Mistä tietää onko lahjoja?

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Liittynyt
25.5.2004
Viestejä
11
Mistä tietää, että onko esimerkiksi yhtään lahjoja painonnostossa?

Sitähän on toitotettu, että "hän ja hän oli lahjakas juoksija...Oli nopea juoksija jne."

Miten on painonnostossa? Mistä tietää? Siitäkö kenties, että liha tarttuu helposti, vai että ruumiinrakenne on sopiva?

Tele mii.

Ps. Toivottavasti ymmärsitte mitä hain takaa.
 
Tahvo Taneli sanoi:
Mistä tietää, että onko esimerkiksi yhtään lahjoja painonnostossa?

Sitähän on toitotettu, että "hän ja hän oli lahjakas juoksija...Oli nopea juoksija jne."

Miten on painonnostossa? Mistä tietää? Siitäkö kenties, että liha tarttuu helposti, vai että ruumiinrakenne on sopiva?

Tele mii.

Ps. Toivottavasti ymmärsitte mitä hain takaa.

Eiköhän se ole niin kuin muissakin urheilu / liikunta muodoissa, eli:

1. on kovat lähtötasot (tässä tapauksessa, luonnostaan vahva ja hyvä noissa liikkeissä)

2. kehittyy lajissa hyvin

Paras tietysti jos on noiden yhdistelmä
 
Painonnostossa räjähtävyys on valttia, eli oletko nopea kaveri??
Voit testata 20m-30m spurteilla, ottaa aikaa ja vertailla kavereitten
kanssa tai jos löydät jonkun huippu nostajan tuloksia ja verrata niihin.
Kyllä se 100m aikakin jotain kertoo vaikka se liian pitkä matka onkin
nopusvoiman määrittämiseksi.
Nopeuden lisäksi tekniikka näyttelee todella suurta roolia painnonnostossa.
 
Sivulla www.naturalstrength.com oli hyvä testi jolla selvittää hieman tuota omaa hitaiden ja nopeiden lihassolujen suhdettaan. Siis periaatteessa lahjakas painonnostoon olisi ihminen jolla paljon nopeita lihassoluja. Tuossa alla lainaus naturalstrengthin sivuilta. Testi on jalkojen ojennusliikkeeseen mutta sitä voi varmasti soveltaa esim. pystypunnerrukseenkin. Siinä myös ehdotettu sopivia sarjojen toistomääriä kehonrakennusmielessä harjoitteleville riippuen hitaiden ja nopeiden solujen suhteesta. (Artikkelissa tyypin 2 lihassolut tarkoittavat nopeita voimaa parhaiten tuottavia soluja ja tyypin yksi lihassolut hitaita eli enemmän kestovoimaa omaavia soluja).

Depending on the type of activity you undertake, you may want to adjust your training accordingly. To determine the optimum number of repetitions for a particular muscle group, such as the quadriceps, follow this procedure:

1. Perform 10 leg extensions with a relatively light weight.

2. After a two-minute rest, perform one leg extension with a relatively heavy weight.

Continue in this manner until you determine the heaviest weight load you can perform once with proper technique. This is your maximum weight load.

After a five-minute rest, perform as many leg extensions as possible with 75 percent of your maximum weight load. This represents the approximate number of repetitions you should perform in this exercise.

If you complete 6 repetitions, for example, you most likely have a higher percentage of Type 2 muscle fibers and should probably train with about 5 to 8 repetitions per set. At the other extreme, if you complete 13 repetitions, you most likely have a higher percentage of Type 1 muscle fibers and should probably train with about 12 to 15 repetitions per set.

Overall, it would appear that best strength results are attained when you match your training repetitions to your muscle fiber type. Although muscle fiber type may vary somewhat among muscle groups, we have found this factor to be relatively consistent in most people.

Regardless of your muscle fiber type, the key to strength development is high-effort, anaerobic exercise. The resistance should be sufficient to fatigue the target muscle group within 30 to 90 seconds of exercise. For most of us, this is best accomplished with a double progressive training system using a protocol of 8 to 12 repetitions. First, select a resistance that fatigues the target muscle within 8 to 10 repetitions. Second, train with this resistance regularly until you can complete 12 repetitions. Next, add 2.5 to 5 pounds and progress in the same manner until you can perform 12 repetitions with the new resistance. By matching the optimum repetition range with your muscle type and by systematically increasing the repetitions and resistance, you will make safe, steady and solid progress toward your ultimate strength potential.
 
Ai niin tuohon artikkeliin vielä sen verran lisäystä, että luulisin ettei hitaiden ja nopeiden lihassolujen suhde ole samalla ihmiselläkään joka lihaksen osalta sama. Voisi ainakin olettaa että jalkalihaksissa olisi yleensä enemmän kestävyyttä kuin yläkropassa. Aattelin vaan että varmaan evoluution aikana jaloille kehittynyt paremmat kesto-ominaisuudet, kun yleensä jaloin liikutaan pitkiäkin matkoja.
 
Tahvo Taneli sanoi:
Entäpä bodauksessa?

kuinka hyvin liha tarttuu luiden ympärille...
 
Tuosta testistä vielä. Tarkoittaako tuo sitä että mitä enemmän toistoja saa sillä 75% kuormalla, sitä paremmat lahjat on kestävyysurheiluun? Ja toisekseen meinaakohan tuo "leg extension" sellaista reidenojennusliikettä koneessa vai ihan ylipäätään liikkeitä joissa ojennetaan jalkoja? Jos jalkaprässissä vaikka kokeilisi?
 
v-selkä76 sanoi:
Ai niin tuohon artikkeliin vielä sen verran lisäystä, että luulisin ettei hitaiden ja nopeiden lihassolujen suhde ole samalla ihmiselläkään joka lihaksen osalta sama. Voisi ainakin olettaa että jalkalihaksissa olisi yleensä enemmän kestävyyttä kuin yläkropassa. Aattelin vaan että varmaan evoluution aikana jaloille kehittynyt paremmat kesto-ominaisuudet, kun yleensä jaloin liikutaan pitkiäkin matkoja.

Täältä löytyy useimmalle lihakselle solutyyppisuhteet. Siinä heti alussa "muscle fiber ratios of ...".
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mutta eikö juuri treenillä pystytä vaikuttamaan noiden hitaiden, ja nopeiden lihassolujen määrään? Joten mielestäni ei välttämättä kannata lahjakkuutta lihassolujen "määrällä" alkaa määrittelemään... Väittäisinkin, että kovalla treenillä päästään hyvin lähelle "synnynnäisesti lahjakkaita" painonnostajia. Kenties tuo termi (synnynnäisesti lahjakas) on keksitty selittämään miksi laiskasti treenaava kaveri ei ikinä menesty. Helppo on sanoa, että kaveri on lahjakas jos ei ole itse treenannut tarpeeksi kovaa. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa palstalaisille tuttu Hulkki. Moni sanoo kaveria lahjakkaaksi, mitä kieltämättä onkin, mutta eiköhän Hulkki ole tehnyt kroppansa eteen pajon enemmän uhrauksia kuin suurin osa meistä?
 
Mutta eikö juuri treenillä pystytä vaikuttamaan noiden hitaiden, ja nopeiden lihassolujen määrään? Joten mielestäni ei välttämättä kannata lahjakkuutta lihassolujen "määrällä" alkaa määrittelemään... Väittäisinkin, että kovalla treenillä päästään hyvin lähelle "synnynnäisesti lahjakkaita" painonnostajia. Kenties tuo termi (synnynnäisesti lahjakas) on keksitty selittämään miksi laiskasti treenaava kaveri ei ikinä menesty. Helppo on sanoa, että kaveri on lahjakas jos ei ole itse treenannut tarpeeksi kovaa. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa palstalaisille tuttu Hulkki. Moni sanoo kaveria lahjakkaaksi, mitä kieltämättä onkin, mutta eiköhän Hulkki ole tehnyt kroppansa eteen pajon enemmän uhrauksia kuin suurin osa meistä?

Ehkäpä näin. Mutta ei lahjakkuus silti mitään urbaanilegendaa ole. Muistaakseni edellytykset lihaskasvulle liittyvät todella nopeiden lihassolujen määrään. Toisaalta hitaita lihassoluja omaavat ihmiset elävät pitempään. Tiede -lehden sivuilla voisi olla jotain aiheesta. Ainakin olen lukenut siitä joskus tästä teemasta.
 
v-selkä76 sanoi:
Ai niin tuohon artikkeliin vielä sen verran lisäystä, että luulisin ettei hitaiden ja nopeiden lihassolujen suhde ole samalla ihmiselläkään joka lihaksen osalta sama. Voisi ainakin olettaa että jalkalihaksissa olisi yleensä enemmän kestävyyttä kuin yläkropassa. Aattelin vaan että varmaan evoluution aikana jaloille kehittynyt paremmat kesto-ominaisuudet, kun yleensä jaloin liikutaan pitkiäkin matkoja.

Tein tuon testin ja kuten arvelinkin on tämä jannu tehty todella hitaista lihassouluista. Tuloksia:
Reidenojennus: 12t
Pystypunnerrus yksi käsi kerrallaan selkätuettuna penkissä: 18t
Penkkipunnerrus: 17t

Olen tehnyt suurempia liikkeitä kuten penkkiä, kyykkyä yms 6t sarjoilla. Voimaa ei ole paljoa tullut. Kannattaisiko mun nyt siirtyä treenaamaan noiden lukujen mittaisia sarjoja? Penkissä tuskin noin pitkiä sarjoja...
 
Itselläni on varsin mielenkiintoisesti hitaasti kiihtyvät, mutta lujaan nopeuteen pääsevät ja hyvin kestävät jalat ja todella häikäisevän nopeat kädet joissa sitten ei ole kestävyyttä juuri ollenkaan.
 
W-Lo sanoi:
Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa palstalaisille tuttu Hulkki. Moni sanoo kaveria lahjakkaaksi, mitä kieltämättä onkin, mutta eiköhän Hulkki ole tehnyt kroppansa eteen pajon enemmän uhrauksia kuin suurin osa meistä?

Tietääkseni Hulkki ei vielä ole sekaantunut roinaan joten se niistä kovista uhrauksista? Mielestäni siinä vaiheessa kun aletaan ns. oikoteitä käyttämään, tehdään nämä kovimmat uhraukset. Normaalitreeneillähän et itseäsi hengiltä saa, mutta väärillä aineilla sen teet helposti, tai ainakin väärillä annosteluilla. Eikös IsoDinokin ollut täällä vasta henkihievereissä ellen väärin muista? Että roinaajat ne suurimmat uhraukset ottaa kun laittaa "henkensä" peliin.
 
Ei pidä unohtaa että lahjakkuuttakin on monenlaista. Tietysti se oleellisin lahjakkuus kehonrakennuksen kannalta on juuri se, miten hyvin kroppa ottaa treeniä vastaan ja kasvaa. Usein vain käy niin, että tällaisen fyysisen lahjakkuuden varjossa järjen ja tiedon merkitys aliarvioidaan.

Itse treenasin ensimmäiset 3 vuotta aivan sokkona, tietämättä sen enempää mitä tein. Ruokavaliosta tai levosta en tiennyt mitään; söin mitä nyt milloinkin ja nukuin jos en ollut tietokoneen ääressä koko yötä. Vasta 17-vuotiaana aloin ensimmäistä kertaa ymmärtää myös ravinnon ja levon merkityksen. Tuolloinkaan en kuitenkaan optimoinut ruokavalioa sen kummemmin, pidin vain huolta että söin tarpeeksi proteiinia.

Tällä tavalla päädyin siis 20-vuotiaana kuntoon, joka näkyy viimeisistä ottamistani kuvista sekä VIP-puolen kuvaosiolla että kotisivuillani. Kunto on kireähkö, mutta melkoisen laiha.

Järjen ja tiedon merkitystä illustroi todella hyvin tapaus ZeiZei. Miehellä on jo nyt, 15-vuotiaana, parempi yleistietämys treenistä, ravinnosta ja levosta kuin minulla oli 18-19-vuotiaana. Ei liene sattumaa, että ZeiZei on jo nykyisellään melkoisen miehekkäissä massoissa (180 cm / 90+ kg), ja tulee omaamaan varmasti jo 17-vuotiaana paremman fysiikan kuin minulla oli 20-vuotiaana.

Sekä minulla että ZeiZeillä on todennäköisesti keskitasoa paremmat edellytykset lihasmassan kasvatukseen, mutta meistä kahdesta vain ZeiZei on ollut myös niin järkevä, että on heti alussa ottanut selville ei ainoastaan treenistä, vaan myös muista kehityksen kulmakivistä - ruokavaliosta ja levosta.
 
W-Lo sanoi:
Väittäisinkin, että kovalla treenillä päästään hyvin lähelle "synnynnäisesti lahjakkaita" painonnostajia.

Varmasti päästään. Tietysti jos se synnynnäisesti lahjakaskin alkaa treenaamaan, niin tilanne muuttuu.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom