AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Ihan yleisesti kysymys Tikalle: Sanotaan että raakan (vai raa'an) kananmunan proteiinista ei imeydy kuin murto-osa, pitääkö tämä paikkaansa? Paljonko voi olettaa että yhdestä raa'asta kananmunasta lähtee proteiinia kiertoon?

Pitää paikkansa, että raaka kananmuna imeytyy selvästi huonommin.
En ole seurannut niin en tiedä onko tuoretta dataa asiasta olemassa mutta eräänkin tutkimuksen mukaan keitetystä imeytyi +90% ja raa'asta vain noin 50%.
 
Saisko tuosta sun omatekemästä levypaino telineestä jotain suuntaa antavia mittoja? Korkeus ja ala-tuki puiden pituus puiden osalta? Vois samantyylisen rakennella itsekkin..

Poikittaiset puut 2 pätkää x 60cm
Pitkittäiset puut 3 pätkää x 42cm
Pystypuut 120cm x 2 pätkää.
Päällä oleva lyhyt pätkä 14½cm.
 
Olipas mielenkiintoinen Q&A eli kuuntelijan roolissa kiitän kysyjiä ja itse Senseitä!

Kiitoksia mukavasta palautteesta :)

Kiitokset mahtavasta Q & A videosta ! Kuinka monta osaa on vielä odotettavissa noiden kysymysten pohjalta tulevan ? Minkälaisella tahdilla meinaat julkaista ?

En vielä tiedä montako osaa tulee. Voisin veikata että kolme?!?
Melko tahdikkaasti pyrin saamaan aikaan... noin joka toinen viikko.
 
Mikä on Markun mielipide sarjojen välissä tehtävään venyttelyyn bodaustreenissä? Esim. rajut venytykset latseille työsarjojen välissä, hyötyä vai ei? Onko joitain lihasryhmiä joille se soveltuu erityisen hyvin ja joitain joille sitä ei kannata tehdä ollenkaan?
 
Mikä on Markun mielipide sarjojen välissä tehtävään venyttelyyn bodaustreenissä? Esim. rajut venytykset latseille työsarjojen välissä, hyötyä vai ei? Onko joitain lihasryhmiä joille se soveltuu erityisen hyvin ja joitain joille sitä ei kannata tehdä ollenkaan?
Hulkki taisi joskus sanoa että voimatyylillä esim ojentajia tehdessä hauisten venyttelystä voi olla hyötyä. Eli vastalihaksen venyttäminen. Mitä mieltä?
 
Piti kysyä tämä jo tuossa edellisessä Q&A :ssa, mutta enhän minä muistanut.

Mutta niin.... kuitu. Tällä hetkellä kuitua saan helposti riittävästi kaurahiutaleista, täysjyväpastoista, ruisleivistä yms. Mutta joskus, kun tulee ketoiltua, on tullut ongelmaksi saada riittävästi (n. 30g) kuitua kasaan päivän mittaan. Nuo mainitsemat raaka-aineet kun eivät ketoosidieetille enää sovellukaan. Mitä raaka-aineita siis lähtisit ketoosidieetillä kuidunlähteiksi suosittelemaan, jotka ovat helposti lisättävissä tuollaiseen perus "bodysafkaan". Psyllium -jauheellakin on tullut kikkailtua, mutta se tekee hyvänmakuisestakin ruoasta melkoista liisteriä. Oletetaan nyt vaikka, että hiilihydraattigrammat pyritään jättämään 0-50g välille.
 
Piti kysyä tämä jo tuossa edellisessä Q&A :ssa, mutta enhän minä muistanut.

Mutta niin.... kuitu. Tällä hetkellä kuitua saan helposti riittävästi kaurahiutaleista, täysjyväpastoista, ruisleivistä yms. Mutta joskus, kun tulee ketoiltua, on tullut ongelmaksi saada riittävästi (n. 30g) kuitua kasaan päivän mittaan. Nuo mainitsemat raaka-aineet kun eivät ketoosidieetille enää sovellukaan. Mitä raaka-aineita siis lähtisit ketoosidieetillä kuidunlähteiksi suosittelemaan, jotka ovat helposti lisättävissä tuollaiseen perus "bodysafkaan". Psyllium -jauheellakin on tullut kikkailtua, mutta se tekee hyvänmakuisestakin ruoasta melkoista liisteriä. Oletetaan nyt vaikka, että hiilihydraattigrammat pyritään jättämään 0-50g välille.

Eikös siitä reilusta puolesta kilosta rehuja tule tuo vajaa 30g kuitua, mikä vähän niin kuin kuuluisi syödä päivittäin ihan yleistä pitkäaikaista hyvinvointia ajatellen.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Öotan vielä Tikan vastausta. Jos nyt laittaisin puoli kiloa rehuja nykysafkoihin, niin kuitua tulisi rajusti liikaa jo. Ei sitäkään liikaa saa saada.
 
Mikä on Markun mielipide sarjojen välissä tehtävään venyttelyyn bodaustreenissä? Esim. rajut venytykset latseille työsarjojen välissä, hyötyä vai ei? Onko joitain lihasryhmiä joille se soveltuu erityisen hyvin ja joitain joille sitä ei kannata tehdä ollenkaan?

Ei ole lihasryhmästä kiinni eli sopii tai on sopimatta ihan mille tahansa lihasryhmälle. Ja onko kannattavaa / hyödyllistä riippuu siitä miten hyödyt vs. haitat tasaavat toisiaan. Venytykset saavat lihaksen enemmän auki... mutta heikentävät voimantuottoa. Ja jopa bodaustreenissä rautaa nostetaan lihaksen tuottamalla voimalla vaikka se kuinka tuntumalla tapahtuisi. Kumpi auttaa / haittaa enemmän... eli auttaako se tukkoisuuden vähentäminen enemmän kuin voimantuoton heikkeneminen haittaa suoritusta? Jos vastaus on SINUN KOHDALLASI kyllä niin sitten kannattaa tehdä kovia venytyksiä sarjojen välissä. Kevyitä dynaamisia venytyksiä nyt kannattaisi tehdä joka tapauksessa.

Ja toki tähän sitten vaikuttaa millaista treeni on... isommissa 6-8 toiston kuormissa tarvitaan voimaa enemmän niin en venyttäisi... pienemmän kuorman 15 toiston pumppisarjoissa voimantuoton rooli ei ole yhtä suuri vaan suoritus katkeaa enemmänkin metaboliseen puoleen Siinä 8 - 15 toiston välissä sitten tilanteen mukaan mistä edellä jo juttua oli.

Hulkki taisi joskus sanoa että voimatyylillä esim ojentajia tehdessä hauisten venyttelystä voi olla hyötyä. Eli vastalihaksen venyttäminen. Mitä mieltä?

Jos vastalihas kiristää niin tietty kohdelihas paremmin supistuu kun se ei kiristä,,, mutta toisaalta vastalihaksen pitää myös stabiloida suoritusta eli jos se ei varsinaisesti kiristä / rajoita niin en venyttäisi.

* * *

Molempiin kysymyksiin yleisenä kommenttina, että näitä kaiken maailman venytystaktiikoita ja -tekniikoita on vaikka kuinka ja paljon... pitkiä staattisia, lyhyitä dynaamisia, liikkeiden välissä, sarjojen välissä, jopa osana toistotekniikkaa toistojen välissä, vastalihasvenytyksiä, pumppivenytyksiä, extreme venytyksiä jne jne... Eikä näihin mitään edottomia KYLLÄ tai EI vastauksia olekaan, vaan kaikista näistä pitää sitten vaan löytää ne omaan makuun ja treenityyliin parhaiten sopivat systeemit.
 
Mutta niin.... kuitu. Tällä hetkellä kuitua saan helposti riittävästi kaurahiutaleista, täysjyväpastoista, ruisleivistä yms. Mutta joskus, kun tulee ketoiltua, on tullut ongelmaksi saada riittävästi (n. 30g) kuitua kasaan päivän mittaan. Nuo mainitsemat raaka-aineet kun eivät ketoosidieetille enää sovellukaan. Mitä raaka-aineita siis lähtisit ketoosidieetillä kuidunlähteiksi suosittelemaan, jotka ovat helposti lisättävissä tuollaiseen perus "bodysafkaan". Psyllium -jauheellakin on tullut kikkailtua, mutta se tekee hyvänmakuisestakin ruoasta melkoista liisteriä. Oletetaan nyt vaikka, että hiilihydraattigrammat pyritään jättämään 0-50g välille.

Sitten kun kroppa on saatu ketoosiin niin esim. 5 aterialla päivässä kerta-annos hiilaria voi hyvin olla 10-15g eli 50-75g / päivä niin siitä määrästä ei kyllä pitäisi olla mitään ongelmia saada aikaiseksi yleisten ravitsemussuositusten mukaista 25-35g kuitua. Pitää vaan valita kuitupitoisia VHH ruoka-aineita... pähkinöitä, manteleita, avokadoa, parsakaalia, kukkakaalia, papuja, porkkanaa, marjoja, jopa pieni hedelmä mahtuu HH-määriin. Ja jos on epävarma kuidunsaannista niin ihan pitää ruokapäiväkirjaa tai laskee ruokavaliostaan, että minkä verran sitä kuitua oikeasti tulee ja paljonko jää mahdollisesti puuttumaan ja sitten sen puuttuvan osan paikkaa jollain lisäravinne kuituvalmisteella.

Mutta joka tapauksessa niin päin suosittelen tekemään, että ensin ruokapuoli kuntoon ja jos vielä on puutteita niin vasta sitten lähtee kuitulisällä täydentämään... eli se on LISÄravinne, jota käytetään jos on aihetta.
 
Löytyisköhän Senseillä mitään hyvää vinkkiä tälläiseen tilanteeseen. Maastaveto on aina tuntunut huonolta, vaikka omaankin pitkät kädet. Lattiasta irroitus on aina se hankalin osa, koska en saa jalkoja aktivoitua mukaan ja ne ampaisevat suoraksi isommissa painoissa.
Päätin viime treenissä laittaa lämmittelyihin halkaisijaltaan pienemmät kiekot (10cm) ja niillä irroitus tuntui lämmittelyissä paljon luonnollisemmalta mitä isoilla kiekoilla niin päätin sitten jatkaa niin pitkälle mitä nousee. Olin ennen nostanut maksimina perinteisellä 180 ja sumolla 190. Nyt otin sitten perinteisellä sen jonkin aikaa jahtaamani 200kg "korokkeelta".

Eli nyt pitäis miettiä miten saan tämän matalemman lähtöasennon isoille kiekoille.
Leveämpi ote tuntuu ainakin jotenkin huteralta yläselässä.
Pitäiskö alkaa tehtailemaan nostokengät 5cm pohjilla...
 
Lattiasta irroitus on aina se hankalin osa, koska en saa jalkoja aktivoitua mukaan ja ne ampaisevat suoraksi isommissa painoissa...

Eli nyt pitäis miettiä miten saan tämän matalemman lähtöasennon isoille kiekoille.
Leveämpi ote tuntuu ainakin jotenkin huteralta yläselässä.
Pitäiskö alkaa tehtailemaan nostokengät 5cm pohjilla...



Maastaveto korokkeella seisten... ihan ykkösliike nimenomaan irroituksen eli maastalähdön kehittämiseen. Ketjujen käyttö optionaalista.
Kunhan vain pitää huolen, että lisäliike tulee jaloista eikä selkä vaan ole entistä alempana ja perse edelleen ihan yhtä korkealla.
Ja tietty sitten ihan aktiivista keskittymistä nostotekniikkaan sellaisilla painoilla millä se vielä onnistuu... eli et anna sen perseen ampua ensin ylös ja sitten veto lähtee liikkeelle suorin jaloin.

Toinen hyvä apuliike ko. heikon kohdan kehittämiseen on etukyykky.
 
Suositko tasakorkeaa bulkkia vaikka läpi vuoden vai vähän korkeampi kalorista jossa sitten dietataan läskiä pois välillä? Pakulski suosittelee jälkimmäistä että insuliini herkkyys ei heikkenisi.
 
Mulla oli lääkehoidon tentissä seuraava kysymys. Piti vastata onko väittämä "tosi" vai "epätosi".

"Fyysisen suorituskyvyn lisääminen lääkeaineilla on dopingia." Vastasin epätosi koska:

Levelöin itseni tästä sitten pihalle miettimällä että siinä haettiin KIELLETTYÄ lääkeainetta. Ajattelin että on olemassa myös sallittuja lääkeaineita joita voi käyttää fyysisen suorituksen parantamiseksi. Opettaja oli ilmeisesti sitä mieltä että ei ole olemassakaan sallittuja lääkeaineita jotka parantavat fyysistä suorituskykyä. Eniten varmasti harmitti maikan asenne, kun ei oikein suostunut kuuntelemaan kantaani.
icon_biggrin.gif


Eli onko tästä olemassa jengillä tietoa/tai valistuneita mielipiteitä. Eli mun logiikalla JOS on olemassa sallittuja fyysistä suorituskykyä lisääviä aineita, niin silloin väittämä on "epätosi" Ja jos tulee mieleen SALLITTUJA LÄÄKEAINEITA, MITKÄ PARANTAVAT FYYSISTÄ suorituskykyä, niin mielellään kuulisin niistä.

eli pointtina. haluisin tietää onko olemassa SALLITTUJA LÄÄKKEITÄ MITKÄ PARANTAA FYYSISTÄ SUORITUSKYKYÄ.
 
Mulla oli lääkehoidon tentissä seuraava kysymys. Piti vastata onko väittämä "tosi" vai "epätosi".

"Fyysisen suorituskyvyn lisääminen lääkeaineilla on dopingia." Vastasin epätosi koska:

Levelöin itseni tästä sitten pihalle miettimällä että siinä haettiin KIELLETTYÄ lääkeainetta. Ajattelin että on olemassa myös sallittuja lääkeaineita joita voi käyttää fyysisen suorituksen parantamiseksi. Opettaja oli ilmeisesti sitä mieltä että ei ole olemassakaan sallittuja lääkeaineita jotka parantavat fyysistä suorituskykyä. Eniten varmasti harmitti maikan asenne, kun ei oikein suostunut kuuntelemaan kantaani.
icon_biggrin.gif


Eli onko tästä olemassa jengillä tietoa/tai valistuneita mielipiteitä. Eli mun logiikalla JOS on olemassa sallittuja fyysistä suorituskykyä lisääviä aineita, niin silloin väittämä on "epätosi" Ja jos tulee mieleen SALLITTUJA LÄÄKEAINEITA, MITKÄ PARANTAVAT FYYSISTÄ suorituskykyä, niin mielellään kuulisin niistä.

eli pointtina. haluisin tietää onko olemassa SALLITTUJA LÄÄKKEITÄ MITKÄ PARANTAA FYYSISTÄ SUORITUSKYKYÄ.
Kreatiini, kai?
Edit: ei taida kyllä olla lääkeaine
 
Suositko tasakorkeaa bulkkia vaikka läpi vuoden vai vähän korkeampi kalorista jossa sitten dietataan läskiä pois välillä? Pakulski suosittelee jälkimmäistä että insuliini herkkyys ei heikkenisi.

En nyt oikein ymmärrä kysymystä? Että onko fisumpi syödä vähän yli kulutuksen, mutta kuitenkin yli kulutuksen. Vai onko fiksumpaa syödä paljon yli kulutuksen ja olla dieetillä useammin??
Minun mielestäni on fiksumpaa syödä vain vähän yli kulutuksen, koska enemmänhän jatkuva diettailu lihasmassan kasvatusta haittaa kuin EHKÄ tapahtuvä PIENI insuliiniherkkyyden heikentyminen.
 
Mulla oli lääkehoidon tentissä seuraava kysymys. Piti vastata onko väittämä "tosi" vai "epätosi".

"Fyysisen suorituskyvyn lisääminen lääkeaineilla on dopingia." Vastasin epätosi koska:

Levelöin itseni tästä sitten pihalle miettimällä että siinä haettiin KIELLETTYÄ lääkeainetta. Ajattelin että on olemassa myös sallittuja lääkeaineita joita voi käyttää fyysisen suorituksen parantamiseksi. Opettaja oli ilmeisesti sitä mieltä että ei ole olemassakaan sallittuja lääkeaineita jotka parantavat fyysistä suorituskykyä. Eniten varmasti harmitti maikan asenne, kun ei oikein suostunut kuuntelemaan kantaani.
icon_biggrin.gif


Eli onko tästä olemassa jengillä tietoa/tai valistuneita mielipiteitä. Eli mun logiikalla JOS on olemassa sallittuja fyysistä suorituskykyä lisääviä aineita, niin silloin väittämä on "epätosi" Ja jos tulee mieleen SALLITTUJA LÄÄKEAINEITA, MITKÄ PARANTAVAT FYYSISTÄ suorituskykyä, niin mielellään kuulisin niistä.

eli pointtina. haluisin tietää onko olemassa SALLITTUJA LÄÄKKEITÄ MITKÄ PARANTAA FYYSISTÄ SUORITUSKYKYÄ.

Voihan esim. testosteroniakin käyttää täysin luvallisesti reseptillä... ja se nyt ainakin parantaa fyysista suoritukykyä.
Toisaalta taas kuka vaan voi apteekista käydä ostamassa tiettyjä lääkkeitä mitkä monessa doping-testatussa lajissa ovat kiellettyjä... ADT:n sivuilta voi käydä katsomassa mitä ne ovat jos kovasti kiinnostaa.

Mutta toisaalta kysymys on tyhmä koska jotta voidaan puhua DOPINGISTA niin siihen on aina liityttävä joku urheilulaji missä on tietyt säännöt. Eri lajeissa on eri säännöt ja joku lääkeaine mikä jossain urheilulajissa määritellään doping-aineeksi on toisessa lajissa / lajiliitossa täysin salittu tai ei ainakaan kielletty. Ja jos puhutaan ihan täysin urheilulajien ulkopuolisesta suorituskyvyn lisäämisestä ihan vaan muuten vaan huvikseen tai muusta syystä mihin ei mitään sääntökirjaa liity niin eihän se ole ikinä DOPINGIA sanan varsinaisessa merkityksessä.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom