Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyväksyttävät asumismenot Helsingissä 4 henkiselle perheelle on 1054, jokaista seuraavaa henkilöä kohden 118 euroa lisää. Eli tuollainen 1500 euron vuokra ois asumismenoksi hyväksyttävissä kahdeksanhenkiselle tai sitä suuremmalle perheelle. Kahden tonnin vuokraan pitäis sit olla jo melkonen klaani, ei sillä etteikö sellasiakin varmasti löydy. Kelan sivuilta löytyy kuntakohtaiset taulukot.
Toisaalta Helsingin vuokrataso on niin kova että tuolla rahalla ei kyllä parhailta alueilta saa luukkua jonne tunkee kahdeksan ihmistä, hyvä jos kaksion. Ei ne lähiöt ihan turhan takia ole täynnä sponsored by Kela -tiimiä.
Muutama vuosi sitten oli ehkä pääkaupunkiseudulle hankala polkaista tyhjästä vuokramarkkinoille paljon vapaita suurperheasuntoja joihin huolitaan sossun asiakkaita. Varmasti oli vuokranantajan markkinat, tai siis niiden vuokranantajien joilla sellaisia isoja kämppiä vuokralle oli, siis kaupungin lisäksi. Tiedä häntä kuinka yleistä tuo oli silloin tai on nyt.Ei päde samat säännöt pakolaisiin, ainakin muutama vuos sit oli näitä järjettömän hintaisia vuokria mitkä sossu maksoi.
En tiedä onko käytäntöön tullut järkeä, epäilen.
Ei ole myöskään kaupungin asuntojonoihin samat säännöt, ainakaan pääkaupunkiseudulla.
Siis mitä ihmettä?! Kuulema pärähtänyt ylityö- ja matkustuskielto ja koskee muka myös liittoon kuulumattomia. Millähän oikeudella? Millä ihmeellä voidaan perustella, että moinen mafia saa määräillä ihmisiä, jotka eivät kuulu kyseiseen ryhmään. Sama, kun kirkko alkaisi määräilemään kirkkoon kuulumattomien arkea. Ei nyt itseä varsinaisesti koske, kun ulkomaan komennuksella tällä hetkellä. Tavallaan harmi, koska en voi protestoida periaatteen puolesta ja tehdä vittuillessaan liukumaa ihan vaan, jotta saisi näyttää keskaria moiselle öykkäröinnille.
Eikö tuo nyt ole aika selvä asia, yhtä lailla liittojen neuvottelema työehtosopimus koskee sinuakin.
Joo, tämä ärsyttää aika kovasti, ettei noista satraapeista pääse eroon, vaikka mitä tekisi.
Varmaan sitten haluat samalla myös eroon kesä- ja talvilomista, perhevapaista, irtisanomissuojasta, palkallisista sairaslomista ja viisipäiväisestä työviikosta jonka nämä satraapit eli ammattiliitot ovat sinullekin aikoinaan neuvotelleet?
Ja jos on feministien kanssa eri mieltä palkkatasa-arvosta, haluaa naiset takaisin miehen omaisuudeksi, naisten ääniokeuden poistettavaksi ja mitäs muuta naisasialiike nyt on tässä viime vuosisatoina aikaan saanutkaan.Varmaan sitten haluat samalla myös eroon kesä- ja talvilomista, perhevapaista, irtisanomissuojasta, palkallisista sairaslomista ja viisipäiväisestä työviikosta jonka nämä satraapit eli ammattiliitot ovat sinullekin aikoinaan neuvotelleet?
Joo. Ja alat, joilla ei ole liittoja lainkaan ja/tai hyvin, hyvin matala järjestäytymisaste ovatkin helvettiin rinnastettavia epäinhimillisiä työleirejä, kuten peliala ja IT-start upit, vai oliko näissä sittenkin korkein työtyytyväisyys?..
Ruotsin veronmaksajien järjestön Skattebetalarnan slöseriombudsman eli tuhlausasiamies on kerännyt listaa länsinaapurin vuoden pahimmista ja hassuimmista verorahojen tuhlauksista.
Listalta löytyy sekä valtakunnallisia että lääni- ja kuntatason tapauksia.
1. Työllisyyspalvelu, jota ei saa käyttää
Ruotsin työvoimahallinto rakensi 125 miljoonalla kruunulla eli 12,5 miljoonalla eurolla Jobbskills-nimisen cv-palvelun, jonka tarkoitus oli helpottaa turvapaikanhakijoita löytämään töitä.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT paljasti, että palvelu rikkoi tietojen salassapitoa koskevaa lainsäädäntöä, ja sen jälkeen palvelu suljettiin. Se avattiin myöhemmin supistettuna versiona, mutta samalla työvoimaviranomaiset ohjeistivat turvapaikanhakijoita olemaan käyttämättä palvelua.
Kukaan ei tällä hetkellä osaa sanoa, kuinka monta käyttäjää palvelulla on.
2. Satojen miljoonien sähköjohto ilman virtaa
Jönköpingin ja Hörbyn välinen voimalinja Likströmslänken on yksi Ruotsin kaikkien aikojen suurimmista sähköverkkoinvestoinneista. Se on tähän mennessä maksanut seitsemän miljardia kruunua eli noin 700 miljoonaa euroa.
Linja on ollut nyt valmiina neljä vuotta, mutta sitä ei ole vieläkään saatu käyttöön. Käyttöönottoa on lykätty jo 20 kertaa, ja tämän hetkisen tiedon mukaan se saadaan käyttöön aikaisintaan ensi vuoden lokakuussa.
Voimalinjasta vastuussa olevien mukaan linja on ”monimutkainen”, mutta ala-arvoisen hankintaprosessin sanotaan olevan suurin syy viivästykseen.
3. Ympäristötuella ostettuja autoja – Norjaan
Ruotsin satsaukset ilmastopolitiikkaan ovat yli kaksinkertaistuneet viime vuosina, samalla päästöjen väheneminen on päättynyt.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on suhtautunut kriittisesti moniin hallituksen ilmastotoimiin, kuten sähköautojen ja aurinkoenergian tukeen.
Esimerkiksi ympäristöbonuksella ostetuista vähäpäästöisistä autoista jopa kolmasosa myydään muutaman vuoden sisällä Norjaan.
4. Saksalaisturisteja Örebron alueelle
Örebron alue käytti kaksi miljoonaa kruunua eli noin 200 000 euroa lennättääkseen turisteja tilauslennoilla Düsseldorfista Ruotsiin. Tavoite oli tukea lentoyhteyttä kolme vuotta, minkä jälkeen yhteys olisi tullut toimeen omillaan.
Ikävä kyllä turistien määrä ei vastannut odotuksia. Ensimmäisenä kesänä maahan saatiin kuusi puolillaan ollutta koneellista matkailijoita, ja viime kesänä lennot lopetettiin.
5. Lainarahalla moottoriurheiluhalli, jota kukaan ei käytä
Tierp halusi tulla moottoriurheilukeskuksesi ja otti 20 miljoonaa kruunua (2 miljoonaa euroa) lainaa rakentaakseen Pohjoismaiden suurimman crossihallin. Valitettavasti halli seisoo nyt täysin käyttämättömänä, ja sen ylläpito maksaa puoli miljoonaa kruunua eli viitisenkymmentä tuhatta euroa vuodessa.
Samalla kunta etsii kuumeisesti säästöjä. Yksi keino on sammuttaa 2 000 katuvaloa.
Kunnanjohdon mukaan talousvaikeuksilla ei ole mitään tekemistä hallin kanssa – sehän tehtiin lainarahalla.
6. Taidetta madoille
Miljoona kruunua (100 000 euroa) taiteeseen madoille, linnulle ja sienille. Tätä varten Konsthall Norra Kvarken sai rahaa valtiolliselta taide-elimeltä Konstnärsnämndeniltä.
Hyväksytyn hakemuksen mukaan neljä taiteilijaa kutsutaan projektissa ”luomaan taidetta, jossa nämä eläinlajit ovat taiteen vastaanottajia”.
7. Kallis sanansiirto
Ensin nimi oli Västra Götalandsregionen, mutta siitä piti tehdä Region Västra Götaland muiden alueiden nimimallin mukaan. Logojen, kylttien ja muiden tuotteiden uusimisen hinnaksi laskettiin jopa kymmenen miljoonaa kruunua eli noin miljoona euroa.
Muutosta perusteltiin hyvin ruotsalaisittain demokratialla. Kun kaikkien muiden alueiden nimi alkaa sanalla region eli alue, pitää Västra Götalandinkin nimen toimia samalla tavalla, jotta kansalaiset ymmärtävät, että Västra Götaland on alue siinä missä kaikki muutkin.
8. Köysirata joen yli
Göteborgissa haaveiltiin Götajoen ylittävästä köysiradasta, jonka hinnaksi laskettiin ensin 1,1 miljardia kruunua eli reilut 100 miljoonaa euroa. Selvitystyö osoitti, että hankkeen todellinen hinta olisi noin nelinkertainen.
Tämän jälkeen poliitikot hylkäsivät hankkeen, jonka loppukustannukseksi jäi 138 miljoonan kruunun eli noin 14 miljoonan euron selvitystyö.
9. Lento kiertoteitse junakokoukseen
Norrbottenin aluehallinnon pomon piti päästä Luulajasta Norrtåg-yhtiön hallituksen kokoukseen Uumajaan. Johtaja valitsi lennon Luulajasta Arlandan kautta. Matka oli hivenen junamatkaa nopeampi, mutta hinnaltaan yli 20-kertainen.