Miksi työttömyyskorvauksen pitää olla vastikkeeton?

[Mike]

Itse olen maksanut veroja vuodesta 1988 asti joka palkasta mitä olen saannut. Sekä onhan noista mennyt ne muutkin sos,tel,tyel maksuja mitä liekään. Ovat nuokin nimitykset vuosien varrella muuttuneet. Ja hauskinta tuossa on että esim. eläke on alkanut minulla kertyä vasta 23v joten minulta on mennyt niitä maksuja kankkulan kaivoon 11vuotta tai joskun lusmun elämiseen. Samat lusmut olivat jo 90luvulla aina sunnuntaisin taksilla oven edessä odottamassa että saavat kaljaa kuin nytkin. Ja varmasti eivät ole päiväkään tehneet viimeiseen 15vuoteen töitä ja ei tavan työlläisellä ole varaa ajella taksilla kaljaa hakemassa joka pyhä aamu. Joten kyllä tässä systeemissä on vikaa ja pahasti.

Olet siis myös ylimielinen mulkku, jonka pitäis alkaa spurguksi, jotta voisi kritisoida järjestelmää. Yhtälöstä pitää vartavasten unohtaa kaikki ne verot, jotka olet kantanut yhteiskunnan hyväksi. Se ei ole ylimielinen mulkku, joka ottaa, vaan se, joka antaa.

 

[Mike]

Olis kiva kun edes osan tuloverosta saisi ohjata haluamaansa kohteeseen.

 

[jf1]

Mä en ole missään vaiheessa halveksunut niitä spurguja, vaan halveksun tätä järjestelmää, joka antaa mahdollisuuden sluibailla miten huvittaa.

Minusta tämä on asia, jota ei voi liikaa alleviivata. Ihmiset ovat enemmän tai vähemmän rationaalisia, joten mitä enemmän ihmisille annetaan vääriä kannustimia, sitä enemmän saamme epätoivottuja tuloksia. Hyvinvointivaltion kaltaisessa järjestelmässä kannustimet ovat täysin nurinkuriset: valtio maksaa sinulle rahaa siitä, että et tee työtä ja rankaisee sinua veroilla kun teet työtä. Vaikka tuottavan työn tekeminen on ainoa asia, joka luo sitä uutta hyvinvointia ja varallisuutta, josta niitä verorahoja ylipäänsä voi ottaa.

Näin työttömyys on Suomessa kehittynyt:


Vastaava kehitys on nähtävillä lähes kaikissa länsimaissa. Tätä työttömyyden tasaista kasvua on monesti selitty automaation lisääntymisellä, eli robotit ja koneet olisivat vieneet ihmisten työpaikkoja. Tämä on kuitenkin täysin virheellinen päätelmä. Esimerkiksi autoteollisuus oli 1900-luvun alussa täysin käsityön varassa ja ala työllisti vain kourallisen ihmisiä, automaation kehittymisen myötä autoteollisuus on pystynyt tuottamaan autoja edullisempaan hintaan ja nykyään työllistää ympäri maailmaa miljoonia. Tämä on siis suoraa seurausta automaation aikaansaamasta tehokkuuden lisäämisestä, joten automaatio on luonut työpaikkoja ja siirtänyt niitä alalta toiselle mutta ei nettomääräisesti tuhonnut niitä.

Toinen selitys (ja minusta se oikea selitys) on, että työttömyyden kasvu johtuu sääntelystä, joka on lisääntynyt 1900-luvun alusta lähtien kaikissa maissa. Sääntely vaikeuttaa yritysten perustamista, markkinoille tuloa, markkinointia, ihmisten palkkaamista, irtisanomista ja niin edelleen. Täten on täysin ymmärrettävää, että se on pikkuhiljaa tuhoamassa työllisyyttä esimerkiksi Suomessa. Työpaikat liikkuvat luonnollisesti maihin, joissa on helpointa ja halvinta tuottaa hyödykkeitä.

 

[Mike]

Suomessa yksi iso ongelma on työllistämisen hillitön kalleus. Työnantaja maksaa melkoiset summat kuluja palkasta. Teetät 100 euron työn alihankkijalla, maksaa tämä 123 euroa riippuen alvin määrästä, alvi vähennetään, joten työ maksoi 100 euroa. Teetät saman työn työntekijällä palkan kautta, tämä maksaa 160 euroa.

Jos esim minä nyt haluaisin vaikka palkata joka kuvaukseen assarin, niin ei siinä ole mitään järkeä kun pitää palkkana maksaa ja sitten sitä maksellaan työllisyyden ihania lisäkuluja järjettömästi. Joten en palkkaa.

 

[vilho_kanuuna]

Niin kauan, kun ei ole valmis vaihtamaan omaa elämäänsä vähäosaisen/köyhän kanssa on ihan turha halveksua ja arvostella niitä. Annat sillä itsestäsi vain ääliömäisen ja ylimielisen mulkun kuvan, joka ei osaa nähdä ja arvostaa sitä onnekkuutta mikä itselle on sattunut elämässä. Mikset mene sinne kadulle jakamaan sen spurgun kanssa niitä muiden ostamia meetvursteja jos se kerta on niin helvetin lepposaa ja vaivatonta elämää? Mene mene, jatketaan sitten keskustelua kun olet vähän aikaa kokeillut sitä elämää mitä katsot olevan oikein halveksua.

En halua yleistää mutta kaikki ne ihmiset joiden historiaa jollain lailla tunnen ovat jossain elämänsä vaiheessa tehneet valintoja jotka ovat johtaneet heidät ko. tilanteeseen. Esim. alkoholisteja on paljon mutta joskus ovat itse ko. päätöksen tehneet. Enää eivät voi asiaan vaikuttaa vaan viina vie. Muutama 'laitapuolen' kaverin tunnen jotka olivat yläasteella samassa koulussa. Jos olisivat tuolloin keksittyneet koulunkäyntiin mouhoamisen ja muiden kiusaamisen tilasta niin saattaisi nykyinen elämäntilanne olla toisin. Tokihan on äkillisiä sairastumisia / tosi pahoja kriisejä jotka ovat voineet ajaa esim. syrjätymiseen, mutta väittäisin että näihin ihmiskohtaloihin liittyy yleensä aina henkilökohtaisia valintoja joista ongelmat johtuvat.

 

[vässy74]

En halua yleistää mutta kaikki ne ihmiset joiden historiaa jollain lailla tunnen ovat jossain elämänsä vaiheessa tehneet valintoja jotka ovat johtaneet heidät ko. tilanteeseen. Esim. alkoholisteja on paljon mutta joskus ovat itse ko. päätöksen tehneet. Enää eivät voi asiaan vaikuttaa vaan viina vie. Muutama 'laitapuolen' kaverin tunnen jotka olivat yläasteella samassa koulussa. Jos olisivat tuolloin keksittyneet koulunkäyntiin mouhoamisen ja muiden kiusaamisen tilasta niin saattaisi nykyinen elämäntilanne olla toisin.

Te siellä, eipäs yritetä laittaa ketään vastuuseen omasta tilanteestaan. Tämä on suomessa yhtä epäkorrektia kuin suvaitsemattomuus ja siten siis yksikerrtaisesti väärä mielipide. Kaikki elämänsä kusseet ovat vain ja ainostaan olosuhteiden uhreja, viimeistä myöten. Jos rupeat laittamaan ihmisiä missään muodossa vastuuseen omasta elämästään se aiheuttaa vaan lisää paineina ja siten lisää syrjäytymistä, alkoholismia, mielenterveysongelmia whatnot. Kaikki elämässään tavalla tai toisella epäonnistuneet ovat sitä vain siksi ettei yhteiskunta tukenut heitä tai heidän vanhempiaan tarpeeksi. Tämä taasen johtuu siitä ettei rikkaita ole verotettu tarpeeksi. Kuka sitten on rikas? No jokainen joka tienaa euronkin enemmän kuin minä.

Tokihan keskustella voidaan mutta pysytään nyt kuitenkin virallisen ja yleisesti hyväksyttävän totuuden piirissä.

T: We are the vasemmisto, resistance is futile...

 

[Carra]

Jos työttömät määrätään tekemään yleishyödyllisiä töitä työttömyyskorvauksen eteen, niin eiväthän ne enää ole sen jälkeen työttömiä ja niille kuuluisi maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka ja lomat jne. Mihin vedetään raja kenen työpanos julkisella sektorilla oikeuttaa palkkaan ja kenen "työttömyyskorvaukseen"?
Vaadin, että kaikki julkisen sektorin työntekijät irtisanotaan ja sen jälkeen määrätään tekemään entisiä töitää työttömyyskorvauksella. Saataisiin valtion ja kuntien budjettivajettakin korjattua.

 

[Ominous]

Keskustelun aloittaja osui äärimmäisen ajankohtaiseen aiheeseen, sillä nyt kun kestävyysvaje on Suomessa yli seitsemän miljardia, niin on selvää, että myös sosiaaliturvajärjestelmä tulee varmasti joutumaan tämän vuosikymmenen aikana remonttiin. Toivon kuitenkin, ettei siirtymä ole jf1:n ehdottamaan perustulon suuntaan, joka kuitenkin loppupeleissä ruokkisi vain downshiftaamista sekä "sähkö tulee töpselistä" - tyylistä ajattelua. Oikeudenmukainen lähtökohta on kuitenkin se, että jos ei mitään tee, niin ei myöskään mitään saa.

Useimmille lienee selvää, että nykyinen järjestelmä on luonteeltaan läpimätä sillä se mahdollistaa vaihtoehtoisen pitkäaikaistyöttömyyden. Vastikkeeton tuki (se, että pitää nostaa perseensä penkistä ylös ja mennä sossuun täyttämään paperi ei ole vastike) on iso syrjäytymisen syy. Jos ei tee muuta kuin makaa sohvalla, vetää bisseä ja syyttää yhteiskuntaa siitä, ettei työtä saa ja ottaa uhrin aseman, niin lienee selvää, että tuollaiseen maailmaan helposti jämähtää. On toki totta, että itse valittujen syiden lisäksi on kasa erinäisiä syitä, jotka eivät ole olleet henkilöstä itsestään riippuvaisia ja ovat osasyynä syrjäytymiseen. Esimerkiksi lapsuus väkivaltaisten alkoholistivanhempien seurassa, koulukiusaaminen ja teiniraiskaus eivät varmasti anna hirveän hyviä eväitä menestyksekkäälle työuralle. Voidaan silti kyseenalaistaa se, että onko paras ratkaisu tähän se, että rahaa syydetään vuodesta toiseen tilille ja odotetaan, että ihminen nostaa itsensä suosta ylös oli syrjäytymiskierre lähtenyt sitten itsestä tai jostain tragediasta.

Jos itse olisin politiikassa mukana, niin heittäisin haaveilut perusturvasta ynnä muusta vastaavasta romukoppaan ja lähtisin aivan toisenlaisesta lähtökohdasta liikkeelle. Ensinnäkin mielestäni paras malli saataisiin aikaan kaksijakoisella työttömyysjärjestelmällä. Olisi ensinnäkin a) lyhytaikainen työttymyystuki ja b) työllisyyshuolto. Pitkäaikaista työttömyysturvaa ei olisi. Avaan tätä ideaa hiukan seuraavaksi:

Lyhytaikainen työttömyysturva olisi hyvin paljon nykytyyppinen järjestelmä. Väliaikaiseen työttömyyteen väliaikaista rahallista tukea ja tuen määrä sopeutetaan henkilökohtaiseen tilanteeseen. Lähtökohta on se, että henkilö pystyy työllistymään omatoimisesti ja työllistymiseen annetaan tukea vain pyydettäessä. Ensimmäinen kuusi kuukautta olisi vastikkeetonta. Jos henkilö ei kuitenkaan kuudessa kuukaudessa pysty työllistymään, niin alettaisiin jo hiukan silmäillä mikä on homman nimi. Jos henkilö on ollut aktiivinen haussa ja näyttää kokonaiskuvan perusteella siltä, että hän kykenee työllistymään eikä kyse ole nirsoilusta työn suhteen, niin vastikkeetonta tukea voidaan jatkaa joitakin kuukausia, maksimissaan kuusi kuukautta. Muussa tapauksessa seuraavalta kuudelta kuukaudelta 30% työttömyysturvasta on lainaosuutta, jolle määritetään korkolakiin puolivuosittain tarkistettava korko.

Jos henkilö ei vuodessa pysty työllistymään, niin hän ajautuu tällöin työllisyyshuoltoon tai vaihtoehtoisesti voi hankkia rahoituksen jotain muuta kautta. Jos äiti tai isä maksaa elämisen, niin se on fine. Jos puoliso maksaa elämisen, niin se on fine. Jos elämä metsässä marjoja syöden maistuu, niin se on fine. Mutta jos odottaa, että yhteiskunta huoltaa kuolemaan saakka eikä mitään tarvitse sen eteen tehdä, niin se ei ole enää fine. Jos odottaa, että yhteiskunta ottaa holhoojan roolin, niin yhteiskunnan tulee käyttäytyä kuin holhooja. Emme me lapsillekaan lyö rahaa kouraan ja sano, että hommaa itsellesi asunto, ruokaa ja elä niin kuin huvittaa. Ei, heille näytetään missä heidän tulee asua, he syövät sitä ruokaa mitä heille annetaan ja he pukeutuvat niihin vaatteisiin, mitä heille ostetaan. Sen lisäksi he saavat huoltajiltaan kasvatuksen, jonka tulisi antaa heille eväät elämää varten. Nyt seuraa erittäin karkea yleistys syrjäytymisen perussyystä: kasvatus on mennyt pieleen tai se on jonkin muun tekijän vaikutuksesta häiriintynyt. Jos ihminen ei omillaan tule vielä aikuisikään mennessä eikä työtä saa tai minkä tahansa muun asian seurauksesta ajautuu myöhemmin elämässään sellaiseen tilaan, ettei enää pysty huolehtimaan itsestään, niin silloin yhteiskunnan tehtäväksi tulee puuttua tuohon ongelmaan ja hoitaa kasvatus kuntoon.

Työllisyyshuollossa syrjäytyneiden ihmisten vuokria ei enää maksettaisi eivätkä he saisi enää rahaa omien asioidensa hoitamiseen. Kyllähän sen tietää mihin se raha useimpien kohdalla kuitenkin menisi. Työllisyyshuollossa olevat asuisivat asuntoloissa, jotka sinällään voisivat olla ihan viihtyisiä. Ennen kaikkea heidän velvollisuutensa olisi kuitenkin osallistua. Asuntoloissa ei kävisi siivoojia eikä Palmia kantaisi ruokaa sisään. Vastuualuiden mukaan niin omat kuin yhteistilatkin siivottaisiin itse ja ruoka valmistettaisiin omin toimin. Yhteiskunta ostaisi korkeintaan raaka-aineita sinne ja ohjaisi sitä kautta terveelliseen ruokavalioon. Jalostajan einespizzoilla ja sokerilimuilla voi ravita sitten itsensä taas, kun on omat rahatkin käytössä. Alkoholia ei sinne myöskään tuotaisi. Ryypätä voi sitten, kun on työtä ja rahaa kustantaa se lysti. Perusvelvollisuus olisi myös osallistua kurssitusohjelmaan, joka olisi paljon perusteellisempi kuin nykyiset satunnaiset käsienheiluttelukurssit joihin työvoimatoimistoista ihmisiä ohjataan arpakuutiota heittämällä. Ohjelma laadittaisiin yksilöllisesti, jotta voitaisiin kunkin kohdalla ratkoa juuri ne ongelmat, jotka ovat ajaneet syrjäytymiseen ja estävät työllistymisen. Tästä nimi työllisyyshuolto, ei työttömyyshuolto. Jos työllistymisen estää asenne, niin sitten ohjataan sellaiseen toimintaan, että asenne muuttuu. Jos taustalla on masennus, niin hoidetaan masennusta. Jos taustalla on alkoholismi, niin pullot piiloon ja istutaan aa-kerhossa, kunnes pystytään taas työtä tekemään ilman keskikaljaa. Ja jatkuvasti haettaisiin työtä. Jos homma ei maistu, niin sitten hattu kouraan ja onnea elämään katuojassa. Ja jos mikään ei auta, niin sitten työkyvyttömyyseläkkeelle. Väitän, että tällä systeemillä saataisiin kyllä työllisyys nousuun eikä tarvitsisi enää kannustinloukuista kenenkään rutista.

Noniin, taas on maailma pelastettu.

 

[pååtta]

Nykyisin ei enään tarvita niin paljon ihmisiä töihin kuin aikaisemmin. Automaatio ja toisaalta julkisen sektorin suojatyöpaikkojen karsiminen ja yleinen tehostaminen on johtanut siihen, että ihmisistä osa on väkisinkin työttömiä. Avoimia työpaikkoja oli viime vuonna 59 000 ja samaan aikaan virallisiakin työttömiä oli 220 000. Tähän kun lasketaan, temppu, silppu, "harjoittelu" ja pätkäduunit niin virallinen lukema on varmaan jossain 500 000 paikkeilla.

Eli jokaista työpaikkaa kohden onkin hakijoita liki 10 kertainen määrä. Työttöminen pistäminen töihin yhteiskunnan rahoilla vääristää markkinoilta ja toisaalta pakotettu työvoima on täysin de-motivoitunutta. Nykyisinkin voidaan pakottaa työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla ottamaan vastaan jotain kuraduuneja. Ei liene tarvitse sanoa miten epämotivoitunutta tälläinen työvoima on.

 

[steeler22]

Eli jokaista työpaikkaa kohden onkin hakijoita liki 10 kertainen määrä.

Matemaattisesti joo, mutta todellisuus on vielä v-mäisempi.Suuri osa elämäntapatyöttömistä on matalastikoulutettuja (kai?), ja toi hakija per työpaikkasuhde on kaikista hakijaedullisin nimenomaan korkeaa koulutusta ja osaamista vaativissa tehtävissä.Lääkäri joutuu kilpailemaan työpaikastaan korkeintaan parin muun hakijan kanssa.Johonkin raksa-apumieheksi haluava taas huomattavasti suuremman porukan kanssa.Toki olis hienoa jos keskiverto pultsari kunnostautuis ja rupeis lääkäriksi, mut en usko et on kauheen yleistä

 

[lakipiste]

Niin no, omasta kokemuksesta voin sanoa, että käsintehtävään pakkaustoimeen oli hakijoita 500, ja osa-aikaseksi tiskariksi niin paljon, ettei keretty kaikkia haastatella. Että tämän tasoisiin töihin on kilpailua tämän verran nykypäivänä. Koittaa siinä sitten motivoitua, kun tällaisiin ns. banaanipalkka duuneihinkin on näin järkyttävä tunku. Tää paska alko 2007 ku taloustilanne rupes heikkenemään. Kyllä sitä ennen töitä oli tasaisemmin tarjolla. Töitä on ihan sopivasti, ihmisiä on vain vitusti liikaa jokapaikassa. IMO.

Pååttalta hyvää tekstiä. Muuten aika kuraa tääkin tredi.. näkee selvästi miten vittumaisia asenteita ihmisillä on. Kasanpäältä on helppo huudella, otan tästä lähtien käyttöön Nalle Wahlroos eli Nalle kortin. Se on se kun nenä pystyssä haukutaan työttömät suohon, kun itsellä on vara brassailla, ilman toisen näkökohtien huomioonottamista. Olkaa ite jonkun aikaa tässä jamassa, ni alkaa sävel muuttua. Eihän kukaan viisastele seksistäkään, jos ei ole pillua saanut?

 

[jf1]

Nykyisin ei enään tarvita niin paljon ihmisiä töihin kuin aikaisemmin. Automaatio ja toisaalta julkisen sektorin suojatyöpaikkojen karsiminen ja yleinen tehostaminen on johtanut siihen, että ihmisistä osa on väkisinkin työttömiä.

Kumosin tuon automaatio-myytin jo ensimmäisellä sivulla. Jotenkin arvasin, että se on tulossa esille.

Toiseksi, työttömyys on täysin kääntäen verrannollinen taloudelliseen vapauteen eli markkinatalouden määrään yhteiskunnassa. Työttömyys on ongelma yhteiskunnissa, joissa valtion sääntely estää ihmisiä tekemästä töitä. Käsityksesi siitä, että enää ei tarvittaisi niin paljoa ihmisiä töihin kuin aikaisemmin on täysin virheellinen. Työn määrä maailmassa ei ole mikään vakio, työ ei valmistu ja lopu töitä tekemällä vaan ihmisten tarpeet ja halut ovat jatkuvasti muuttuvia ja ihmiset keksivät aina uusia töitä. Kysymys on vain siitä kuinka paljon julkinen valta estää tätä taloudellista toimeliaisuutta muodostamasta yrityksiä ja työpaikkoja.

 

[vilho_kanuuna]

Niin no, omasta kokemuksesta voin sanoa, että käsintehtävään pakkaustoimeen oli hakijoita 500, ja osa-aikaseksi tiskariksi niin paljon, ettei keretty kaikkia haastatella. Että tämän tasoisiin töihin on kilpailua tämän verran nykypäivänä. Koittaa siinä sitten motivoitua, kun tällaisiin ns. banaanipalkka duuneihinkin on näin järkyttävä tunku. Tää paska alko 2007 ku taloustilanne rupes heikkenemään. Kyllä sitä ennen töitä oli tasaisemmin tarjolla. Töitä on ihan sopivasti, ihmisiä on vain vitusti liikaa jokapaikassa. IMO.

Pååttalta hyvää tekstiä. Muuten aika kuraa tääkin tredi.. näkee selvästi miten vittumaisia asenteita ihmisillä on. Kasanpäältä on helppo huudella, otan tästä lähtien käyttöön Nalle Wahlroos eli Nalle kortin. Se on se kun nenä pystyssä haukutaan työttömät suohon, kun itsellä on vara brassailla, ilman toisen näkökohtien huomioonottamista. Olkaa ite jonkun aikaa tässä jamassa, ni alkaa sävel muuttua. Eihän kukaan viisastele seksistäkään, jos ei ole pillua saanut?

Mites esim. maatalouslomittajan hommat? Muistelisin kuulleeni että niihin ei löydy suomalaisia töihin vaan muualta on pitänyt hakea. Marjatkin jää metsään kun ei ketään kiinnosta kerätä.

 

[jf1]

Keskustelun aloittaja osui äärimmäisen ajankohtaiseen aiheeseen, sillä nyt kun kestävyysvaje on Suomessa yli seitsemän miljardia, niin on selvää, että myös sosiaaliturvajärjestelmä tulee varmasti joutumaan tämän vuosikymmenen aikana remonttiin. Toivon kuitenkin, ettei siirtymä ole jf1:n ehdottamaan perustulon suuntaan, joka kuitenkin loppupeleissä ruokkisi vain downshiftaamista sekä "sähkö tulee töpselistä" - tyylistä ajattelua.

Kerrotko miten siirtyminen perustuloon, eli kannustinloukkujen ja sosiaaliturvabyrokratian lopettaminen saisi aikaan downshiftaamista? Jos joku haluaa elää muiden rahoilla, se onnistuu jo nyt. Perustulo ei muuta tätä asetelmaa mitenkään, siinä vain tuhlataan vähemmän verorahoja ja toisaalta siinä ei estetä työttömien työllistymistä esimerkiksi osa-aikaisesti tai lyhyiksi ajoiksi.

Oikeudenmukainen lähtökohta on kuitenkin se, että jos ei mitään tee, niin ei myöskään mitään saa.

Koskeeko tämä mielestäsi myös eläkeläisiä, sairaita ja vammaisia?

 

[lakipiste]

Mites esim. maatalouslomittajan hommat? Muistelisin kuulleeni että niihin ei löydy suomalaisia töihin vaan muualta on pitänyt hakea. Marjatkin jää metsään kun ei ketään kiinnosta kerätä.

Noilla hommilla elätät perhettä pääkaupunkiseudulla?

 

[AsT]

Itsehän joudun viettämään työttömän päiviä ja liitosta saan rahat ja kyllä myös ylläpitokorvauksen ja korotetun ansio-osan... Ja minun ei tarvitse olla kuin 35h viikossa töissä pienessä raksafirmassa =) ompa mukavaa. Teen siis ammattitöitäni 40% pienemmällä kuukausi ansiolla. Ajattelin portsarin hommia vkl duuneiksi mutta sehän saatana laskisi vain tukia. Tämä on vittu epäreiluin vitun homma koko vitun suunnitelmassa.

Jos teen iltaisin kuukaudessa 500e edestä portsarin hommia laskee tämä kuukauden tukiani 250e... Ei paljon mieltä lämmitä lähteä 4-5e tuntipalkalla töihin... muuten menisin kyllä.

 

[Ominous]

Kerrotko miten siirtyminen perustuloon, eli kannustinloukkujen ja sosiaaliturvabyrokratian lopettaminen saisi aikaan downshiftaamista? Jos joku haluaa elää muiden rahoilla, se onnistuu jo nyt. Perustulo ei muuta tätä asetelmaa mitenkään, siinä vain tuhlataan vähemmän verorahoja ja toisaalta siinä ei estetä työttömien työllistymistä esimerkiksi osa-aikaisesti tai lyhyiksi ajoiksi.

Kerron. Olet taloustieteitä jossain määrin lukenut ja tiedät, että on olemassa erilaisia hyötyjä, myös vaihtoehtoishyöty. Ihminen saa hyötyä vapaa-ajasta ja ihminen saa hyötyä rahasta. Tunnet myös käsitteen laskeva rajahyöty. Vapaa-ajan ja rahan välillä käydään siis hyötykamppailua, joka asettuu kunkin henkilön kohdalla tiettyyn optimiarvoon. Kuvitellaan esimerkiksi henkilö A, jolla optimi on 2000e kuussa luopumalla 40h vapaa-ajasta, jonka jälkeen yhden vapaatunnin menetys aiheuttaa suuremman hyödyn menetyksen kuin rahayksikön lisääminen tuo. Jos hän saa esimerkiksi 500e vastikkeetta, niin optimiarvo asettuu uusiksi, jolloin hän saattaa tehdä esimerkiksi 35h viikossa töitä ja tienata 1750e tuon 500e perustulon päälle, mutta sen jälkeen taas yhden vapaatunnin menetys aiheuttaa suuremman hyödyn menetyksen kuin rahayksikön lisääminen tuo. Näin siis karkeasti esimerkki siitä, miten tuo perustulo johtaa downshiftaamisen lisääntymiseen. Kannustinloukkujen ja sosiaaliturvabyrokratian poistamiseen on muitakin ratkaisuja. Esitin juuri yhden. Nykyjärjestelmää en kannata, kuten tekstistä kävi hyvin ilmi.

Koskeeko tämä mielestäsi myös eläkeläisiä, sairaita ja vammaisia?

Luepa teksti loppuun saakka. Nyt puhutaan työttömyysturvasta, ei eläkeläisistä tai ihmisistä, joilla ei kertakaikkiaan ole mitään mahdollisuutta työllistyä. Yhteiskunnan tehtävänä on myös huolehtia heikoimmista ja vammaisuus on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa huolehtimisen tulee olla tarvittaessa vastikkeetonta. Ei tässä mitään survival of the fittest - tyyppistä ajattelua haeta vaan aitoa ihmisten kannustamista luomalla mahdollisimman kannustava järjestelmä.

 

[pååtta]

Vastaava kehitys on nähtävillä lähes kaikissa länsimaissa. Tätä työttömyyden tasaista kasvua on monesti selitty automaation lisääntymisellä, eli robotit ja koneet olisivat vieneet ihmisten työpaikkoja. Tämä on kuitenkin täysin virheellinen päätelmä. Esimerkiksi autoteollisuus oli 1900-luvun alussa täysin käsityön varassa ja ala työllisti vain kourallisen ihmisiä, automaation kehittymisen myötä autoteollisuus on pystynyt tuottamaan autoja edullisempaan hintaan ja nykyään työllistää ympäri maailmaa miljoonia. Tämä on siis suoraa seurausta automaation aikaansaamasta tehokkuuden lisäämisestä, joten automaatio on luonut työpaikkoja ja siirtänyt niitä alalta toiselle mutta ei nettomääräisesti tuhonnut niitä.

Olisikohan autoteollisuuden työllistettävyydellä jotain tekemistä sen kanssa, että autoja tehdään "hieman" isompia volyymeja kuin 1900-luvun alussa. Jos nykyautomäärät pitäisi tehdä käsityönä niin tuskinpa työstä olisi pulaa. Automaation kehittyminen toki luo uusia työpaikkoja korkeasti koulutetuille, mutta ihan jokaisesta sukankuluttajasta ei voi tulla dippainssejä ja maistereita. Varsinkin kun puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä.

Muutenkin autoteollisuus käyttää melkein pelkästään alihankintaa ja jossakin Aasiassa on vielä kannattavaa tehdä käsityönä hommia. Kun duunari ansaitsee 250 euroa kuukaudessa ja tekee silti pitkää päivää niin tuottavuus on vähän erilainen. Suomessa ei oikein elä tuolla palkalla.

 

[manux]

Tai sit valtio vaan maksaisi niin vähän, että käytännössä minkä tahansa työn tekeminen nostaisi tuntuvasti elämänlaatua. Täälläpäin näkyy mitä ihmeellisimpiä jobeja mitä jengi tekee. mm tienreunoissa hilluu porukkaa heiluttelemassa isoja mainoskylttejä. Tosta tuskin montaa dollaria per tunti maksetaan.

 

[Zimpanssi]

Työttöminen pistäminen töihin yhteiskunnan rahoilla vääristää markkinoilta ja toisaalta pakotettu työvoima on täysin de-motivoitunutta. Nykyisinkin voidaan pakottaa työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla ottamaan vastaan jotain kuraduuneja. Ei liene tarvitse sanoa miten epämotivoitunutta tälläinen työvoima on.

Tätä minä ihmettelen. En kiellä, etteikö pakotettu työvoima olisi epämotivoitua, mutta miksi ihmeessä niin on? Saavat tehdä työtä ja saavat siitä toimeentuloa.

Maailmassa on hurjasti ihmisiä, jotka eivät ole näin hienossa olotilassa. Olisiko se nälkä kuitenkin paras motivaattori myös suomalaisille työttömille?