 2 kk ajan, ja sen jälkeen jatkaa laihduttamista, niin että saisi lihakset näkyviin ja että niitä ei katoaisi laihdutuksen aikana? Tuon saavuttaminen kuitenkin kuulemma vaatisi, että ekalla kaudella pitäisi syödä 300-500 kcal enemmän kuin kuluttaa, jotta lihakset pääsisivät kasvamaan paremmin. Toisella kaudella sitten pitäisi syödä 500 kcal vähemmän kuin mitä kuluttaa, jolloin laihtuisin. Tämä tekisi kuulemma hyvää, koska olen syksyn ajan treenannut (tietämättäni) aika täsmälleen tuon dieettiohjelman mukaan.

Periaatteessa tämä kuulostaa ihan fiksulta. Toisaalta tuo tuntuu todella ristiriitaiselta. Lisää painoako tässä pitäisikin lähteä hakemaan? :o Ja uskallanko edes alkaa pelaamaan noiden kalorimäärien kanssa oikeasti? Voiko tuo onnistua ilman kalorien laskentaa? Pääsenkö eroon niistä uusista kiloista, mitäs jos laihdutus ei onnistukaan?

Olen tosi pitkään kamppaillut fiksun ruokailun oppimisen kanssa. Olen monesti turhautunut kalorien laskentaan, ja se on päässyt liian isoksi osaksi elämääni. Olen ollut vaa'an orja. Olen syönyt liian vähän (alle 1000 tai 1200 kcal/pv). Olen kokeillut pysyä kalorirajoissa, mutta syönyt niiden sisällä tosi hölmösti (kasvissosekeittoja ja loput karkkia -tyyliin). Olen ollut masentunut, ja hoitanut sitäkin syömällä karkkia. Olen ollut ahdistunut syömisistäni.

Viime kesän ja syksyn aikana en ole kokenut olevani millään laihdutuskuurilla, olen vain etsinyt hyvää oloa, ja opetellut elämään terveellisesti. Nauttinut liikunnasta ja terveellisestä ruoasta. En uskalla luottaa olevani vielä mitenkään valmis leikkimään ruokavaliollani. En taida olla siihen vielä valmis, en tiedä olenko koskaan.

Eihän se kuntosalin tyyppi mitenkään voinut tietää noita juttuja. Hän vain kertoi, miten pääsisin tehokkaimmin tavoitteisiini, jotka hänelle listasin. Kerroin haluavani laihtua, näyttää hyvältä ja urheilulliselta, ja saada lisää voimaa/lihasta. Mutta, onnistuukohan tuo, jos en syökään plussakaloreita?

Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että noudatan ainakin tuota saliohjelmaa. Kaloreiden laskemisen kanssa en taida uskaltaa alkaa pelleilemään. En myöskään ole kovin vakuuttunut siitä, että uskallan alkaa lisäämään painoa. Mutta jospa jonkinlaisiin (ehkä kuitenkin nykyistä parempiin) tuloksiin voisi päästä jo siten, että koittaisin pitää painon nykyisellään tuon ensimmäisen parin kuukauden jakson ajan? Etten yrittäisikään nyt hetkeen laihtua, vaan syödä kulutuksen verran ja silti hakea niihin lihaksiin pyöreyttä? Jos vain pyrkisin syömään fiksusti ja terveellisesti, siten että olo on hyvä ja paino pysyy samana? Sitten voisin miettiä uudestaan sitä ruokavalion keventämistä, kun aloitan tuon dieettiohjelman.

Jo tässäkin tulee tosin se ongelma, etten välttämättä tiedä, miten paljon minun pitäisi syödä pysyäkseni normaalipainossa. Olen yrittänyt opetella syömään siten, että laihtuisin hitaasti koko ajan. Toisaalta voisin ehkä kokeilla laskea tämän ekan kauden alussa kaloreita. Ehkä se ei sekoittaisikaan/valtaisikaan mun päätä, jos saisin syödä kulutuksen verran energiaa..?

En tiedä, miten minun olisi fiksuinta jatkaa. Osaisiko joku kommentoida tai antaa vinkkejä? Jos ensisijainen tavoite on kuitenkin näyttää "sutjakalta" ja päästä normaalipainoon, niin miten kannattaisi edetä? Jos joku on miettinyt samoja juttuja, olisi kiva lukea niistä.

 

[Betzy]

Mutta Betzy, se lihaksen osuuden lisääntyminen varmasti myös tasapainottaa sitä rasvaefektiä.

Sitä lihasta on siellä alla jo oikeesti ihan reilusti.. ehkä vielä korostuu, kun on niin lyhyt.. Kun jännitän etureittä, niin se lihas tulee tosi reilusti näkyviin.. polven yläpuolelta lähtee sellanen hirveä möntti jalkojen ulkoreunasta.. En sano, että välttämättä sitä lihasta olis liikaa, jos muuten olisi ihan rasvattomat jalat, mutta vaikee sanoa miltä ne siinä vaiheessa näyttäiskään..

Muuten kyllä taas hyviä pointteja tuossa.. kiitos!
Ehkä tärkeintä tosiaan olisi keskittyä siihen stressittömyyteen - ihan jo oman henkisenkin hyvinvoinnin kannalta
Jos pää olisi kunnossa, niin ehkä ne muhkuratkaan ei aivan niin pahasti vaivaisi ;) (niin vissiin :D)
Mutta joo, kai se henkinen hyvinvointi olis kuitenkin tärkeämpää kuin se, onko jaloissa muhkuroita vai ei.. vaikka ne muhkurat tosin vaikuttaakin myös siihen henkiseen hyvinvointiin, ainakin itsetunnon muodossa - mutta ehkei saisi antaa niiden vaikuttaa ihan niin paljon kuin vaikuttavat..

 

[Fesses]

Hyvä fiilis tärkeintä!

Jellonatar85

Onneksi olkoon elämäntaparemontin johdosta.
Minusta olet oikeilla jäljillä tavoitteisiisi nähden, kun jatkat syömisen suhteen samaa rataa: eli fiksusti ja terveellisesti, hyvillä fiiliksillä.
Kuulostaa järkevältä painonhallintaan, varsinkin kun tuloksia oli painonkin suhteen tullut! Ja käyt salitreeneissä uuden ohjelman mukaan. Lihaksista kannattaa huolehtia, ettei laihtuminen "syö" niitä. Kun ja jos jatkat hidasta painon pudotusta, lihakset eivät tosiaan suuremmin kasva, mutta eivätpä myöskään lähde pois jos niitä treenailet kunnon painoilla. Voihan se olla mielekästä ihan vaihtelunkin vuoksi treenailla noin, kahdessa vaiheessa? Itse hyödynnän talvella ilmenevän herkutteluhimoni "luontaisena massakautena". Voithan sitten myöhemmin, kun olet lähempänä tavoite-hoikkuuttasi (painoasi), tehdä "oikeita" massakausia.

 

[camillajanette]

Mä luulen, että toi monipuolisuus on hyvä idea. Huomaan, että mua on alkanut hiukan tympimään saman ohjelman ja samojen lajien takominen viikosta toiseen vaikkakin kunnon koheneminen ja lihaskunnon kasvu on ollut supermotivoivaa.

Kevyemmästä viikosta vielä, että kuinka usein sellainen kannattaisi pitää ja kuinka paljon silloin liikuntaa tulisi vähentää?

Ja vielä myös ruokailusta, että onko tuollainen 2200-2400 kaloria ok? Jos peruskulutus + liikunnalla saatu kulutus ovat 1900 kaloria niin jäänkö mä miinuksille vai olenko aika +- 0 tilanteessa? Mä olen ihan näiden kalorijuttujen kanssa.

jos kulutus on 1900 liikunnalla lisättynä, niin jos haluat painoa ja fläsää pois saada niin eikös se pitäisi olla vähän vähemmän kun toi mitä nyt saat, tai siis perussääntöhän on et -500 kcal kulutuksesta niin painotippuu.. korjatkaa toki jos olen väärässä. Vaihtelevuutta saliin saat menemällä bodypump tunnille, siinä käydään monipuolisesti koko keho läpi, ja luonnollisesti painot on pienemmät kuin salilla, koska toisto määrät ovat 100-200 luokkaa.. rasva palaa, kestävyys kohenee ja jonkin verran tulee myös voimaa.

 

[matilda]

voi tietämättömyys!

Moikka! Sivuja lukeneena uskaltauduin vihdoin rekisteröitymään paljon kysymistä, ei tiedä mistä alottais. Oon 18 vuotias typsykkä ja liikuntaa oon harrastanu ihan pienestä pitäen, mitä millonki: uintia,suunnistusta,lentopalloa, jalkapalloa, kuntosalia, joista kauiten lentopalloa: 11vuotta. Oon käyny salilla viimisen 4 vuotta. Ohjelma on vaihtunut lentopallokauden mukaan, mutta on aina ollut yksijakoinen. En ole harrastanut lajia vuoteen, jonka aikana olen käynyt salilla 1-3 kertaa vkossa, lenkkeillyt ja uinut. Painoa on kuitenkin kertynyt, johtuen ruokavaliostani. Olen alkanut jo muuttaa ruokavaliotani, mikä on onnistunut hyvin ja paino on alkanut valumaan kohti siedettävimpiä lukemia. Tavoitteeni on siis saada itseäni timmimpään kuntoon eli rasvaprosenttia laskuun. Kysyisinkin teiltä viisaammilta: millaista saliohjelmaa minun kannattaisi tehdä ? Tällä hetkellä teen jo mainitsemaani yksijakoista, jossa teen 3 sarjaa ja 15-20 toistoa niin että viimeiset toistot tuntuvat! Tämänhetkinen viikko-ohjelmani koostuu 3 salitreenistä ja 3 aerobisesta (n.40min hölkkä, joskus n.1h kävely) ja yhdestä lepopäivästä. Teen lenkit ennen aamupalaa, onko paras ratkaisu rasvanpolton kannalta? entä mitä kannattaisi syödä aamulenkin jälkeen: kaurapuuroa ruisleseiden kanssa vai maitorahkaa sokeroimattomalla mehukeitolla? En ole koskaan käyttänyt palautusjuomia, mutta välillä etenkin jalat tuntuvat raskailta. Miten saliohjelma kannattaisi jakaa tai/ja kannattaisiko harkita jotain palautusjuomaa? mitä mieltä dietmixistä? KIITOS PALJON jo etukäteen avusta!
Niin, ja oon siis 170cm pitkä ja painoa järkyttävät 78kg.

 

[LillaLinda]

Moikka!

Mitkähän olisi hyviä liikkeitä pepun kiinteyttämiseen?

Kyykkyä olen tehnyt pienillä painoilla pitkiä sarjoja ja se tuntuu ottavan todella hyvin. Muita hyviä liikkeitä?

PS. Ei täällä kukaan sattuisi tietämään että kuinka tuohon omaan avatariin saa ladattua kuvan, vai onko tämä mahdollista vain vipeille?

 

[Aananas]

Tuosta avatarista ainakin osaan sanoa sen verran, että se on vippi-ominaisuus.

Askelkyykyn olen huomannut ottavan kivasti takapuoleen. Miulla varsinkin, jos otan askeleen taaksepäin. Mutta tosiasia on, että pepun varsinainen kiinteytyminen ei onnistu pelkästään jollain liikkeellä. Paikallista rasvanpolttoa kun ei ole.
Jos haluat takapuoleen pyöreyttä, eli lihaksia lisää, tee ainakin välillä isommillakin painoilla (ja vähemmän toistoja luonnollisesti). Kokeile myös kyykkyä leveällä jalka-asennolla (sumo-kyykky). Myös maastavedon olen huomannut nappaavan takalistoon, muutenkin hyvä liike. Kannattaa myös tehdä monipuolisesti eri liikkeitä: lihakset tottuvat tiettyyn liikkeeseen melko nopeastikin.

 

[LillaLinda]

Ok. Täytyykin lisätä tuo askelkyykky ja maastaveto oitis saliohjelmaan!

 

[Elenya]

Olen uusi täällä ja yleensäkin koko punttistouhuissa, joten suokaa anteeksi jos tulee väärään paikkaan tai turhaa asian toistamista. Tarvitsen vähän rautalankaa näin alkuun. :D

Olen suht. rapakunnossa tällähetkellä eli painoa saisi pudottaa n. kymmenen kiloa, kuntoa nostaa, lihaksia lisätä ja saada lisää voimaa ja kestävyyttä. Onko tätä kaikkea mahdollista tehdä yhtä aikaa? Lähinnä ainakin siis harrastaa punttista ja pudottaa sitä painoa? Jos oikein ymmärsin, niin jos käyt punttiksella pitää syödä paljon, mikä ei minulle ole mikään ongelma, mutta tosiaan jos samalla haluaa sitä läskiä veks, niin miten se onnistuu? Tavoitteeni on se, että kolmen ja puolen kuukauden kuluttua, edes jotain näkyisi jossain. Haluaisin ainakin sen painon saada pudotettua siihen mennessä ja saada vähän lihaksiakin, jos vain mahdollista. Mitään hirveää bodybodya en halua koskaan (joka ei siis ole helppoa, ymmärsin), mutta selkeät lihakset kuitenkin olisi kiva juttu. Mites sitten, jos sitä lihaskestävyyttä haluaa... Tuleeko sitä automaattisesti samalla jos tekee niitä lyhyitä sarjoja isoilla painoilla (tai mun tapauksessa aluksi lyhyitä sarjoja pienillä painoilla :D ), vai pitääkö siihen ottaa mukaan niitä erillisiä kestävyysharjoitteita. Ja entäs se voima? Mä en ihan tajua, mitä eroa on lihaksilla ja voimalla. Kun pääsäntöisesti ne joilla on voimaa on myös lihaksia ja toisinpäin. Aerobisena liikuntana aion käydä uimassa ja vesijuoksemassa 2-3 krt viikossa. Ok? Ja syksyllä olisi kiva jos saisi aloitettua kickboxingin.

Mites sitten tuo ihana sellulliitti. Vaikuttaako hyvät ja kunnon lihakset reisissä siihen, että iho näyttää tasaisemmalta?

Miten jalkojen sisä- ja ulkoreisiä saa treenattua?

Kyselytulva loppuu...:D