Minusta matikka on äärimmäisen mielenkiintoista, ja harvassa asiassa saa kokea yhtä puhtaan oivaltamisen tunteen, mutta ongelmana onkin se, mihin suurin osa opetettavia asioita tulee koskaan tarvitsemaan? Jos otetaan meidänkin pakollinen matikan kurssi, jossa käydään kompleksiluvut, matriisilaskentaa, diffisyhtälöitä ja kahden muuttujan funktion optimointia, ja ainoat asioiden soveltajat ovat kansantaloustieteilijät. Se ei ole hyvä lähtökohta motivoimaan ihmisiä, jotka ajattelevat jo omilla aivoillaan, eivätkä ota enää niin monia asioita annettuna.
Minusta kylmä fakta on valitettavasti se, että todellisia tarvitsijoita ei ole kuin häviävän pieni osa kaikista opiskelijoista. Aika suuri osa ihmisistä tuntuu kaipaavan opiskelultaan konkretiaa, johon matemaattiset abstraktiot sopii jokseenkin huonosti.
Hirvee kanuuna, joten ilmaisu voi olla hieman sekavaa...
Olen täysin samaa mieltä, ainakin ensimmäisesta kappaleestasi. Myös se on totta ettei suurin osa ikinä tarvitse sitä matematiikkaa. Mutta kuitenkin jos osaa antaa käytännön esimerkkejä siitä missä esim. diff.yhtälöitä tarvitaan, niin uskoisin sen lisäävän edes vähän joidenkin kiinnostusta. Ne taas, jotka tietävät etteivät matikkaa tarvi, saavat ainakin lisää yleistietämystä asiasta. Mutta enhän mä varmaksi mitään tiedä, oon ite ollut aina niin motivoinut matikasta ja fysiikasta etten osaa kuvitella miltä niiden opiskelu muista tuntuu.