Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Millään säästötoimilla tai talouden korjaustoimilla ei ole enää mitään merkitystä. Lasku pakolaistulvasta on oleva kymmeniä miljardeja jo heti ensi vuonna eli jotkin hyttysen paskan kokoiset säästötoimet joita nyt on suuniteltu aiheuttaa lähinnä säälin sekaisia hymähdyksiä. Hallitus yrittää nyt säästää summaa joka riittää korkeintaan seuraavaksi kuukaudeksi kattamaan maahanmuuttobisneksen kulut. Ei helvetti, pitäiskö tässä itkeä vai nauraa?

Nyt odotellaan vasta satoja tuhansia tulijoita mutta Afrikasta ja Lähi-idästä jonottaa jengiä miljoonittain eikä mitkään talouden parametrit enää riitä kuvastamaan mitä on tapahtumassa. Massat on niin valtavia että ne tuhoaa Suomen kansantalouden täydellisesti. Käytännössä koko suomalainen yhteiskunta pitää valjastaa palvelemaan vyöryä eikä se siltikään riitä.

Keskiverto kansalaiset on niin vitun uunoja ettei ne tajua mitä ympärillä tapahtuu ja hilluu jossain miekkareissa osoittamassa mieltään sunnuntailisistä .. ei juma...

No, kyllä se sari sairaanhoitajakin kohta herää. kestää vain vielä hetken (muutamia kuukausia) ennen kuin ihan jokainen tavan tallaaja ympäri Suomea alkaa nähdä muutokset arjessaan.

Kannattaa ihan aidosti nauttia tästä hetkestä, rauhasta ja toimivasta yhteiskunnasta, jopa siitä että voi mennä maanantaina töihin tai opiskelemaan ja/tai lähettää lapset kouluun. Sitä iloa ei ole tarjolla enää pitkään.
 
Viimeksi muokattu:
keskiverto kansalaiset on niin vitun uunoja ettei ne tajua mitä ympärillä tapahtuu ja hilluu jossain miekkareissa osoittamassa mieltään sunnuntailisistä .. ei juma...

No, kyllä se sari sairaanhoitajakin kohta herää. kestää vain vielä hetken (muutamia kuukausia) ennen kuin ihan jokainen tavan tallaaja ympäri Suomea alkaa nähdä muutokset arjessaan.
Tämähän se ongelma on, ja on ollut jo monta vuotta. Ihmiset heräävät liian myöhään. Tästä tilanteesta on varoitettu jo monen vuoden ajan, mutta kaikki jotka asiasta ovat puhuneet on leimattu rasisteiksi ja suljettu yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle.
Ei voi muuta sanoa kuin että sitä saa mitä tilaa. Suomi, ja Eurooppa kokonaisuutena, on tuhonnut itsensä. Paluuta ei enää ole. Tämä sivilisaatio kesti aikansa, seuraava nousee taas joskus nykyisen tuhkista. Mutta me ja lapsemme joudumme valitettavasti elämään tämän siirtymävaiheen läpi. Se ei tule olemaan helppoa.
 
Mä en oo kovin huolistaan tästä pakolaiskriisistä kilpailukykymielessä, sillä euromailla on kaikilla sama paska housussa. Eli mä ajattelen siten, että koitettaisiin tervehdyttää omaa taloutta kuten suunniteltu ja koitetaan olla ajattelematta, ettei siitä muka olisi hyötyä. Ei tuudituttaisi ajatukseen et ihan sama paskoo housuun koska pakolainen.

Se mistä mä olen erittäin huolissani on se, ettei vieläkään asioista saa puhua ääneen. Jopa Susanne Päivärinnan luulisi jo ymmärtävän, ettei kaikki tulijat ole ihan viimeisessä hädässä vaan seassa saattaa olla yksi tai kaksi elintasopakolaistakin..
 
Leikataan mamutuista nyt aluksi 80% ja mielenosoitus joka kaupunkiin johon niitä on tulossa. Äkkiä se sana leviää ettei tänne kannata tulla ja etsivät jostain muualta "turvapaikkansa". Kansa ottakoot ohjat omiin käsiiinsä kun päättäjät elää pilvilinnoissa. Niillä kestää pari vuotta saada aikaan joku lakimuutos ja sitten on jo kaikki myöhäistä.

En minä ainakaan halua sitä että pitää lapset kuskata kouluun ja sieltä kotiin kun ei uskalla päästää niitä enää menemään itse kun väliin tulossa joku hiton vastaanottokeskus ja sinne näitä syyrilaisia isis kemistejä ja muita ammattilaisia. Ja tästä vielä pitää maksaa.

Joku nainen oli hyvin kirjoittanut että ei ole rasistista olla isänmaallinen. Mieltä osottamaan vaan jokapaikkaan jossa pakolaisia näkee niin älyävät toivottavasti suksia kuuseen täältä.

Nyt SAK puuhaamaan yleislakkoa jos ei mamuilta leikata ennenkuin kotimaan duunarilta, lapsiperheeltä, opiskelijalta, vanhukselta jne.
 
http://www.hs.fi/talous/a1442632378626?ref=hs-art-luetuimmat-#1

"Sisäiset devalvaatiot eivät ole toimineet lähes koskaan", Stiglitz sanoo viitaten hallituksen suunnitelmiin leikata palkkoja viennin edistämiseksi.

"Tästä kertoo se, että lähes kaikki maat ovat hylänneet kiinteät valuuttakurssit."

Nobelisti selittää: Tulojen leikkaus syö kotimaista kysyntää ja tuo painetta hintojen yleiselle laskulle eli deflaatiolle, mikä vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten kykyä selvitä veloistaan.

"Tässä lyödään vetoa siitä, että vientisektori elpyy nopeammin kuin kotimainen sektori surkastuu. Euroalueella pelkästään Espanjan vienti on reagoinut merkittävästi palkkojen laskuun. Todennäköisesti lopputulos onkin vain heikompi talous."

Hienoa Sipilä.
 
Yllättäen mainitaan taas nämä "järkevät investoinnit ilmaisella velalla". En ole näistä vielä kertaakaan kuullut konkreettisia esimerkkejä laskelmineen.
Muutenkin tykkään tuosta fataalista lähestymisestä, että otetaan silmät kiinni velkaa ja sitten kun avataan silmät ja todetaan, että ei auttanutkaan niin erotaan eurosta. Eli siis tuhotaan niiden velkaa ottaneiden elämä, koska sitä velkaa ei pysty mitenkään hoitamaan. Tai sitten jätetään jälkipolvet hoitamaan sotkut, kun itse saatiin nauttia vielä velkajuhlista loppuun asti.
 
Yllättäen mainitaan taas nämä "järkevät investoinnit ilmaisella velalla". En ole näistä vielä kertaakaan kuullut konkreettisia esimerkkejä laskelmineen.
Muutenkin tykkään tuosta fataalista lähestymisestä, että otetaan silmät kiinni velkaa ja sitten kun avataan silmät ja todetaan, että ei auttanutkaan niin erotaan eurosta. Eli siis tuhotaan niiden velkaa ottaneiden elämä, koska sitä velkaa ei pysty mitenkään hoitamaan. Tai sitten jätetään jälkipolvet hoitamaan sotkut, kun itse saatiin nauttia vielä velkajuhlista loppuun asti.

Vaikka tuossa yksi lista, kesti noin 4 sekuntia googlettaa.

http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188514-patomaen-elvytyslista
 
Vaikka tuossa yksi lista, kesti noin 4 sekuntia googlettaa.

http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188514-patomaen-elvytyslista

Olisit lukenut myös koko lauseen, vai jäikö tuo linkkaamasi teksti lukematta? Pyysin laskelmia eli Suomeksi paljonko niitä tuloja saadaan ja mistä ne syntyy. Kyllähän nyt jokainen osaa heitellä, että tonne miljardi ja tänne toinen. Ja kiva vielä heittää jokin kerroin päälle, tottakai kaikki tuottaa samalla kertoimella hei! Miksei noihin sitten investoida sataa miljardia samantien, kun kerran tämä taikaseinä on löydetty, josta rahaa tulee ulos enemmän kuin sinne on heittänyt.
 
Olisit lukenut myös koko lauseen, vai jäikö tuo linkkaamasi teksti lukematta? Pyysin laskelmia eli Suomeksi paljonko niitä tuloja saadaan ja mistä ne syntyy. Kyllähän nyt jokainen osaa heitellä, että tonne miljardi ja tänne toinen. Ja kiva vielä heittää jokin kerroin päälle, tottakai kaikki tuottaa samalla kertoimella hei! Miksei noihin sitten investoida sataa miljardia samantien, kun kerran tämä taikaseinä on löydetty, josta rahaa tulee ulos enemmän kuin sinne on heittänyt.

Elä jaksa olla noin negatiivinen, ei noita vaikutuksia pysty laskemaan tarkasti kun suhdannetilanteista johtuen elvytys tai kiristys vaikuttaa enemmän tai vähemmän. Patomäen tekstistä:

Ennen listan esittämistä on syytä nopeasti vertailla, mitä kokonaistaloudellisia vaikutuksia leikkauksilla / elvytyksillä olisi. Pitkän taantuman, erittäin alhaisten tai negatiivisten korkojen, investointilaman ja korkean työttömyyden aikana julkismenojen kerroinvaikutus on korkea. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan se voisi olla nyt 2-3, mutta ollaan varovaisia ja oletetaan sen olevan 1,7.

Ei noita oikein voi arvioida yksityiskohtaisen tarkasti. Kuitenkin tutkimustieto viittaa vahvasti, että julkisten menojen kasvattamisella on yli 1:en kerroinvaikutus. Muutahan ei oikeastaan tarvitse tietää.
 
Elä jaksa olla noin negatiivinen, ei noita vaikutuksia pysty laskemaan tarkasti kun suhdannetilanteista johtuen elvytys tai kiristys vaikuttaa enemmän tai vähemmän. Patomäen tekstistä:



Ei noita oikein voi arvioida yksityiskohtaisen tarkasti. Kuitenkin tutkimustieto viittaa vahvasti, että julkisten menojen kasvattamisella on yli 1:en kerroinvaikutus. Muutahan ei oikeastaan tarvitse tietää.
"Mun ei tartte perustella, ku mä tiiän paremmin". Vedän taas elvytyskortin ja kysyn, että miten meillä on lama, vaikka julkiset menot nousee koko ajan?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Sari Sairaanhoitaja sai utopistiseen talousennustukseen perustuvan palkankorotuksen vuonna 2007. Vielä ei kotimarkkinoiden villejä kulutusorgioita ole näkynyt ja velkaantuminen jatkuu yhä vain. Stiglitz voisi kertoa viisaana talousmiehenä, paljon Sarin palkkaa olisi pitänyt vuonna 2007 nostaa, että tilanne olisi nyt parempi? Olisiko 4000e/kk vielä riittänyt?
 
"Mun ei tartte perustella, ku mä tiiän paremmin". Vedän taas elvytyskortin ja kysyn, että miten meillä on lama, vaikka julkiset menot nousee koko ajan?

Koska on paljon työttömiä, jotka rasittavat julkista taloutta. Ymmärtääkseni myös väestön ikääntyminen rasittaa.

En tiedä miten julkisen talouden kiristäminen ja lisävelkaantuminen on niin vaikea myöntää tai ymmärtää ihan kummin vaan kun taas verojen kiristäminen ja verokertymän väheneminen taas on kaikille selvää. Nähdäkseni ihan sama mekaniikka toimii molemmissa.
 
Koska on paljon työttömiä, jotka rasittavat julkista taloutta. Ymmärtääkseni myös väestön ikääntyminen rasittaa.

En tiedä miten julkisen talouden kiristäminen ja lisävelkaantuminen on niin vaikea myöntää tai ymmärtää ihan kummin vaan kun taas verojen kiristäminen ja verokertymän väheneminen taas on kaikille selvää. Nähdäkseni ihan sama mekaniikka toimii molemmissa.
Varmaan sitä ymmärrysvaikeutta aiheuttaa se, että kaikki seuraavat väitteet yhtä aikaa eivät pidä paikkaansa: "Julkisten menojen kasvattamisella on aina yli 1 kerroinvaikutus", "Suomi on nostanut jatkuvasti julkisia menojaan" ja "Suomi on laskukaudessa". Joko joku ekonomisti valehtelee tällä hetkellä tai ei vain ymmärrä mistä puhuu.
 
Ei julkisten menojen kasvattamisella ole aina yli yhden kerroinvaikutus vaan ainoastaan taantumissa. Sitä paitsi kyllä nuo kaikki voivat pitää paikkansa tietyissä tilanteissa.
 
Ei julkisten menojen kasvattamisella ole aina yli yhden kerroinvaikutus vaan ainoastaan taantumissa. Sitä paitsi kyllä nuo kaikki voivat pitää paikkansa tietyissä tilanteissa.
No ehkä tämä taantuma ei sitten ole vielä riittävän pitkä ja syvä. Parempi tehdä näitä leikkauksia, että saadaan hedelmällisempi maaperä elvytykselle. :D
 
Sparratkaa Bjarnea?


Millä tätä vastustetaan?

21.9.2015 08:52 Bjarne Kallis 1 kommentti

Olen niin yksityisesti kuin julkisesti kysynyt millä argumenteilla voidaa vastustaa ratkaisua joka parantaisi työntekijän ostovoimaa, lisäisi verotuloja ja lisäksi alentaisi palkkakustannuksia. Löytyy toki jotain kielteistäkin mutta tässä tilanteessa sekin voidaan niellä. Alla esitys:

"Kilpailukykymme palauttaminen on tämän päivän ykköskysymys. Erilaisia vaihtoehtoja on esitetty miten tämä tulisi tehdä. Maamme hallitus on ilmoittanut mihin toimenpiteisiin se ryhtyy ellei työmarkkinajärjestöiltä tule parempaa realistista vaihtoehtoa. Vaihtoehtoja pohditaan nyt ei ainoastaan työmarkkinajärjestöjen piireissä vaan myös yksityisesti. Lomarahan leikkaaminen on näissä pohdinnoissa noussut melko korkealle koska se kohdistuu työntekijöihin tasapuolisemmin kuin hallituksen esittämät toimenpiteet. Lomarahan leikkaaminen on mielessäni synnyttänyt sitä muistuttavan vaihtoehdon. Mitä jos työeläkelakia muutettaisiin määräajaksi esimerkiksi kolmeksi vuodeksi siten, että eläkkeen karttumisprosentti ja vastaavasti myös eläkevakuutusmaksu alenisivat kolmanneksella?

Eläkevakuutusmaksun alennus vaikuttaisi myönteisesti niin työntekijän ostovoimaan kuin työnantajan palkanmaksukykyyn. Työntekijän maksama eläkevakuutusmaksu alenisi vajaalla 2 prosenttiyksiköllä ja työnantajan maksama osuus runsaalla 6 prosenttiyksiköllä.

Eläkevakuutusmaksun alentaminen vaikuttaisi myös myönteisesti niin kunnan kuin valtion tuloverokertymään koska eläkevakuutusmaksun vähentäminen ansiotulosta pienenisi.

Mikä olisi sitten hinta sille, että näinä vaikeina aikoina palkkakustannukset laskisivat,työntekijöiden ostovoima vahvistuisi ja verotulot kasvaisivat?

Eläkevakuutusyhtiöt osallistuisivat siten, että ne joutuisivat paikkaamaan tulomenetykset suuremmalla rahasto-otoilla. Tämän ns oman vippilainan ne saisivat takaisin kun tämän päivän työntekijät siirtyvät eläkkeelle.

Hinnan ostovoiman parantamisesta ja osallistumisestaan kriisin helpottamiseksi työntekijä maksaisi vasta kun hän siirtyy eläkkeelle. Kertynyt eläke näiltä kolmelta vuodelta näkyy silloin eläkkeen suuruudessa. Karttumisprosentin pudotus kolmanneksella kolmelta vuodelta kasvattaisi 2.000 euron kuukausipalkkalaisen palkkapussia (brutto) tältä ajalta noin 40 euroa/kk, mutta tuleva bruttoeläke olisi 30 euroa/kk alhaisempi.

Millä argumenteilla tätä vastustetaan? Sehän koskisi kaikkia tasapuolisesti?"
 
Varmaan sitä ymmärrysvaikeutta aiheuttaa se, että kaikki seuraavat väitteet yhtä aikaa eivät pidä paikkaansa: "Julkisten menojen kasvattamisella on aina yli 1 kerroinvaikutus", "Suomi on nostanut jatkuvasti julkisia menojaan" ja "Suomi on laskukaudessa". Joko joku ekonomisti valehtelee tällä hetkellä tai ei vain ymmärrä mistä puhuu.

Esimerkiksi työttömyysmenot kasvattavat julkisia menoja. Kysymys on siten kahdesta täysin eri asiasta, jotka keskustelussa yleensä halutaan ymmärtää väärin.

Investointikohteita voisi mm. olla koulutus, infra ja asuntotuotanto.
 
Investointikohteita voisi mm. olla koulutus, infra ja asuntotuotanto.
Eikö Suomi sitten investoi koulutukseen riittävästi? Suomessahan ainakin on pystynyt opiskelemaan valtion piikkiin useita korkeakoulututkintoja rauhalliseen tahtiin ja sen jälkeen notkumaan yliopistolla nauttimassa akateemista vapautta. En tiedä, onko sitten tilanne muuttunut viime vuosina radikaalisti. Jotenkin vain näin lonkalta ampuen tuntuu siltä, että harva maa investoi yhtä paljon koulutukseen kuin Suomi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom