Minne opiskelemaan?

Tarkoitus ei ole todellakaan yrittää suorittaa tutkintoa 2-3 vuoteen, vaan normaalisti viidessä vuodessa tai jos tuntuu liian hitaalta, niin neljässä (kunhan nyt ensin pääsisi sisään tiedekuntaan).

Itsekkin olen hakemassa Lapin yliopistolle ja jos töitä ei ole opiskelijoille, niin opiskelen ripeämmin ja tulen kesäisin kartuttamaan työkokemusta etelään.

Onko muuten Lapin yliopistolta normaaleilla arvosanoilla valmistuneella OTM:llä ihan yhtäläiset mahdollisuudet saada töitä, kuin Hesalaisella tai Turkulaisella, vai syrjitäänkö Lapin oikareita työmarkkinoilla?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
No kyllä kolmessakin vuodessa joudut lukemaan ihan homona. Turha stressata, se normaali 3+2v on ihan hyvä tahti ja tekemistä riittää siinäkin. Tuskin on isoa eroa mistä on valmistunut, mutta en pitäisi ihan poissuljettuna pientä syrjintää. Kyllä tuo Lapin yo on vähän alakynnessä joidenkin muualta valmistuneiden silmissä.

Auskultointitilanne kaipaisi muutosta, esim. Lahdessa oli 40 hakemusta per paikka eli jono on aika pitkä. Tosin itseä ei ainakaan kiinnosta auskultointi.

Nojoo, pääse nyt ensin sisään ja mieti sitten.
 
Opiskeluvauhti kannattaa sovittaa itselle sopivaksi ja sen oppii käytännössä ensimmäisten kurssien aikana. Toiselle kolmen vuoden tahti on ihan helppoa jopa työn ohessa ja toiselta se ei edes onnistu mitenkään. Mitään stressiä asiasta ei kannata repiä, vaan opiskella miten itselle sopii parhaiten. Myös opiskelutavoissa on suuria eroja.

Tumppi5: Työllistyminen on lopulta suurimmaksi osaksi itsestä kiinni eikä opiskelupaikalla ole merkitystä. Itsekin olen kuullut tiettyjen toimistojen harrastamasta pienestä syrjinnästä, mutta tiedän myös tapauksia ihan toiseen suuntaan... Yrityksen kannalta paikkaan kannattaa ottaa paras hakija: se ei tarkoita vain tietystä yliopistosta valmistunutta. Laki on sama niin Rovaniemellä kuin Helsingissä. Lopulta henkilön sosiaaliset ominaisuudet ja asenne työhön ratkaisee. Ala tarvitsisi yhteistyötä muun muassa edunvalvonnan tiimoilta eikä vastakkainasettelua eri yliopistoista valmistuneiden välillä.

Luehan nyt vaan siihen pääsykokeeseen. Mitä paremmin osaat alueet sitä helpompi on suorittaa ko. oikeudenalan aineopintotentti sitten tulevaisuudessa.
 
Kova lukeminen tässä on ollu päällä jo heti kirjotuksista lähtien. Päätin, että jos nyt lähen ns "haastavampaan" paikkaan hakemaan, niin teen sen sitten kunnolla.
Vaikka ensimmäisellä kerralla en pääsisi, niin armeijan jälkeen kerkeän hakemaan vielä toista kertaa. Onko Maintilla tietoa lisäpisteistä joita saa avoimessa yliopistossa suoritetuista opinnoista Lapin yliopistolle (esim kuinka nopea suorittaa?)

Uskon itsekkin, että kyllä töitä tekevälle löytyy ( eikä pahiteeksi ole se, että löytyy suhteita valtionvirastoihin joihin saattaisi päästä työskentelemään ainakin kesäisin :D).
 
No siis kyllä töitä on. Katso vaikka oikotie.fi:n Lainopilliset tehtävät. Ongelma on siinä, että porukkaa on homona hakemassa ja ne paikat ei ole kovin hääppöisiä.
 
Tumppi5 sanoi:
Kova lukeminen tässä on ollu päällä jo heti kirjotuksista lähtien. Päätin, että jos nyt lähen ns "haastavampaan" paikkaan hakemaan, niin teen sen sitten kunnolla.
Vaikka ensimmäisellä kerralla en pääsisi, niin armeijan jälkeen kerkeän hakemaan vielä toista kertaa. Onko Maintilla tietoa lisäpisteistä joita saa avoimessa yliopistossa suoritetuista opinnoista Lapin yliopistolle (esim kuinka nopea suorittaa?)

Uskon itsekkin, että kyllä töitä tekevälle löytyy ( eikä pahiteeksi ole se, että löytyy suhteita valtionvirastoihin joihin saattaisi päästä työskentelemään ainakin kesäisin :D).
Click to expand...

Jos sua kiinnostaa saada osviittaa, niin ohessa paste liiton sivuille ilmoitetuista työpaikoista 1.5 jälkeen. Minusta nuosta on edes semikiinnostavia ehkä kaksi.

Ympäristöministeriö Helsinki ma. ylitarkastaja 12.5.2010 27.5.2010
Sampo Pankki Oyj Helsinki veroasiantuntija 12.5.2010 24.5.2010
Helsingin kaupunki Helsinki ma. asiamies 10.5.2010 25.5.2010
Uusi Insinööriliitto UIL ry Helsinki työsuhdelakimies 10.5.2010 26.5.2010
Asianajotoimisto Bützow Oy Helsinki asianajaja 10.5.2010 28.5.2010
Asianajotoimisto Bützow Oy Helsinki oikeusinformaatikko 10.5.2010 28.5.2010
Nissan Nordic Europe Oy Espoo Legal Counsel 7.5.2010 19.5.2010
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampere lakimies 7.5.2010 19.5.2010
Asianajotoimisto Hyvärinen & Pääkkö Oy Kuopio lakimies/asianajaja 7.5.2010 26.5.2010
SEB Helsinki Legal Counsel 6.5.2010 18.5.2010
Kaupan liitto Helsinki asiantuntija/lakimies 5.5.2010 26.5.2010
Suomen Näyttelijäliitto Helsinki ma. lakimies 4.5.2010 21.5.2010
Alandia-Bolagen Mariehamn biträdande bolagsjurist 3.5.2010 19.5.2010
 
Kuinka suuri osa noista tehtävistä on sellasia, että niihin on turha vastavalmistuneen hakea?
Ite on paha mennä mitään sanomaan noitten paikkojen kiinnostavuudesta, ku ei oo kauheesti hajua mitä mikäkin pitää sisällään... (Paitsi tietysti Helsingin näyttelijäliitton lakimiehen paikka kuulostaa heti todella mielenkiintoiselta :D)

Pakkohan se on jostain alottaa, että tulevaisuudessa niitä parempia(rahakkaampia) hommia saisi.

Tuolla mol.fi:ssä oli noita kihlakunnansyyttäjän paikkoja aika runsaasti vapaana, onko tietoa millasella työkokemuksella sinne olis mahdollista päästä? Oli meinaan ihan kohtuu hyvät palkat :)
 
:offtopic: En osaa sanoa miten hyvin on saumoja koulun penkiltä noihin. Jossei ole mitään kokemusta niin varmaan aika heikot, mutta toki jonnekin voi onnistua. Syyttäjän paikoista en tiedä, en oo ollut julkisella puolella. Oisko auskultointi ja joku muu alan tuntemus? Googlella selvinnee. Jos Mol ja oikotie.fi katsot, niin ei niitä paikkoja mitenkään kauheasti ole.
 
Tumppi5 sanoi:
Onko muuten ruotsin kielen osaamisella / osaamattomuudella minkälaista merkitystä työmarkkinoilla?
Click to expand...

No eiköhän se mee vähä sillälailla, että jos osaat ruotsia hyvin, niin se on plussaa, mutta sitte jos taas et osaa niin ei se mikää katastrofi ole. =D
 
-Mikko sanoi:
No eiköhän se mee vähä sillälailla, että jos osaat ruotsia hyvin, niin se on plussaa, mutta sitte jos taas et osaa niin ei se mikää katastrofi ole. =D
Click to expand...

Totta... Oli vielä tarkoitus täsmentää, että millainen vaikutus lakialalla on ruotsin kielen taitamisen kanssa.
 
Tumppi5:
Lähtökohtana on, että valtion tehtäviin pitää olla vähintään auskultiointi suoritettuna. Syyttäjillä on lisäksi apulaissyyttäjien harjoitteluohjelma, jonka kautta tehtäviin voi "hankkiutua" auskultoinnin jälkeen, mutta se ei ole ainoa väylä. Syyttäjien palkkaus on nykyään ihan kilpailukykyinen eli alkupalkka lisineen on noin 3.5k€/kk. Samoista luvuista lähdetään muutenkin valtion lakimiestehtävissä. Voit katsoa valtion avoimia tehtäviä valtiolle.fi sivulta.

Kysyit aiemmin niistä avoimen opinnoista. Ne suoritetaan ihan vastaavasti kuin opinnot tiedekunnassakin. Niiden avulla saa max 15p pääsykokeen vapaaseen kiintiöön. Elä kuitenkaan mieti niitä nyt, vaan lue itsesi sisään!!

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaminen voi olla aika tuskaa, jos ruotsia ei osaa juuri lainkaan, mutta kyllä siitä silloinkin selviää kovalla työllä. Roissa ainakin Koivurova on aika vaativa, mutta joissakin avoimen kursseissa ym. voi päästä helpommalla. Valtion virkoihin vaaditaan pääsääntöisesti ne virkamiestutkinnon tyydyttävät tiedot sekä suullisessa että kirjallisessa. Eli todistuksen arvosana riittää niihin, vaikka todellinen taito olisikin aivan muuta. Jos virka-alue on kaksikielinen ja asukkaiden pääkielenä on ruotsi, vaatimukset ovat sitten aivan toisenlaiset. Käytännössä ruotsin on oltava silloin äidinkielenä/kaksikielinen tai muuten hyvä ruotsin taito. Ks. tarkemmin Kielilaki 6.6.2003/423.
 
Tumppi5 sanoi:
Onko muuten ruotsin kielen osaamisella / osaamattomuudella minkälaista merkitystä työmarkkinoilla?
Click to expand...

Kannattaa muistaa juuri se näissä kieli jutuissa että jos oikeasti haluat korkealla niin mitä enemmän kieliä osaat niin sen parempi. Siinä vaiheessa kun kaikki hakijat ovat samalla linjalla niin sillä kielitaidolla alkaa olla merkitystä. Ite inhoon ruotsia yli kaiken ja vedin ylä-asteen läpi vitosen ka ja sen jälkeen tajusin että kyllä se kannattaa opetella vaikka sitä ei haluaisikaan puhua.
 
Tiedän tyyppejä jotka joutuivat vaihtamaan tiedekuntaa kun se virkamiesruotsi ei mene läpi. Yliopistojen/tiedekuntien välillä suuria eroja. AMKssa se on käsittääkseni aika vitsi.
 
Axelpass Tommi sanoi:
Tiedän tyyppejä jotka joutuivat vaihtamaan tiedekuntaa kun se virkamiesruotsi ei mene läpi. Yliopistojen/tiedekuntien välillä suuria eroja. AMKssa se on käsittääkseni aika vitsi.
Click to expand...
Alkaa olemaan jo miehessä vikaa, jos kaikenmaailman valmentavienkaan jälkeen ei pääse yhtä ruotsin kurssia läpi. Ei se mahdottomia vaadi missään (myöskään oikeustieteellisissä). Samantyyliset suulliset ja kirjalliset osuudet lienee suunnilleen kaikkialla. Mitä nyt tosiaan jotain ala- ja opettajakohtaisia eroja kurssilla voi olla.

Eli minusta ihan turhaa pelottelua tuollainen.

Nimimerkillä 11 vuotta ruotsin lukemisesta kurssille mentäessä.
 
Elksu sanoi:
TKK Otaniemi.
Click to expand...
Itselläni on tuolta softa-DI:n paperit. En suosittelisi alaa enää kenellekään vasta lukion päättäneelle. Hyvin suuri osa tietojenkäsittelytieteen duuneista tulee valumaan akselille itäblokki - Intia - Kiina lähitulevaisuudessa.
 
Axelpass Tommi sanoi:
Yliopistojen/tiedekuntien välillä suuria eroja. AMKssa se on käsittääkseni aika vitsi.
Click to expand...

Riippuu kai tuokin amk:sta. Esim. meillä täällä turuuus nimeltämainitsemattomassa ammattikorkeassa ruotsin vaatimukset olivat samat kuin virkamiesruotsissa yliopistolla. Tähän varmasti vaikutti se, että samat opettajat opettavat myös yliopistolla.
 
Dopey sanoi:
Itselläni on tuolta softa-DI:n paperit. En suosittelisi alaa enää kenellekään vasta lukion päättäneelle. Hyvin suuri osa tietojenkäsittelytieteen duuneista tulee valumaan akselille itäblokki - Intia - Kiina lähitulevaisuudessa.
Click to expand...

Turun yliopisto mainostaa, että softapuolen DI:lle on aina töitä Intiasta huolimatta. :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom