- Liittynyt
- 26.12.2011
- Viestejä
- 141
Niin, negatiivisessa tuloveromallissa perustulo laskee tulojen noustessa kunnes tietyn raja-arvon jälkeen on 0 ja tulovero kääntyy positiiviseksi. Ongelma säilyy kuitenkin edelleen. Tilanne on kuten esimerkissäni, jos tuloveron kulmakerroin on matala. Tällöin se johtaa selkeästi downshiftaamiseen eli kokoaikaisia siirtyy osa-aikaisiksi vaihtamalla työtunteja vapaa-aikaan. Jos taas kulmakerroin on korkea, niin silloin kannustinongelma säilyy matalapalkka-aloilla. Rahaa tulee kyllä enemmän jokaista tehtyä työtuntia kohti, mutta se ei välttämättä motivoi töihin. Esimerkiksi jos perustulo on se 500e ja palkan ollessa 1500e tulovero kääntyy positiiviseksi, niin kokoaikaisesta 160h kuukausityöstä saa lisätuloa vain 1000e. Hyvin moni tulee sanomaan "it's not worth it". Ihmisillä on olemassa niin sanottu "reservation utility", jonka palkkatulon pitää ylittää, jotta työn vastaanotto on järkevää suhteessa menetettyyn vapaa-aikaan.
Olet ymmärtänyt negatiivisen tuloveron mallin perustulon väärin. Jos ansaitset 1500 euroa, et saa euroakaan perustuloa ja jos haluat downshiftata tiputtamalla työaikaasi, jolloin palkaksesi jää 1000 euroa kuukaudessa, et edelleenkään saa perustuloa. Joten sinulla olisi valinta tiputtaa työaikaasi ja downshiftata mutta perustulo ei vaikuttaisi siihen millään tavalla, täsmälleen samoin kannustimin voisit downshiftata nykyjärjestelmässä. Perustulo astuu kuvioon vasta kun ihmisen tulot tippuvat tietyn rajan alapuolelle.
Sen lisäksi, että mallini parantaisi kannustimia työllistymiseen, niin se purkaisi myös työllistymisen esteitä sekä olisi osaratkaisu moneen yhteiskunnalliseen ongelmaan. Todella monet suomalaiset ongelmat nitoutuvat yhteen yhden yhteisen muuttujan, työttömyyden, kautta. Näihin ongelmiin pitää pystyä tulemaan väliin ja tietyissä tilanteissa intervention pitää olla hyvinkin voimakas. Pitkässä juoksussa työllisyyshuolto johtaisi erittäin matalaan työttömyyteen, parempiin elämäntapoihin, matalampiin tuloeroihin ja yleisesti ottaen paremmin voimaan Suomeen.
Mutta mallisi perustuu samalla tavalla virkamieskoneistoon, mitä nykymalli. Mallisi olisi parempi nykyjärjestelmään verrattuna mutta byrokratian ongelmaa se ei ratkaisisi.
Perustulomalli taas ei huomioisi niitä moninaisia ongelmia, jotka johtavat syrjäytymiseen. Lisäksi se olisi käytännössä erittäin vaikea sopeuttaa niin, ettei mitään muita tukimalleja tarvittaisi. 18-vuotias jannu saattaa vielä 500 eurolla pärjätä, mutta kolmen lapsen yksinhuoltajan tippuessa tuon suuruisen perustulon varaan on tilanne toinen. Jos ongelma ratkaistaan nostamalla perustuloa, niin aikaisemmin nostamani ongelma räjähtää yhä useampaan tuloluokkaan. Jos taas se ratkaistaan lisätuilla, niin silloin byrokratiasotku ei todellisuudessa katoa minnekään.
Perustulomallissa yleensä myös lapsille annetaan perustulo, tai sen osa, jolloin se korvaa myös lapsilisät. Alaikäisten lasten vanhempi siis saisi oman perustulonsa lisäksi lasten perustulon, joskin lasten perustulo ei välttämättä ole yhtä suuri kuin aikuisten. Tämä tietysti antaa kannustimen tehdä paljon lapsia mutta samoin tekee mikä tahansa lapsilisä.