- Liittynyt
- 8.10.2006
- Viestejä
- 3 347
Niin, no, aika monessa muussa asiassa homma menee niin, että asiakkaan (eli siis maksajan) ehdoilla mennään.
Minun puolestani taiteen tukemisen yhteiskunnan varoilla saa lopettaa tykkänään. Jos ei luomisvimma aja taiteilijaa tekemään taidettaan ilman että sille pitää verovaroista maksaa palkkaa niin olkoon sitten luomatta. Tai toimikoon markkinatalouden ehtojen mukaan.
...
Maksajan ehdoillahan tässä siinä mielessä mennään, että kun museoissa päätetään kenen teoksia seuraavaksi laitetaan näytille, niin kyllähän se on hienoa että saadaan ihan suomalaistenkin tekijöiden nykytaidetta esille. Kyllä olisi aika surkeaa jos maamme suurimmissa ja arvostetuimmissa museoissa olisi aina vaan ulkomaantuontia tarjolla. Vai eikö pitäisi olla museoitakaan?
Suomessakin taiteen hinta sattuu olemaan sellainen ettei tavallinen duunari yksinkertaisesti ole kiinnostunut sijoittamaan puolta palkastaan yhteen tauluun, vaikka hieno olisikin. Toinen vaihtoehto on ostaa Juhani Palmun alkuperäismaalauksesta Italiassa printattu juliste, jossa on herran itsensä signeeraus. (Monikohan luulee ostaneensa grafiikkaa?) Kaj Stenvallillakin on ihan kivoja printtejä. Suomessa on muutama taiteilija jotka saavat hyvän toimeentulon myymällä tällaista populääriä esittävää kuvataidetta, kauniita kuvia. Taide pitää sisällään paljon muutakin. Tuskin kukaan haluaa että Suomen taiteentarjonta kapenee tuolle yhdelle sektorille varakkaamman keskiluokan ostellessa gallerioista töitä kun tavikset katselevat näyteikkunoista, ehkä joku uskaltaa sisäänkin, mutta pelkää että galleristi tulee puhumaan. Nykyään "taide on kaikille", mutta yksittäisen teoksen ei tarvitse miellyttää kaikkia. Näin on tilaa myös esim. vähemmistöillä saada sanansa kuuluviin taiteen kautta (ja nyt en tarkoita mitään tiettyä vähemmistöä). Taide saa olla kantaaottavaa, ei pelkkää kukka-, maisema- asetelmamaalausta tms. Suomalaista taidetta viedään myös maailmalle, ja sillä taas on merkitystä siihen millainen kuva Suomesta rakentuu ulkomailla. Tässä en taaskaan puhu yksittäisestä teoksesta vaan kokonaisuudesta. Kuinka monelle on tuttuja esim. Kaarina Kaikkosen vaate- ym. teokset? Vessapaperistakin saa kaunista. ( http://www.artists.fi/sculptors/kuvanveistajat/kaikkonenkaarina/teoksia.htm ) Mieluummin tuollaista vie ulkomaille isoihin arvostettuihin museoihin kuin ei mitään. Vai? (Onhan sekin vaihtoehto, mutta haluaako sitä kukaan oikeasti? Suomi, The Junttilandia?)
Ja edelleen, Teemu Mäen "kissantappovideon" lähtökohta ei ollut kissantappo. Siitä:
"Eikö teostasi olisi voinut tehdä lempeämmin, sellaiseksi, että se ei aiheuttaisi niin äärimmäisiä reaktioita vaan synnyttäisi keskustelevamman ilmapiirin?"
– Ei. Sitten se olisi ollut toinen teos. Sitä paitsi, jos teos olisi ollut muodoltaan lempeä ja sovitteleva, ei se olisi tuonut satamäärin kirjeitä minulle ja tiedotusvälineille, ei se olisi johtanut lehtiartikkeleihin, seminaareihin ja päätynyt gradujen aiheeksi – eikä siitä olisi höpisty eduskunnassa. Jos yhteiskunnallisen keskustelun synnyttämistä haluaa pitää eräänä taiteen tehtävistä, on myönnettävä, että sitä on syntynyt juuri teoksen aiheuttamien riitojen ja moraalisen tuohtumuksen ansiosta.
Ja uudestaan, se koko essee videosta löytyy täältä:
http://www.teemumaki.com/essayskissa.html