Koska nyt monella alalla löytyy sitovaa taulukkopalkkaa jne. jonka perusteella sitä palkkaa ei lähdetä tuosta vain laskemaan. Markkinoilta löytyy koko ajan pätevää jengiä joilla hommia voisi teettää halvemmalla. Tähän ei kuitenkaan voida ryhtyä koska A. palkkatason pohja tulee monella alalla yleissitovasta TESistä ja B. työntekijällä ei ole mitään syytä joustoon koska hänen irtisanomisensa on kohtuullisen hankalaa.
Työehtosopimusten yleissitovuus on ensimmäinen asia mikä pitäisi purkaa jos oikeasti halutaan joustavuutta ja paikallista sopimista markkinoille.
Ei se pelkästään tuosta ole kiinni, eli liian suurista palkoista ja liian korkeista veroista. Kuten Dopey sanoi, myös elinkustannusten suuruus ja vuosikymmeniä keinotekoisesti ympäri länsimaita paisutellut kiinteistöhinnat ja vuokrat o vat myös yksi iso taloutta jumittava tekijä ja syy siihen, miksi palkkojen radikaali leikkaaminen ei väestötasolla tule kyseeseen.
Mä näen yhtenä osana ratkaisua edelleen yksin/pienyrittäjyyden tunnustamisen aiempaa suuremmaksi ja tärkeämmäksi osaksi Suomea ja siten rakenteiden muuttamisen pienyrityksiä suosivammaksi. Epäilen, että EU:n lait semmoisen suosimisen typerästi estävät, mutta uskon kumminkin, että asiaan löytyisi ratkaisuja, kun vaan huolella mietittäisiin. Miksi yksin/pienyrittäjyyden suosiminen laajalla rintamalla, koko maan tasolla olisi hyvästä. Ylätasolta päin katsoen se mahdollistaisi sen, ettei tarvitsisi huolehtia tesseistä, ei ay-liikkeestä (tosin ehkä sitten oikeasti syntyisi joku pienyrittäjien etujärjestö, joka aidosti heidän etujaan ajaisi, nythän semmoista ei ole), ei yksikkökustannuksista, ei palkasta per aikayksikkö, koska yrittäjä tekisi kumminkin aina urakkapalkkiolla ja tilatusti hommia, kuten nytkin. Sitten taas yksilöiden/kansalaisten näkökulmasta tuo olisi silleen hyvä, että päästäisiin eroon nollatuntisopimuksilla pelleilystä ja mukamas palkallisista töistä, kuten provikkamyyjistä ja täysin provikalla taksia ajavista mukapalkallisista kuljettajista. Oikeastihan noissa on kyse yksinyrittämisestä, että jaetaan sen varsinaisen yrittäjän pääomariskiä täysin toisin kuin oikea palkallinen työläinen, jolla palkkaa tulee aikayksiköiden mukaan.
Noinhan talous toimikin ennen teollista aikakautta. Vakituinen palkkatyö ja turvattu tulotaso pitkälle tulevaisuuteen on aika uusi idea ja ollut voimassa vasta vähän päälle 100v, eli teollisen ajan. Siinä on ollut se hienous, että yhä laajempi osa yhteiskuntaa on voinut ottaa isojakin lainoja ja ostaa aiempaa paljon parempia ja isompia asuntoja, taloja, parempaa ruokaa, autoistua, matkustella jne. Semmoinen on aidosti tuottanut vaurautta miljoonien ja miljardien ihmisten tasolla ihan hulluna tässä noin viimeisen 100v aikana, erityisesti viimeisen 30-40v aikana Kiinassa ja Intiassa. Mutta koska nyt on maapaloistunut talous, niin näkisin, että suoraviivaisen ja ylhäältä sanellun palkkojen laskemisen sijaan länsimaissa parempi vaihtoehto olisi yrittäjäistää väestöä vielä reilusti suurammalla mittakaavalla, kuin nyt on tapahtunut viimeisen noin 20v aikana. Siinä vain pitäisi toimia niin, että niillä yksinyrittäjillä säilyisi jonkunlainen itsenäisyyskin, eivätkä olisi täysin alisteisessa ja käytännössä matalapalkkatyöläisen asemassa kuten niin monen ns. jakotalousfirman kohdalla on kyse. Aidosti yrittäjänä toimiva määrittelee itse työnsä hinnan ja miten kunkin projektin toteuttaa. Työpanoksen ostaja sitten päättää, keneltä sitä työtä ostaa, eli tekeekö sopimusta vai ei.