Minne opiskelemaan?

[Adalwolf]

Alkaa olemaan jo miehessä vikaa, jos kaikenmaailman valmentavienkaan jälkeen ei pääse yhtä ruotsin kurssia läpi. Ei se mahdottomia vaadi missään (myöskään oikeustieteellisissä). Samantyyliset suulliset ja kirjalliset osuudet lienee suunnilleen kaikkialla. Mitä nyt tosiaan jotain ala- ja opettajakohtaisia eroja kurssilla voi olla.

Eli minusta ihan turhaa pelottelua tuollainen.

En nyt ihan noinkaan sanoisi. Esim. Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa on 2 vuotta pakollista ruotsia (12 op yhteensä), mikä tarkoittaa 2 vuotena 75% läsnäolopakkoa suullisessa sekä kirjallisessa ruotsissa. Esim. Helsingissä on vain 5op edestä, yhtenä vuotena. Nykyään kai jo eläkkeelle jäänyt turun oik. tdk:n kirjallisen maikka Bo oli sen verran vaativa, ettei ollut yksi eikä kaksi jotka joutuivat tämä takia vaihtamaan Rovaniemelle. Tälläkin hetkellä suullisessa on Turussa Gunnar Skånesta, joka arpoo vähän miten lystää arvosanat ja jättää osan päästämättä läpi. Koska jo notaarin suorittamiseen vaaditaan kaikkien ruotsinopintojen suorittaminen voi opinnot oikeasti vaikeutua kun et meinaa syventäville pääse kun ei ole ruotseja suoritettu.

 

[Sniffari]

No mitä se 12 op on kahtena vuotena? Siis ~ 8 opintoviikkoo ruotsia kahdessa vuodessa. Voi hui.

 

[Axelpass Tommi]

No mitä se 12 op on kahtena vuotena? Siis ~ 8 opintoviikkoo ruotsia kahdessa vuodessa. Voi hui.

Ne kurssit kestää koko vitun lukuvuoden ja op:t ei tosiaan ole suhteessa vaivaan. Jos molemmat selvittää ekalla niin se on silti kahden vuoden nakki. Näin ainakin oli ennen.

Ei kannata välittää Sniffarista, se on näitä pohjoisen "akateemisia".

 

[Adalwolf]

Aika lahjakkaasti missasit pointin Sniffari. Joka ei suinkaan ollut ne opintopisteet vaan se, että Turussa on 2x enemmän ruotsinopintoja pakollisena kuin Helsingissä. Jos sillä ei sulle ole väliä niin "hyvä tietää". Sellaiselle, jolle ruotsi teettä töitä on aika iso ero, pitääkö päästä 1 tai 2 tenttiä vai 4 tenttiä läpi + istua ne tunnit ja mahdollisesti vielä useamman kerran. Puhumattakaan jos valmistuminen/opintojen eteneminen on sen takia katkolla.

Edit: Tommi ehtikin jo ensin. Näin on edelleen, kirjallisen tentit ovat kuulemma nykyään helpompia kun Bo ei ole enää pitämässä jöötä.

 

[Sniffari]

Voi, toivottavasti pärjäätte.

Eiköhän kaikki opiskelemaan mennessä ole tienny, että mitä siellä kursseissa on suunnilleen luvassa. Jos ei potku riitä, niin sitten taitaa olla väärä koulu.

 

[Adalwolf]

Aika yössä on jätkä. Ketjun nimi jo on "Minne opiskelemaan?" Eiköhän silloin ole ihan suotavaa, kertoa esim. kieliopinnoista ja niiden eroista eri tiedekunnissa. Siinä missä sinun huutelut ei tuo mitään lisäarvoa ketjuun, esim. mitä minä ja Tommi sanoimme perustuvat omiin havaintoihin ja omakohtaiseen kokemukseen. Minä olisin ainakin säästynyt paljolta turhalta vaivalta, jos joku olisi etukäteen kertonut/olisin selvittänyt paremmin, missä minulle on fiksuinta opiskella.

Kiitos ja jaksamista myös sinne kylmään pohjoiseen. (?)
Nyt otan Tommin neuvosta vaarin ja tämä aihe on omasta puolestani käsitelty, ellei jollain joka on hakemassa opiskelemaan tule lisäkysymyksiä.

 

[Sniffari]

Etkö ite ota selvää ennen opiskeluja, missä olisi viisainta sinulle opiskella? Odotatko, että joku ne sinulle tulee sanomaan?

Mikset selvittänyt?

Edit: Kummaa, että etelän eliittikoulujen kasvatit alko välittömästi henkilöön puuttumaan. Kai näistä asioista voi keskustella muutenkin.

 

[naksu]

Taitaa suurin ongelma Suomessa olla juuri se, etta uudet opiskelijat eivat oikeasti tieda mitaan. Harva on esim. opiskelupaikkaa miettiessaan selaillut ohjelmansa opinto-opasta etukateen ja katsellut mita kursseja on tarjolla (kaikki loytyy yleensa netista kun opinto-opas lotyy laitoksen sivuilla ja kurssin nimella voi googlata kurssien sivuja). Viela harvempi yrittaa googlata kurssien kotisivuja ja etsia sielta kalvoja, prujuja yms. Porukka ei siis oikeasti tieda mihin ryhtyy. Nama ns. abeille suunnatut infot taas ovat puhdasta markkinointia, jossa yritetaan myyda paikkaa opiskelijoille.

En tieda ainuttakaan paikkaa Suomessa, joka esim. kartoittaisi eri paaaineiden tyollistymista eri yliopistoista ja esim. millaiset keskipalkat on valmistuneilla pari vuotta valmistumisen jalkeen. Jenkeissa tama kartoittaminen on tosi kova juttu, koska laitosten rankkaus undergraduate -tasolla menee pitkalti taman mukaan. Suomessa taas tuijotetaan ainoastaan laitoksen tutkimuksen tasoa ja tata kartoitetaan kansainvalisestikin erilaisilla rankauksilla. Kuitenkin perusopinnoissa ero jonkun huippuproffan ja keskivertoproffan valilla on aika pieni ja oikeastaan kyky opettaa on paljon tarkeampaa. Ainoastaan jatko-opiskelijalle on suurempi merkitys silla, etta proffa on oikeasti alansa huippu.

Tatakin threadia katsomalla huomaa taas miten uskomattoman sisasiittoinen maa Suomi on. Juuri kukaan ei harkitse ulkomaille lahtoa, vaikka monissa Euroopan maissa opiskelu on ilmaista ja usein paljon parempaa kuin Suomessa. Keski-Euroopassa on aika tavallista opiskella oman maan rajojen ulkopuolella, koska liikkuvuus on paljon suurempaa. Suomella on vaan tuo meri valissa ja kaikki on jotenkin juurtunut tanne omaan lintukotoon.

 

[Axelpass Tommi]

No ei varmasti ainakaan meistä abeista tiennyt yksikään noista ruotsin opinnoista, hyvä kun opintoviikon määritelmän jotenkin ymmärsi. Enemmän katseli että mitä vaaditaan sisään. Tuo voi tosiaan olla hiton iso este jossei ole ruotsi hallussa ja kuten tuossa kerrottiin, niin monelta jämähtää opinnot siihen kun ei pääse "maisterinopintojen" kursseille ellei näy tuota suorituksissa. Siksi siitä on minusta hyvä mainita. Ja mitä "potkun riittämiseen" tulee, niin en ihan näe mitä yhteistä oikeustieteellisten kirjojen pänttäämisessä onnistumisessa ja ruotsin kielen haltsaamisella on.

Abivuonna ainakin meidän koulussa kävi porukkaa ties mistä ammattikorkeakouluista ja pienistä yliopistoista kertomassa omasta koulutuksesta. Esim. liikkeenjohdon tradenomeille luvattiin asiantuntija- ja johtotason tehtäviä. Kannattaa tosiaan itse myös tutkia. Kannattaa myös lukea päivän Helsingin Sanomien juttu Ranskan yliopistojärjestelmästä.

 

[Sniffari]

Kyllä se minustaki on virkamiesruotsi täyttä paskaa ja ajanhukkaaa. Mutta pakko se oli tehdä. Nykyään en tiedä ruotsin opikekelusta lukiossa (mikä on pakollista ja ei).

Mulla toista tutkintoo tehdessä mietittiin, että pitääkö mun samat kielikurssit käydä uudestaan. Kahteen eri tutkintoon kun ei sais samoja kursseja sisällyttää.

Pantiin se sitte soppeliin.

 

[Sniffari]

Rakastan teitä kaikkia joka tapauksessq.

 

[maint]

On varmasti hyvä tietää virkamiestutkinnon vaativuudesta jo tiedekuntaan hakiessa, mutta ei se ylivoimainen este pitäisi olla kenellekään. Tiedän muutamia tyyppejä, jotka ovat suorittaneet sen ”KV-ylioppilastutkinnon”, jossa sitä ruotsia ei käsittääkseni hirveästi ole. Siitä huolimatta virkaruotsin suorittivat. Jonkinlainen pohja on jokaisella jo peruskoulusta. Tosin työtä se vaatii valtavasti, koska kielioppi ja sanastoa pitää opetella ennen kurssille tulemista. Preppauskurssejakin löytyy varmasti. Onneksi ruotsin kielioppi ei ole niitä vaikeimpia…

Minun mielestäni kenenkään ei kannata jättää hakematta sen ruotsin takia kun vain sisäistää sen vaativuuden ja pakollisuuden. Jos onnistuu pääsemään tiedekuntaan sisään ilman vaikeuksia, niin on varmasti sen verran kapasiteettia pääkopassa, että myös virkaruotsi hoituu, jos siis asenne on oikea.

Sinänsä 12op on kyllä liikaa pakollista ruotsia. Valinnaisena voi sitten lukea lisää sen virkaruotsin (5op) lisäksi myös muissa tiedekunnissa.

 

[Max131]

Esim. Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa...

No joo, tämä kuulemma on pienoinen poikkeustapaus vaatimustason suhteen.

Siltikin mun on vaikea kuvitella, että kenellä esim. tuonnekin asti päässeellä on niin huono kielipää, ettei muutamaa Ruotsin kurssia pääsisi läpi, jos vähän viitsii asian eteen tehdä jotain. Minusta vikaa kannattaa etsiä asennepuolelta, jos hommat tuohon tyssää.

Heh, samalla tavalla humanistit valittaa täällä tilastomenetelmien kurssista, kun meillä taas taloustieteellisessä purnataan ruotsin lisäksi pakollisesta matikan kurssista. Joka paikasta tuntuu löytyvän omat kompastuskivensä

 

[Juoni]

Melkoisia eroja tuntuu tämän keskustelun perusteella olevan yliopistojen ruotsin läpäisyperusteissa.

Helsingin yliopistolla ainankaan humanistisessa- ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa -en tiedä onko samat vetäjät kursseilla- ei ruotsia tarvitse oikeasti osata juuri lainkaan saadakseen virkamiesruotsin suoritettua. Onneksi näin.

Heh, samalla tavalla humanistit valittaa täällä tilastomenetelmien kurssista, kun meillä taas taloustieteellisessä purnataan ruotsin lisäksi pakollisesta matikan kurssista. Joka paikasta tuntuu löytyvän omat kompastuskivensä

Indeed.

Kun saa lähes kokonaan päättää itse mitä kursseja opiskelee ja on myöskin itse valinnut mieleisensä alan, niin pienetkin pakolliset oman kiinnostuksen ulkopuoliset kurssit tuntuvat helvetilliseltä kidutukelta ja tahalliselta kiusanteolta.

 

[Axelpass Tommi]

No joo, tämä kuulemma on pienoinen poikkeustapaus vaatimustason suhteen.

Siltikin mun on vaikea kuvitella, että kenellä esim. tuonnekin asti päässeellä on niin huono kielipää, ettei muutamaa Ruotsin kurssia pääsisi läpi, jos vähän viitsii asian eteen tehdä jotain. Minusta vikaa kannattaa etsiä asennepuolelta, jos hommat tuohon tyssää.

Heh, samalla tavalla humanistit valittaa täällä tilastomenetelmien kurssista, kun meillä taas taloustieteellisessä purnataan ruotsin lisäksi pakollisesta matikan kurssista. Joka paikasta tuntuu löytyvän omat kompastuskivensä

Snifferille tiedoksi että toki sain tuosta ensimmäisellä yrittämällä 5/5, ettei vaan pidä tyhmänä. Koin vain sympatiaa normaalilla lahjakkuudella varutettuja kohtaan :smoke:

 

[djilz]

Onko joku tuolla jyväskylässä liikuntatieteellisessä? Jos on niin minkälaisilla yo-todistuksen arvosanoilla sinne pääsitte? Entäpä pääsykokeet?

 

[Hulkku]

Onko kellää tietoa paikoista pääkaupunkiseudulla lastenhoitajaks? Jotain opistoja tai vastaavia, toisen tason koulutuksee taian olla raakasti liian myöhässä, ainakii syksyl alkavii.

 

[sprit]

Onko joku tuolla jyväskylässä liikuntatieteellisessä? Jos on niin minkälaisilla yo-todistuksen arvosanoilla sinne pääsitte? Entäpä pääsykokeet?

Tuolta löytyy, miten nykyään on: https://www.jyu.fi/sport/opiskelijavalinta/hakuopas
Tietysti varmasti osaat sinne itsekin, mutta valintakoekäytäntö muuttui paljon tänä keväänä (ensinnäkin nykyään pääsee osallistumaan valintakokeeseen, jos on joku toisen asteen koulutus, ei tarvi enää hyviä papereita päästäkseen sisään).
Ensimmäinen vaihe on joku aineistokoe, siihen osallistuu kaikki, sitten toinen vaihe on se, missä on testit, tai no liikuntakokeet ja opetustuokio. Ja lopullinen valinta tehdään toisen vaiheen pisteiden perusteella. Eli yo-todistuksella ei oo mitään merkitystä enää siinä. Sen verran se auttaa, että puolet kuitenkin pääsee yhteispisteillä toiseen vaiheeseen, eli ei ne kirjoituksiin lukemiset ja liikunnan kurssien suorittamiset mitään turhiakaan juttuja ole.

En itse tuolla opiskele, mut piti jotain kaveria opastaa ja yks tuttukin siellä opiskelee, että jotain tietämystä on. Liikuntabilsalle on enemmän kaikkia juttuja, nähtävästi ainakin fysiikan ja kemian kurssien määrällä ja numerolla on painoarvoa, vaikka tulisikin valituksi toiseen vaiheeseen tuon pelkän aineistokokeen perusteella. Eli jos sinne mielit, niin panosta niihin.

 

[Aarne]

Onko mitään mahiksia päästä lukemaan keskivertomerkonomin papereilla psykologiaa? Ylipäänsä mitään? Ei viittis kuluttaa paria vuotta lukiossa sen takia, että pääsee opiskelemaan johonkin numeroitten takia. Liiketalous ei taida niin paljoa kiinnostaa, että sitä jaksaisin maisteriks lukea.

 

[sprit]

Onko mitään mahiksia päästä lukemaan keskivertomerkonomin papereilla psykologiaa? Ylipäänsä mitään? Ei viittis kuluttaa paria vuotta lukiossa sen takia, että pääsee opiskelemaan johonkin numeroitten takia. Liiketalous ei taida niin paljoa kiinnostaa, että sitä jaksaisin maisteriks lukea.

Eipä psykalle papereilla pääse. Lähinnä kannattaa avoimen jotain tilastotieteen kursseja käydä, niin voi päästä sisäänkin. Pääsykoekirja kun on pelkkää tilastomatematiikkaa. Jyväskylässä ainaki on kyl kans joku toinen kirja, joka on ihan psykaa sitten. Mut yhteisvalintapaikois (ainakin hki, tku, tre) on tilastomatematiikan kirja. Melkein kaikkiin korkeakouluihin pääsee pääsykokeen perusteella, eli ne paperit ei oo kovin olennaisia. Käsittääkseni amislapuilla ei pääse minnekään suoraan ku amk vaatii pääsykokeeseen osallistumisenkin, tai ainakin ne alat, joihin oon tutustunu, ja yliopistoissa valitaan pääsykoekiintiön kautta. Mut moni paikka ei tuu poissuljetuksi kuitenkaan.