- Liittynyt
- 8.1.2007
- Viestejä
- 4 303
Itseäni fyysikkona kiinnostaisi tietää hieman lisää tästä, kun jatkuvasti pitkällä aikavälillä syödään vähemmän energiaa kuin kulutetaan, mutta paino ei silti putoa. Voisiko joku hieman avata näitä mekanismeja tässä taustalla? Esiintyykö tätä näennäisesti energian säilymislakia loukkaavaa ilmiötä ainoastaan länsimaissa? En ole nimittäin kuullut monestakaan kehitysmaassa asuvasta ihmisestä joka porskuttaa pulleassa kunnossa ruuan puutteesta huolimatta.Kyllä mä ymmärrän/ allekirjoitan The Monkeykin pointin. Kerralla 2500:n nosto toki ehkä liikaa, mutta ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun mimmien puolella tullut nähtyä vastaavia keissejä, ja joissa siis yhdistelmällä järjetön liikuntamäärä, palautuminen ja lepopäivät unohtaen, sekä aivan liian alhaiset kalorit on kroppa saatu sellaiseen juntturaan, että paino ei laske. Ja sitten kun kaloreita on hilattu ylöspäin, ja treeniä rauhoitettu, onkin vasta toivottuja tuloksia alkanut tulemaan.
Voisiko tuollaista miinuskaloreilla elävää ihmistä käyttää ilmaiseen energian tuotantoon? Syötetään sille pari porkkanaa päivässä ja laitetaan polkemaan kuntopyörää. Energiaa pitäisi siis syntyä enemmän kuin mitä saataisiin porkkanat lämmöksi polttamalla.
Edit: ja siis selvennykseksi mainittakoon että en nyt missään nimessä tarkoita että tuollaisessa itsensä nälkiinnyttämisessä ja ilman lepoa treenaamisessa olisi mitään järkeä. Mutta kyllä silloin paino putoaa jos syö vähemmän kuin kuluttaa, koska se on luonnon laki.