Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Ja sen on totta, että Saksassa rakennetaan paljon uutta hiilivoimaa. Miksipä noin ei tehtäisi? Tarvittava hiilivoima on hyvä tuottaa moderneilla laitoksilla.
Miksi tarvittava energia on parempi tuottaa moderneilla hiilivoimaloilla kuin olemassaolevilla ja täysin toimintakykyisillä ydinvoimaloilla?
 
Missä olen maininnut jotain vuodesta 2003? Olen puhunut viime vuodesta ja ajasta Fukushimaa ennen.

Ja sen on totta, että Saksassa rakennetaan paljon uutta hiilivoimaa. Miksipä noin ei tehtäisi? Tarvittava hiilivoima on hyvä tuottaa moderneilla laitoksilla.

Minun moka. Linkkaamasi graafi lähti vuodesta 2003 ja myös kaikki luvut ovat vuoteen 2003 verrattuja, mutta tosiaan puhuit vuodesta 2011. Mutta jos verratanaan Fukushimasta nykypäivään, niin päästöjen lasku on ollut todella paljon hitaampaa kuin ennen Energiewendeä. Eli en ymmärrä, millä mittarilla onnistut kääntämään projektin onnistuneeksi.
 
Uskotko NHB, että uudet hiilivoimalat päästävät paljon vähemmän saasteita kuin vanhemmat? Mulla ei toistaiseksi siihen luottamusta ole, varsinkaan hiilidioksidin suhteen. Ehkä niitä suoremmin kansanterveyttä heikentäviä päästöjä osataan nykyään suodattaa ihan hyvin, mutta kyllä hiilivoiman lisärakentamisen syy on täysin taloudellinen, ei sillä ole minkään ideologian kanssa mitään tekemistä. Saksa tekee siinä politiikkaa, jolla sen kauppatase kohenee, jää enemmän rahaa Saksaan. Ihan ymmärrettävää se on, ei siinä mitään. Olenhan ollut Suomenkin kohdalla sitä mieltä, että olisi syytä ollut jo kauan pyrkiä vähentämään riippuvuutta öljystä, hiilestä ja mistä vain tuontitavarasta ja energiasta, joten miksei myös Saksan osalta samoin. Ympäristön kannalta hiili on vain paljon paskempi vaihtoehto (myös ne uudemmat voimalat) kuin ydinvoima ja ajankohdan käyttäminen tuolla lailla populistisesti oli kuvottavaa. Olisi voinut suoraan sanoa, että siirrymme ydinvoimasta hiileen, koska talous.
Miksi et pidä Fukushiman jälkeen tapahtunuttqa yhdeksän reaktorin sulkemista "oikeana"?

Ei tuo voimaloiden päästöjen väheneminen ole uskon asia. Uudet voimalat ovat parempia hyötysuhteeltaan. Enemmän energiaa samasta määrästä hiiltä pienemmin päästöin. Tuon pitäisi olla aivan selvää. Samoin olennainen pointti on myös nopeampi ylösajettavuus. Sitä tarvitaan, jotta saadaa tuuli- ja aurinkovoima istumaan verkkoon.Ydinvoimasta tulee varsin kallista, jos sitä käytetään aktiivisesti säätövoimana ja kaasu tulee Putinin hanojen läpi.

http://www.theguardian.com/environm...est-coal-power-plants-to-meet-climate-targets
 
Minun moka. Linkkaamasi graafi lähti vuodesta 2003 ja myös kaikki luvut ovat vuoteen 2003 verrattuja, mutta tosiaan puhuit vuodesta 2011. Mutta jos verratanaan Fukushimasta nykypäivään, niin päästöjen lasku on ollut todella paljon hitaampaa kuin ennen Energiewendeä. Eli en ymmärrä, millä mittarilla onnistut kääntämään projektin onnistuneeksi.
Linkitin sen kuvaajan. Tuo vertailu vuoteen 2003 tuli siinä samalla mukana. *En arvioi projektin onnistumista tilapäisten muutosten perusteella. Toistaiseksi kaikki menee suurin piirtein niin kuin on suunniteltu, joten eipä tuota oikein epäonnistumisena voi pitää. Samaa ei voi sanoa Olkiluodon työmaasta.

i.
 
Tottakai jokainen suljettu ydinvoimala on todellisuutta ja myös on selvää, että verrattuna esim. 30-40v sitten rakennettuihin voimaloihin, uudemmat ovat parempia. Yhdeksästä suljetusta voimalasta on kumminkin vielä pitkä matka kokonaan ydinvoimasta luopumiseen. Kuten sanottua, saa nähdä, miten jatkossa menee. Ei sitä voi tietenkään kiistää, etteikö Saksa olisi edistynyt komeasti uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottamisessa, paljon paremmin kuin moni muu maa. Sitä voi sen sijaan kyseenalaistaa, onko se prosessi syöttötariffeineen terveellä pohjalla ja miten kauan Saksan talous moista kestää. Tai no, kestäähän se oletettavasti, koska tekevät hiilivoimaloita a) korvaamaan vanhoja hiilivoimaloita ja varmaankin b) korvaamaan myös poistuvaa ydinvoimaa.
 
Mä näen tuon niin, että ennemminkin käytettiin ajankohtaa (Fukushima) ja vihreitä kannattavien ihmisten voimakasta ydinvoimavastaisuutta hyväksi, siis Saksan vanhoilliset ja vallassa olevat piirit käyttivät. Olisi voinut suoraan sanoa, että siirrymme ydinvoimasta hiileen, koska talous.

Mitä tulee tähän ajatukseen, niin tuossa on yksi keskimääräistä merkittävämpi looginen ongelma. Ei näitä valmistuneita hiilivoiloita voi pitää mitenkään liittää Fukushimaan. Isoina projekteina tahtotilasta valmiiseen voimalaan kuluu aikaa paljon enemmän kuin mitä Fukushiman onnettomuudesta on kulunut. Tänä vuonna avattu Moorburg valmistui kymmenessä vuodessa. Vaikka tuossa oli mukana pientä olkiluoto-efektiä, niin ei noita voimaloita parissa vuodessakaan rakenneta, vaikka kaikki natsaisikin.
 
Tottakai jokainen suljettu ydinvoimala on todellisuutta ja myös on selvää, että verrattuna esim. 30-40v sitten rakennettuihin voimaloihin, uudemmat ovat parempia. Yhdeksästä suljetusta voimalasta on kumminkin vielä pitkä matka kokonaan ydinvoimasta luopumiseen.

Tai no, kestäähän se oletettavasti, koska tekevät hiilivoimaloita a) korvaamaan vanhoja hiilivoimaloita ja varmaankin b) korvaamaan myös poistuvaa ydinvoimaa.

Niin noiden yhdeksän reaktorin mukana kapasiteettia poistui suurin piirtein saman verran kuin jäljelle jäi. Puolivälissä mun mielestä alkaa jo matka olemaan jo pitkällä.

Saksan polku on aika selkeä. Ei hiilellä olla korvaamassa mitään, vaan hiiltä ollaa korvaamassa suurelta osin uusiutuvilla.
 
Saksan energiapolitiikan kustannukset ovat myös omaa luokkaansa.

Saksan ympäristöministeri on kertonut heidän energiapolitiikkansa kustannuksista. “Feed-in tariffs in the amount of EUR 67 billion which had already been paid pursuant to the EEG, and another EUR 250 billion which will have to be paid until 2022 (as feed-in tariffs are granted for a 20 year period), equalled EUR 317 billion, Mr Altmaier explained. Another EUR 360 billion had to be added if the expansion of new renewable power plants continued unabated and nothing would be done to cut tariffs. This would lead to costs of EUR 680 billion by 2022, not including the costs for grid expansion, reserve capacity, R&D, electromobility and the energy-efficient renovation of buildings, he said.” Nykyinen meno antaa ymmärtää, että kustannukset vuoteen 2040 mennessä voivat olla noin 1000 miljardia euroa eli noin 40% Saksan bruttokansantuotteesta.

Mitä nuo luvut tarkoittavat? Jo rakennettu tuuli– ja aurinkovoimakapasiteetti Saksassa vastaavat yhteensä noin 8.8 GWe keskimääräistä tehoa. Tästä on siis sitouduttu maksamaan 317 miljardia (osa tästä käytetään muihin tariffeihin, mutta suuruusluokka on oikein). Toisin sanoen yhdestä keskimääräisestä gigawatista satunnaisesti toimitettua sähkötehoa on maksettu noin 35 miljardia euroa (ja lähinnä rikkaille). Nämä laitokset pitää uusia 20-30 vuoden kuluttua. Tämä on normiympäristökeskustelussa halpaa, innovatiivista, modernia, taloudellisesti erityisen viisasta ym. sanoja, jotka näyttävät kivalta mielikuvamarkkinoinnissa. Myöhästynyt OL3 maksaa noin 5.6 miljardia/toimitettu GWe ja sen suunniteltu elinikä on 60 vuotta. Tämä on toisten mielestä aivan liian kallista, vanhanaikaista ym. sanoja, jotka näyttävät ikävältä mielikuvamarkkinoinnissa. Yllä olevan perusteella keskustelusta näyttäisi puuttuvan substanssi.

1000 miljardin kustannus siitä ilosta, että saksalaiset jatkavat nykyisellä kurssilla vuoteen 2040 voi tuntua valtavan suurelta ehkä sen takia, koska sitähän se on. Jos ydinvoimalan hinta on noin 4 miljardia/GWe, 1000 miljardilla ostaisi kasan reaktoreita, joilla tuotetaan noin 2000TWh vuodessa. Koko EU:ssa fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan sähköä noin 1900TWh vuodessa. Toisin sanoen tuolla summalla voitaisiin toisenlaisella politiikalla (likipitäen) muuttaa koko EU:n sähköntuotanto hiilivapaaksi sen sijaan, että vain osittain dekarbonisoidaan yhden EU maan sähköntuotantoa. Lisään tämän “boldly going nowhere” kategoriaan.

Parin vuoden takainen postaus:https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2013/02/21/saksan-energiewenden-kustannuksista/

 
Niin, siis homma on nimenomaan mennyt päinvastoin kuin piti. Eli tarkoituksena oli taistella ilmastonmuutosta vastaan ja kumous on pahentanut CO2-päästöjä, kun ydinvoimaa on korvattu hiilivoimalla. Hyvin pienen mittakaavan vastaava esimerkki Suomesta voisi olla vaikkapa lapsipornosuodatin, joka rahanmenon lisäksi tarjoaa oivan keinon löytää kyseistä materiaalia netistä. Hyvä tarkoitus + huono toteutus = päinvastainen lopputulos.




Sitä päinvastaista, että CO2-päästöt olivat laskussa Saksassa, mutta Energievende lopetti tämän laskun, koska sen takia on jouduttu rakentamaan mittava määrä uusia hiilivoimaloita.

En ole täysin varma periaatteista minkä pohjalta tuota järjestelmää kehitetään. Ilmastonmuutos on varmasti yksi merkittävistä drivereistä, mutta esim. ihan ideologinen ydinvoiman vastustaminen voi olla toinen. Ydintuhohan oli vielä 80-luvulla pahin tiedossa oleva uhka ihmiskunnalle. Käsittääkseni vihreä liike on ollut Saksassa vahva jo 70-luvulta. Nyt lisäksi on saatu ilmastonmuutos.

Mielenkiintoista nähdä millä aikoivat korvata kivihiilen järjestelmästä. Ehkä sähköautoilla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Miten tämä on mahdollista? Jos poltettun kivihiilen määrä pysyy vakiona, niin myös hiilidioksidin määrä pysyy vakiona. Energiaa toki saadaan otettua paremmin talteen, mutta päästöt eivät vähene.
Niin CO2 ei ole ainoa päästö. Jos hiuksia alkaa halkomaan, niin ruskohiilen korvaaminen kivihiilellä vähentää myös hieman noita hiilipäästöjäkin.
 
^ elvytystä huuteleva vasemmisto voipi miettiä missä meni metsään. Sehän urpilaisen-rinteen tärkein viesti oli viime vaalikaudella että tärkeintä on että verot nousee.
 
Aika huikeeta suorittamista tuolla julkisella sektorilla.

Onko tämä Suomen ennätys? Kunnan työntekijä pois töistä 86 päivää vuodessa

Mäntsälän kunnan työntekijät olivat viime vuonna poissa töistä keskimäärin 86,36 päivää. Normaalina työvuotena työpäiviä on 258. Viisipäiväisiksi työviikoiksi muutettuna poissaoloa tuli yli 17 viikkoa jokaista kunnan työntekijää kohden. Kun kunnalla on kaikkiaan henkilöstöä 1 336 henkeä, kertyi poissaolopäiviä 115 377 vuoden aikana. Se merkitsee lähes 450 keskimääräisen pituista työvuotta. Luvussa ovat mukana kaikki poissaolot palkattomia vapaita myöten.

– Luvussa ovat mukana tosiaan kaikki poissaolot ja se nostaa sitä, henkilöstöjohtaja Mia Lindgren selittää korkeaa lukua.

Vuosilomapäiviä kunnan Mäntsälän työntekijöillä oli keskimäärin 31,7 henkeä kohden.

Kuntatyöntekijöiden runsaat poissaolot ovat olleet toistuvasti esillä viime vuosina. Etenkin sairauspoissaolot ovat huolettaneet. Sairauspoissaoloja kertyi Kunta10-tutkimuksen mukaan 16,7 päivää työntekijää kohden vuonna 2013. Määrä oli huipussaan vuonna 2008, jolloin sairastelut veivät vuodessa liki 20 työpäivää per työntekijä.

Poissaoloja kertyy etenkin raskasta työtä tekeville. Vuonna 2013 eniten sairastivat kodinhoitajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset. Vähiten sairastivat esimiehet.

Kunnan työntekijöiden poissaoloista kertoi ensin Mäntsälän Uutiset.


http://www.helsinginuutiset.fi/arti...nan-tyontekija-pois-toista-86-paivaa-vuodessa
 
Aika huikeeta suorittamista tuolla julkisella sektorilla.

Onko tämä Suomen ennätys? Kunnan työntekijä pois töistä 86 päivää vuodessa

Mäntsälän kunnan työntekijät olivat viime vuonna poissa töistä keskimäärin 86,36 päivää. Normaalina työvuotena työpäiviä on 258. Viisipäiväisiksi työviikoiksi muutettuna poissaoloa tuli yli 17 viikkoa jokaista kunnan työntekijää kohden. Kun kunnalla on kaikkiaan henkilöstöä 1 336 henkeä, kertyi poissaolopäiviä 115 377 vuoden aikana. Se merkitsee lähes 450 keskimääräisen pituista työvuotta. Luvussa ovat mukana kaikki poissaolot palkattomia vapaita myöten.

En usko muuten, että on ennätys. Meno on ihan samanlaista kaikissa kunnissa ja osittain myös valtiolla. Tuo on juuri se syy miksi on mahdotonta saada julkisen sektorin organisaatiosta kilpailukykyistä yksityiseen verrattuna. Poissaolot johtuvat siitä, että poissaolemista pidetään saavutettuna etuna julkisella puolella. Ja saavutetuista eduista pidetään kiinni.

Asialle ei johtokaan voi yhtään mitään, sillä ihmisellä on käytännössä Suomessa subjektiivinen oikeus päättää tuleeko hän töihin vai ei. Lyhyet poissaolot saa kuitata omalla ilmoituksella ja käytännössä jokainen suomalainen lääkäri kirjoittaa juuri niin paljon saikkua, kun pyydät. Ja palkkahan ei käytännössä alene, vaikka olisit poissa kuinka paljon hyvänsä, sillä verotus tasaa alentuneen tulon.
 
Just oli tuttu, valtion virkamies, kesän ajan saikulla pari kuukautta ja siihen päälle reilun kuukauden kesäloma. Saikku oli selästä, ja sen aikana mm käytiin yhdessä treenaamassa ja hän remppaili taloaan. Kyllä se selkä oikeasti oli alkuun kipeä, sen näin minäkin, mutta siinä vaiheessa kun alkaa treenit jo onnistumaan ja talon remppaamiset niin kai sitä vois töittenkin tekoa kokeilla. Mulle jopa kerran vähän vaikeasti selitti että kun ensin on työterveyslääkäri lomilla ja sitten oma toimisto lomilla ja sairaslomalaputkin valmiiksi kirjoitettuna niin ei viitsi alkaa katkaisemaan.
 
Back
Ylös Bottom