Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

[Raskolnikov]

Minua kiinnostaa. Kuten huomaat hyvän elämän ehdoista ei ole triviaalia päästä konsensukseen. Sanoisin että se on jopa mahdotonta yleisellä tasolla. Siksi aihetta on mielenkiintoista pohtia ja kuulla mihin lopputulemaan kukin on tahollaan tullut. Asioiden jakamista helpottaa jos pystyy löytämään omasta ajattelustaan yhtäläisyyksiä maailman ilmiöihin. Joku ketjussa määritteli itsensä hienosti sekuläärien aatteiden, kuten Linkolalaisuuden ja nihilismin kautta.

Mä yritin lähtee kirjottaan tästä, mutta pelkkä alkuun pääseminen oli jo useamman kappaleen sekava skriivaus, joten luovutin. Liian pitkä urakka perusteluineen kaikkineen. Heitän yksinkertaistuksia ja niistä eteenpäin voi sit tivata.

Hyvä elämä vaatii sitä, että kokee olevansa onnellinen ja vastavuoroisesi ei puutu liikaa toisten ihmisten onnellisuuden edellytyksiin. Ilman jälkimmäistä pointtia voisi väittää psykopaatin sarjamurhaajan eläneen hyvää elämää. Onnellisuuden kokemiseen vaikuttavat tietysti monet seikat, ensimmäisenä välttämättömien elinehtojen toteutuminen: ruoka, suoja, terveys ja sen sellainen. Toisena elämän kokeminen mielekkääksi ja itsensä merkitykselliseksi. Näihin vaikuttavat tietysti yhteiskunnalliset mahdollisuudet ja sosiaaliset seikat: varallisuus, koulutusmahdollisuudet, "itsensä toteuttamisen" mahdollisuus, sukulaiset, ystävät, pariutumismahdollisuude jne.
Ja siitä eteenpäin tulee aina sekundaarisempia seikkoja, kunnes ollaan jo niin turhanpäiväisissä asioissa, että niiden vain luullaan vaikuttavan onnellisuuteen, kuten tavarat, matkat ym. taloutta pyörittävä mukatärkeä.

Mun näkemys on, että hyvään elämään kuuluisi yhteisöllisyys ja itsestään antaminen muille, tulevien ihmisolentojen huomioon ottaminen, olevien ihmisolentojen huomioon ottaminen ja sen semmonen. Itse koen olevani onnellinen, mutta elän jatkuvassa syyllisyyden tunnossa siitä, että mahdollisesti vietämme niitä paria viimeistä vuosisataa, kun maapallolla on kohtuu suuren ihmisjoukon hubaa olla. Valomerkki tuli jo.

 

[Masterpiece]

Onpas täällä taas monenlaista.. eiks se mee silleen että yksilön kokemus on kaikista merkittävin asia siihen miten ihminen syvällä sydämessään uskoo ja mitä hän pitää totena. Mun havaintojen mukaan ateismi köyhdyttää ja kylmentää ihmisen henkisesti. Jostain syystä valtaosa ateisteista on lisäksi selittämättömällä tavalla katkeria, ja todella vihamielisiä Jeesukseen uskomista kohtaan. Tämä pitää kutinsa erityisesti niihin ateisteihin jotka suhtautuvat ateismiinsa uskonnonomaisesti. Sitten taas "normaalit" ei uskovaiset on aidosti neutraaleja uskonasioita kohtaan. Tästä helppo vetää johtopäätös että kunnon ateisti uskoo vahvasti ateismiinsa, ja hänellä on iso tarve vakuutella muille uskonsa paremmuutta ja dissata eritavalla uskovia. Eli ateisti ei ole vapaa, jos vertaa hänen asennoitumistaan sellaseen normaaliin ihmiseen jolla on Jumalasta about seuraavanlainen käsitys "jaa, en tiedä, en ole nähnyt, ei ole tullut paljoo ajateltua" jne. Ja nämä havainnot on tehty muuallakin kuin vaan tän threadin keskustelijoita seuraamalla. Jotenkin se on hassua, että ateisti niin lujaa julistautuu olevansa "Jumalan kieltäjä"..miks niin hirmuinen viha ja energia jotain sellaista kohtaan minkä ei usko olevan olemassa?? Ateisti ei tod ole vapaa uskonnoista, hän uskoo ajatusmalliinsa ja lisäksi jhäntä vaivaa suunnattomasti muiden usko Jumalaan. Kunnon "Jumalatonta" perisuomalaista isäntää ei asia vaivaa niin paljoa että hänen tarttis vakuutella ettei Jumalaa ole olemassa. Hän vaan elää ilman uskoa.

edit. Mun havaintojen ja kokemusten mukaan ateisti saattaa olla oikeasti paljon lähempänä uskoontuloaan kuin sellanen kelle koko aihe on "hälläväliä" sektorissa. Ateistia aihe rassaa ja hänellä ei ole aitoa rauhaa uskonasioista. Se epävarmuus kanavoituu vihaksi.

Hyvä juttu, että Kalju osaa kertoa minulle minun olevan henkisesti kylmä ja köyhä ihminen, sekä tietenkin katkera.

...Ennakoin jo Kaljun vastauksen: "En tarkoittanut sinua/kaikkia ateisteja". Näin annat kuitenkin ymmärtää. Ehkä ei kannattaisi yleistää niin hirveästi.

 

[Herra Mirandos]

Ei ketään kiinnosta jonkun toisen yksilön yksittäinen maailmankatsomus, niissä on niin paljon henkilökohtaista.

Jaa ei? Pelkästään pakkotoistollakin näyttää toistaiseksi kiinnostaneen 504 sivun verran.

 

[Raskolnikov]

Yleensä kiinnostaa se usko johonkin kollektiivisena ilmiönä. Ainaki minusta näin. Jos joku tulee sanomaan, että luotan kohtuudella tieteisiin ja niiden tuottamaan tietoon maailmasta, ja olen yleistäen sanottuna humanisti, se harvemmin aiheuttaa paskamyrskyä vesilasissa.

 

[carcayu]

Hyvä elämä vaatii sitä, että kokee olevansa onnellinen ja vastavuoroisesi ei puutu liikaa toisten ihmisten onnellisuuden edellytyksiin. Ilman jälkimmäistä pointtia voisi väittää psykopaatin sarjamurhaajan eläneen hyvää elämää. Onnellisuuden kokemiseen vaikuttavat tietysti monet seikat, ensimmäisenä välttämättömien elinehtojen toteutuminen: ruoka, suoja, terveys ja sen sellainen. Toisena elämän kokeminen mielekkääksi ja itsensä merkitykselliseksi. Näihin vaikuttavat tietysti yhteiskunnalliset mahdollisuudet ja sosiaaliset seikat: varallisuus, koulutusmahdollisuudet, "itsensä toteuttamisen" mahdollisuus, sukulaiset, ystävät, pariutumismahdollisuude jne.
Ja siitä eteenpäin tulee aina sekundaarisempia seikkoja, kunnes ollaan jo niin turhanpäiväisissä asioissa, että niiden vain luullaan vaikuttavan onnellisuuteen, kuten tavarat, matkat ym. taloutta pyörittävä mukatärkeä.

Mun näkemys on, että hyvään elämään kuuluisi yhteisöllisyys ja itsestään antaminen muille, tulevien ihmisolentojen huomioon ottaminen, olevien ihmisolentojen huomioon ottaminen ja sen semmonen. Itse koen olevani onnellinen, mutta elän jatkuvassa syyllisyyden tunnossa siitä, että mahdollisesti vietämme niitä paria viimeistä vuosisataa, kun maapallolla on kohtuu suuren ihmisjoukon hubaa olla. Valomerkki tuli jo.

Mielenkiintoista pohdiskelua. Olen hyvin samoilla linjoilla kanssasi. Määrittelen hyvän elämän onnellisuutena. Onnellisuus koostuu tunteista. Tunteet puolestaan esiintyvät negatiivinen-positiivinen vastapareina. Onnellinen elämä ei tarkoita jatkuvaa nirvanaa vaan ihmistä liikuttaa nämä tunneparit. Nälkä ajaa ihmistä syömään ja syötyään ihminen saa positiviisen kylläisyyden tunteen. Tunnesysteemi on kehittynyt evoluution myötä elossapysymiseen ihmisen luontaisessa ympäristössä, joka on hyvin kaukana postmodernista yhteiskunnasta. Nykyihmisen tunne-elämä kuihtuu helposti kapeaan skaalaan, koska säädelty elinympäristö ei tuota negatiivisia ärsykkeitä ja samalla ihminen jää vaille positiivisia ärsykkeitä. Lämmöstä ei osaa nauttia, ellei välillä palele. Tunteita täytyy tavoitella tietoisesti erilaisten harrastusten ja elämäntapavalintojen kautta. Yhtenä vaikeutena on sosiaalisuuden toteuttaminen. Vallitsevat arvot suosivat individualismia. Perheet linnottautuvat taloihinsa, sinkut nyhjäävät yksiöissään. Maanantain Hesarissa oli aiheeseen liittyen mielenkiintoinen artikkeli.

Minulla on sama ongelma ekologian suhteen. Välillä voin suorastaan fyysisesti pahoin, jos pysähdyn ajattelemaan asiaa. Tämä ristiriita kiehtoo minua. Ihminen on tuhoamassa elinolojaan ja itseasiassa voi itse huonosti tätä tehdessään. Tästä päästään kollektiiviseen maailmankatsomukseen, jonka vallitsevan muodon määrittelit aiemmin uusliberalistiseksi ideologiseksi hegemoniaksi. Minusta näyttää siltä, että talouteen pohjautuvalla valtauskonnolla kaikki menee ns. päin helvettiä. Voit makusi mukaan ymmärtää tämän joko kristillisessä mielessä tai kansanomaisena kielikuvana. :D

 

[Sft]

Vai että ihan uusliberalistinen hegemonia.. Samaan aikaan kuin hallituksessa oleva vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa hallituksen tekevän vasemmistolaista politiikkaa.

 

[D.Yates]

Vallitsevat arvot suosivat individualismia. Perheet linnottautuvat taloihinsa, sinkut nyhjäävät yksiöissään. Maanantain Hesarissa oli aiheeseen liittyen mielenkiintoinen artikkeli.

Mä sanoisin että vallitseva hyvinvoinnin ja teknologian taso suosii individualismia. Näkisin ihmisen pikemminkin aika erakkomaisena elukkana, jos ei ole pakko puhaltaa yhteen hiileen niin sitten ei puhalleta ainakaan pelkästä hyvästä fiiliksestä. Vuosisata sitten porukka rakensi nuorisoseuroja ja treenasi ja esitti niissä näytelmiä. Johtuuko kovasti erilaisista arvoista että muu viihde menee nykyään suosiossa ohi?

Tuo hesarin juttukin menee kivasti nyökytellessä, mutta ei oikein kestä syvempää tarkastelua. Kivasti saatu kuitenkin nykyaika syylliseksi.
Aika yllätys kyllä jos ei heroiinista tulekaan mitään. Luulin myytteihin perustuen että se on kovinta shittiä ikinä. Oon kyllä joskus saanut morfiinia eikä se ainakaan tuntunut missään.


Mutta asiaan. Onko muilla vaikeuksia suhtautua hautajaisiin? Mulle ainakin tulee kovin vaivautunut olo siitä hömpän määrästä mitä niissä kuulee. Ehkä jotain omaisia sitten lohduttaa ne puheet paremmasta paikasta ja tuttujen näkemisestä kuoleman jälkeen, mutta onhan se aika facepalm-osastoa. Jotenkin sellainen irlantilainen versio missä mennään pubiin kaljalle pakollisen kuoppaosuuden jälkeen tuntuu kovasti luontevammalta. Voisi sen kirkko-osuuden edes jättää hyvin lyhyeen, kukat ja mullat.
The Problems of Passing Away While Catholic | The Proud Atheist News Blog

 

[Herra Mirandos]

Vai että ihan uusliberalistinen hegemonia.. Samaan aikaan kuin hallituksessa oleva vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa hallituksen tekevän vasemmistolaista politiikkaa.

Tekee näin tyynnytelläkseen puolueensa pahimpia kommunisteja, jotka eivät periaatettaan , joka estää olemasta samassa pöydässä ns. porvaripuolueen kanssa, myy. Siellä osa haluaa että vas. liitto lähtee hallituksesta, mutta Arhinmäki ei halua luopua lokoisasta kulttuuriministerin tittelistään, komeasta palkasta etuineen ja Audin takapenkistä. Sisimmältään Arhinmäki on samanlainen porvari kuin muutkin ihmiset -kunhan saa vaan tilaisuuden. Suvi-Anne Siimes on porvarisoituvasta vasemmistolaisesta se paras/pahin esimerkki.

"Kaikki pitää sosialisoida...paitsi se, mikä on mun!" Näin se on aina suomalainen kommunisti ajatellut. ja varmaan muidenkin maiden kommunistit.

(...tiedän , meni ohi aiheen...sorry...jatkakaa...):face:

 

[Jami2003]

Mutta asiaan. Onko muilla vaikeuksia suhtautua hautajaisiin? Mulle ainakin tulee kovin vaivautunut olo siitä hömpän määrästä mitä niissä kuulee. Ehkä jotain omaisia sitten lohduttaa ne puheet paremmasta paikasta ja tuttujen näkemisestä kuoleman jälkeen, mutta onhan se aika facepalm-osastoa. Jotenkin sellainen irlantilainen versio missä mennään pubiin kaljalle pakollisen kuoppaosuuden jälkeen tuntuu kovasti luontevammalta. Voisi sen kirkko-osuuden edes jättää hyvin lyhyeen, kukat ja mullat.

En tiiä onko vaikeuksia suhtautua hautajaisiin mutta reilu vuosi sitten meni multiin vaimon isä 83 vuotiaana. Oikein vanhan kansan metsämies joka ei ollut mitenkään uskonnollinen. Pappi kun sitten alkoi hautajaisissa vääntämään tämän metsällä käyntiä tavallaan rukoiluksi ja Jumalan kanssa puheluksi niin se oli vähän turhaa. Tiiän että se metsä oli sen äijän uskonto, maailmankatsomus ja Jumala, ilman mitään kristinuskoa. Paras osuus oli kun pappi lähti lätkimään ja siinä sitten porukalla katseltiin vanhoja valokuvia ja muisteltiin äijää. Oishan siihen sopinut loistavasti hieman irkku musiikkia taustalle ja pienet kännit tummasta oluesta.

 

[Raskolnikov]

 

[carcayu]

Mutta asiaan. Onko muilla vaikeuksia suhtautua hautajaisiin? Mulle ainakin tulee kovin vaivautunut olo siitä hömpän määrästä mitä niissä kuulee. Ehkä jotain omaisia sitten lohduttaa ne puheet paremmasta paikasta ja tuttujen näkemisestä kuoleman jälkeen, mutta onhan se aika facepalm-osastoa. Jotenkin sellainen irlantilainen versio missä mennään pubiin kaljalle pakollisen kuoppaosuuden jälkeen tuntuu kovasti luontevammalta. Voisi sen kirkko-osuuden edes jättää hyvin lyhyeen, kukat ja mullat.

Minulla ei ole vaikeuksia hautajaisten suhteen. Minusta rituaalit on paikallaan, vaikka itsekin mielummin toki istun kaljalla, kuin hautajaisissa. Oon seurannut Vikings sarjaa ja siinä oli viime viikolla mieleiseni hautajaiset vieraan näkökulmasta. Juhlakalun näkökulmasta tykkäsin tämän viikon episodista, jossa vanha soturi halusi väkisin mukaan sotareissulle päästäkseen Valhallaan. Tämä ajatus on viehättänyt minua aina siitä asti, kun vietin viikon sairaalassa alzheimer potilaan kämppiksenä.

 

[Japi]

Faith-Healing Parents Get Prison for Son's Death - NBC News

 

[Raskolnikov]

Minulla on sama ongelma ekologian suhteen. Välillä voin suorastaan fyysisesti pahoin, jos pysähdyn ajattelemaan asiaa. Tämä ristiriita kiehtoo minua. Ihminen on tuhoamassa elinolojaan ja itseasiassa voi itse huonosti tätä tehdessään. Tästä päästään kollektiiviseen maailmankatsomukseen, jonka vallitsevan muodon määrittelit aiemmin uusliberalistiseksi ideologiseksi hegemoniaksi. Minusta näyttää siltä, että talouteen pohjautuvalla valtauskonnolla kaikki menee ns. päin helvettiä. Voit makusi mukaan ymmärtää tämän joko kristillisessä mielessä tai kansanomaisena kielikuvana. :D

Esimerkiksi Zlavoj Žižek sanoi jossaki pätkässä ideologiasta, että se toimii juuri tällaisella kieroutuneella tavalla. Nykymeiningistä tiedetään, että se menee päin helvettiä (kansanomaisena kiitos), mutta silti nykymeiningille ei keksitä vaihtoehtoja. Viihdeteollisuus tuottaa kymmenittäin tai sadoittain erilaisia skenaarioita maailmanlopulle - eli se on helppo kuvitella - mutta esim. järkevää vaihtoehtoa kapitalismille ei juuri kuule tai näe esitettävän. Epäilen, että vaikka esitettäisiinkin, se koettaisiin hegemonisesta ideologiasta käsin katsottuna utopistiselta tai naurettavalta.

Suomalainenkin talouspolitiikka on sitä, että valitellaan pakollisia huononnuksia, koska markkinavoimat näin vaativat. Aivan kuin markkinavoimat todellisuudessa olisivat ihmisestä riippumattomia. Man made system, jota todella tarkastellaan kuin itsestään toimivaa entiteettiä.

 

[Raskolnikov]

Mä sanoisin että vallitseva hyvinvoinnin ja teknologian taso suosii individualismia. Näkisin ihmisen pikemminkin aika erakkomaisena elukkana, jos ei ole pakko puhaltaa yhteen hiileen niin sitten ei puhalleta ainakaan pelkästä hyvästä fiiliksestä. Vuosisata sitten porukka rakensi nuorisoseuroja ja treenasi ja esitti niissä näytelmiä. Johtuuko kovasti erilaisista arvoista että muu viihde menee nykyään suosiossa ohi?

Mä taas sanoisin, että ideologian logiikka, joka puskee markkinoilla tapahtuvasta kilpailusta myös ihmisten väliseen kilpailuun tuottaa individualistista kulttuuria, josta seuraa yhteisöllisyyden katoaminen. Nyt on huomautettava, että tämän tiedostaminen ei paljon auta ongelmaan. Itsekin koen olevani kohtuu irrallaan laajemmista yhteisöstä, toki oma ydinperheeni ja läheiset ystvät muodostavat tietynlaisen mikroyhteisön, mutta se on kovin suppea.

Ainakin olettaisin ihmisen selviämiselle (lajina) yhteisöllisyyden/sosiaalisuuden olleen niin olennaista, että se on meihin sisäänrakennettu palkitsevana eli hyvinvointia tuottavana... öööööö... tapana olla. Sanotaan vaikka näin.

 

[Sft]

Nykymeiningistä tiedetään, että se menee päin helvettiä (kansanomaisena kiitos)

Heh, siis noihan on aina väitetty. Niinhän sitä jo tuhat vuotta sitten arkkipiispa Wulfstan valitteli samaa. Menee vähän samaan kategoriaan kuin jehovien loputtomat maailmanlopunennustukset.

Individualistiselle kulttuurille peukkua. Eiköhän näitä yksilöitä vihaavia kulttuureita ole ollut ihan tarpeeksi, ja onhan niitä vieläkin esim. P-Korea. Kilpailuhan ei ole vain huono asia, vaan sen tuloksena on myös hyviä asioita. Mikäänhän Suomessa ei estä ihmisiä muodostamasta laajempia yhteisöjä jos haluaa. Toisaalta jos haluaa elää omavaraisesti niin Lasse Nordlundista voi ottaa mallia. Mikään ei estä.

 

[Raskolnikov]

Heh, siis noihan on aina väitetty. Niinhän sitä jo tuhat vuotta sitten arkkipiispa Wulfstan valitteli samaa. Menee vähän samaan kategoriaan kuin jehovien loputtomat maailmanlopunennustukset.

Individualistiselle kulttuurille peukkua. Eiköhän näitä yksilöitä vihaavia kulttuureita ole ollut ihan tarpeeksi, ja onhan niitä vieläkin esim. P-Korea. Kilpailuhan ei ole vain huono asia, vaan sen tuloksena on myös hyviä asioita. Mikäänhän Suomessa ei estä ihmisiä muodostamasta laajempia yhteisöjä jos haluaa. Toisaalta jos haluaa elää omavaraisesti niin Lasse Nordlundista voi ottaa mallia. Mikään ei estä.

Toisin kuin arkkipiispalla ja Jehovilla, on meillä ainakin väitetysti melkoinen konsensus vakavasti otettavien tiedemiesten kesken, että ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana ilmiönä on akuutisti päällänsä. Seurauksista ei tietysti ole varmuutta, mutta useat jäätiköt ja ympärivuotinen napajää ovat muisto vain.

Missä mielessä yhteisöllisyys on yksilövastaista. Ihan käytännön esimerkki semmosesta ihmisten välisestä pienen pienestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta on morjenstaminen naapureiden kesken. Tai ihan vaan juttelu jopa, mikä nyt tietenki on jo ihan toisen henkilökohtaseen tilaan tulemista ja yksityisyyden loukkaus sinänsä. Minä koen (suht. koherentin) ihmisen kohtaamisen aina positiivisena asiana. Mun opiskelijavuokrakerrostalonaapurit ei puolestaan uskalla ottaa katsekontaktia vaikka näen niitä parin päivän välein rappukäytävällä. Ihmiselle puhuminen on niin saatanan pelottavaa, että parempi pitää verhot kiinni ja nysvätä siellä kotona turvassa ulkomaailmalta tjsp. (tämä on karrikoitua yleistämistä, mutta sisältää totuuden siemenen, kuten kaikki hyvät karrikoidut yleistykset).

Kilpailu ei ole aina ja kaikkialla välttämättä huono asia, mutta jos kilpailuasetelma alkaa ohjata ihmistenvälistä kanssakäymistä on kanssakäyminen kilpailua ja kilpailussa on aina häviäjiä, jos osaanottajia on enemmän kuin yksi. Kilpailua perustellaan tehokkuuden maksimoinnilla, mutta tehokkuuden maksimointi on mielestäni SUSIPASKA lähtökohta monessa asiassa ja siitä voi kirjottaa taas muutaman kappaleen lisää, jos on tingattavaa. Mikään ei estä sinänsä muodostamasta laajempia yhteisöjä, mutta enemmän kieroon katsotaan talkoo kuin urakkahenkistä tässä todellisuudessa.

 

[Sft]

Toisin kuin arkkipiispalla ja Jehovilla, on meillä ainakin väitetysti melkoinen konsensus vakavasti otettavien tiedemiesten kesken, että ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana ilmiönä on akuutisti päällänsä. Seurauksista ei tietysti ole varmuutta, mutta useat jäätiköt ja ympärivuotinen napajää ovat muisto vain.

Ilmastonmuutokseen voidaan puuttua, yhtenä keinona esimerkiksi haittaverot.

Missä mielessä yhteisöllisyys on yksilövastaista. Ihan käytännön esimerkki semmosesta ihmisten välisestä pienen pienestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta on morjenstaminen naapureiden kesken. Tai ihan vaan juttelu jopa, mikä nyt tietenki on jo ihan toisen henkilökohtaseen tilaan tulemista ja yksityisyyden loukkaus sinänsä. Minä koen (suht. koherentin) ihmisen kohtaamisen aina positiivisena asiana. Mun opiskelijavuokrakerrostalonaapurit ei puolestaan uskalla ottaa katsekontaktia vaikka näen niitä parin päivän välein rappukäytävällä. Ihmiselle puhuminen on niin saatanan pelottavaa, että parempi pitää verhot kiinni ja nysvätä siellä kotona turvassa ulkomaailmalta tjsp. (tämä on karrikoitua yleistämistä, mutta sisältää totuuden siemenen, kuten kaikki hyvät karrikoidut yleistykset).

Onko tuo nyt jotain "kapitalismin syytä" vai kertooko se enemmän suomalaisesta mielenlaadusta? Minua muuten tervehtii suht moni naapuri. Outoa, tässä "uusliberalistisessa Suomessa" (jossa veroja taidetaan kohta taas korottaa)...

Toisaalta, jos jotkut ihmiset haluaa nysvätä siellä kotona, niin mitä sitten? Minusta on hienoa jos nykymaailmassa ihminen voi sen valita, kiitos tämän kauhean uusliberalismin.

Kilpailu ei ole aina ja kaikkialla välttämättä huono asia, mutta jos kilpailuasetelma alkaa ohjata ihmistenvälistä kanssakäymistä on kanssakäyminen kilpailua ja kilpailussa on aina häviäjiä, jos osaanottajia on enemmän kuin yksi. Kilpailua perustellaan tehokkuuden maksimoinnilla, mutta tehokkuuden maksimointi on mielestäni SUSIPASKA lähtökohta monessa asiassa ja siitä voi kirjottaa taas muutaman kappaleen lisää, jos on tingattavaa. Mikään ei estä sinänsä muodostamasta laajempia yhteisöjä, mutta enemmän kieroon katsotaan talkoo kuin urakkahenkistä tässä todellisuudessa.

Se tehokkuus tarjoaa monia hyviä asioita ihmisille. Joillekkin ihmisille tehokkuus kuulostaa huonolta asialta. Toisaalta sitten valittavat kun jotkut tuotteet on kalliita jne.

 

[Raskolnikov]

Ilmastonmuutokseen voidaan puuttua, yhtenä keinona esimerkiksi haittaverot.

Mutta niin ei tehdä, koska suuryrityset ei tykkää. Argumentoidaan, että talous kärsii. Investointirahat vähenee. Ja muuta paskaa.

Onko tuo nyt jotain "kapitalismin syytä" vai kertooko se enemmän suomalaisesta mielenlaadusta? Minua muuten tervehtii suht moni naapuri. Outoa, tässä "uusliberalistisessa Suomessa" (jossa veroja taidetaan kohta taas korottaa)...

Toisaalta, jos jotkut ihmiset haluaa nysvätä siellä kotona, niin mitä sitten? Minusta on hienoa jos nykymaailmassa ihminen voi sen valita, kiitos tämän kauhean uusliberalismin.

En oo ketään pakottamassa olemaan sosiaalinen. Kotona nysvääminen on ihan OK, mutta se tahtoo äärimmäisissä tapauksissa korreloida semmosten asioiden kanssa kuin syrjäytyminen ja liitännäisilmiöt. Väitän, että nykysysteemi tuottaa tällaista sosiaalista sulkeutuneisuutta tai ulossulkemista enemmän kuin ennen on tapahtunut.

Joitakin veroja sietää korottaa tai palauttaa, esim. varallisuusvero. Mutta koska pääoman pitää kasautua sinne, missä se jo on, ni korotellaan niitä alveja sitten.

Se tehokkuus tarjoaa monia hyviä asioita ihmisille. Joillekkin ihmisille tehokkuus kuulostaa huonolta asialta. Toisaalta sitten valittavat kun jotkut tuotteet on kalliita jne.

Kuulostaa huonolta ainakin Kiinalaisesta tehdastyöntekijästä ja länsimaisesta fudut saaneesta.

Globalisaation ja uusliberalistisen kapitalismin glorifiointi on kuin jois saavillisen paskaa ja shampanjaa sekasin, ja kehuis shampanjan makua.
Tai realistisemmin yks vetää saavin shampanjaa ja niillä yhdeksällä, jotka saa saavin paskaa, ei ole omia uutiskanavia.

 

[Sft]

Kuulostaa huonolta ainakin Kiinalaisesta tehdastyöntekijästä ja länsimaisesta fudut saaneesta.

Tarkistappa miten talouttaansa avanneiden maiden elintaso kehittyy. Toisaalta länsimaalaisella potkut saaneellakin menee kohtalaisen hyvin moneen muuhun ihmiseen nähden.

Tai realistisemmin yks vetää saavin shampanjaa ja niillä yhdeksällä, jotka saa saavin paskaa, ei ole omia uutiskanavia.

Jos luulet että esimerkiksi länsimaissa (joissa taloudet ovat suhteellisen vapaita, mutteivät moneltakaan osin mitenkään "täysin" vapaita) 9/10 saa saavin paskaa ja suljetuissa talouksissa 9/10 (tai 10/10) saa saavin shampanjaa niin olet todella hukassa.

Sieltä vaan katsomaan kuinka vapaita eri maiden taloudet on. Sitten voi miettiä missä maissa kansa saa paskaa ja missä shampanjaa... 2014 World Economic Freedom Levels: Heat Map for Continents and Countries

 

[Raskolnikov]

Elintaso keskimäärin toki paranee, mutta vauraus kumuloituu suurimmaksi osaksi hyvin pienelle osalle porukasta. The 85 Richest People In The World Have As Much Wealth As The 3.5 Billion Poorest - Forbes

Länsimaisella potkut saaneella menee toistaiseksi hyvin, mutta perinteisiä hyvinvointivaltion rakenteitahan ollaan hyvää vauhtia purkamassa, koska talous niin vaatii. Talouden globalisoituminen mahdollistaa työnteon siirtämisen sinne, missä se on halvinta, lisää tähän tietokoneistuminen ja vaikka robotit :D Etla: Tietotekniikka uhkaa joka kolmatta työpaikkaa Suomessa | Yle Uutiset | yle.fi. Länsimaihin näyttää jo nyt syntyneen kohtuu suuri ja mahdollisesti osittain pysyvä työtä tekemättömien (sanotaan nyt marxilaisittain) luokka. Sanoko ne just tunnin sisään kyselytunnilla, et Suomessaki viimevuoden saldo oli 50 000 lisää työtöntä, en mene vannomaan, mutta jotaki noin positiivista se oli.

Penikka alko vittuileen, joten palaan aiheeseen...