No tämä on nyt mun viimeinen viesti tähän asiaan. Mä oon aika fanaattisesti ammattinyrkkeilyä seurannut 80-luvun alkupuolelta asti, niin kyllä mulla aika hyvä näkemys tähän asiaan on. En ehtinyt sitä listaa nyt vilkaisemaan, mutta ainakin Tysonin kohdalla kuulostaa järkevältä. Sinne 50 paikkeille sijoittaisin itsekin. Ja se on aivan eri asia kun että ei ole edes top 100.
Tysonin prime oli -86-89, niinkuin olen sanonut. Se ikä ei nyt sitä asiaa muuta miksikään. Katso niitä matseja ja muodosta käsitys sen perusteella.
Otinkin tuolle listalle prime ja hiukan sen jälkeen, että sain ne Tysonin 90-luvun tappiot mukaan. Eli laskin sen mukaan, että Tysonin primetime olisi ollut noin 15-vuotta, mikä on jo aika pitkä aika. Samalla kaavalla arvioin ne muutkin ottelijat sinne. En ottanut ihan viimeisiä tappioita Tysonilta enkä Aliltakaan. Foremanilta ne suluissa mainitsin, mutta lisäsin ettei ollut enää samassa kunnossa kun 70-luvulla. Ne olisin toki voinut jättää poiskin. Ei Klitckokaan enää primessään ollut Joshuaa vastaan, mutta sanoisin, että lähempänä kuitenkin, kun Tyson Holyfieldiä vastaan. Ei mikään kehäraakki kuitenkaan.
Douglasin meriitti on tietenkin sen yhden voiton arvoinen, jossa voitti huonokuntoisen Tysonin. Ei se silti huono saavutus ollut. Ei siihen sinäpäivänä moni muu olisi pystynyt. Larry Holmes ei ollut enää parhaillaan Tysonia vastaan, mutta ei kovin kaukanakaan. Ei ollut hävinnyt kuin kaksi tasaista matsia Michael Spinksille, ja moni näki niidenkin menneen Holmesille. Voitti myöhemmin vielä mm. Ray Mercerin ja eteni MM-otteluun Holyfieldiä vastaan.
No jos nämä saavutukset ei arvostusta herätä, niin en mä sille mitään voi. Parhaillaan Tyson oli yksi kovimmista mitä oon koskaan kehässä nähnyt. Ehkäpä jopa kaikkein kovin. Ura kokonaisuudessan ei valitettavasti täyttänyt niitä odotuksia, mitä monet toivoi. Ei se kuitenkaan poista Tysonin asemaa yhtenä suurista nyrkkeilyn historiassa, enkä usko että nykyisistä raskassarjalaisista kukaan pääsee samoihin meriitteihin.
