- Liittynyt
- 19.2.2011
- Viestejä
- 364
lääkärille mars, voi olla mitä vaan pissitulehduksesta kohtutulehdukseen
Lemmikin sairaudet ja leikkaukset yms
- Keskustelun aloittaja Timba79
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 6.11.2013
- Viestejä
- 211
Meil ei kummemmän olla tarvittu eläinlääkärii no tietty nuo normirokotukset.
Yhelt huskylt poistettiin kohtu muutama vuosisitten samal(omasta pyynnöstäni) kun sil oli jäänyt viiminen pentu sisään oli niin iso ettei mahtunut tuleen normaali reittiä. se makso alle 200e. Matolääkkeet haen myös eläinlääkäriltä suoraa tulee halvemmax kun apteekista.
Kerran soitin apuu mitä teen kun kahta meen koiraa oli pistänyt kyy, mut sano ettei tarvi lähtee raijaa lääkäriin jos saan koiran juomaan ja henki kulkee normaalisti kun nuo oli aikuisia koiria. kaikki meni hyvin.
toivottavasti ei tuukkaan leikkauksia/sairauksia mut onnex huskyt on suh teiveitä ylensä, ja muit koirii meil ei oo kun noit huskyja.
Yhelt huskylt poistettiin kohtu muutama vuosisitten samal(omasta pyynnöstäni) kun sil oli jäänyt viiminen pentu sisään oli niin iso ettei mahtunut tuleen normaali reittiä. se makso alle 200e. Matolääkkeet haen myös eläinlääkäriltä suoraa tulee halvemmax kun apteekista.
Kerran soitin apuu mitä teen kun kahta meen koiraa oli pistänyt kyy, mut sano ettei tarvi lähtee raijaa lääkäriin jos saan koiran juomaan ja henki kulkee normaalisti kun nuo oli aikuisia koiria. kaikki meni hyvin.
toivottavasti ei tuukkaan leikkauksia/sairauksia mut onnex huskyt on suh teiveitä ylensä, ja muit koirii meil ei oo kun noit huskyja.
- Liittynyt
- 19.4.2011
- Viestejä
- 264
Mikäköhän meijän hauvalla oli, kun silmäluomessa silmän alapuolella oli noin herneen kokoinen mätäpaise, jonka alueelta oli karvat lähtenyt. Sen pystyi puristamaan kuin mustapään ja siltä se näyttikin, kellertävää mönjää tuli sisältä. Nyt siinä on jäljellä vain kalju laikku.
- Liittynyt
- 6.1.2014
- Viestejä
- 8
Täällä alkaa koiruus paraneen pikkuhiljaa leikauksesta.
Kaikki alkoi joulukuussa. koira alkoi köhiä. arveltiin,että normi kennelyskää. oli edellis vuonnakin. meni ohi itsestään. tämä ei ruvennut talttumaan. tammikun alussa mentiin lääkäriin näyttämään. kurkunpää ja nielutulehdus diagnoosina. 2vk kuuri antibioottia tulehdukseen. reilu viikko syötetty pillereitä ja ihmetelty kun ei tehoa. tutkittiin reseptiä ja lääkkeitä paremmin. apteekki tehny kunnon mokan. piti olla 400mg antibiootit, olivat antaneet 40mg pillerit. ei ihme että ei tehonneet. soitto lääkärille mites nyt. sovittiin,että jatketaan oikeilla pillereillä vielä pari viikkoa. apteekissa myönsivät kiltisti virheensä ja pahoittelivat. sinällään vaarallisia virheitä tollaset reseptin väärin luvut.
pari viikkoa oikeilla antibiooteilla lääkintää. köhä ei lähde ja kuurin lopussa äityy todella pahaksi oksennustaudiksi. oksensi kaksi päivää putkeen.aikaisemmin sopivasti sovittiin eläinlääkärin luona käynti köhän takia toiselle oksennus päivälle. oksentamisen takia,ei voitu koiraa rauhoittaa ja tutkia kurkkua. verenkuva ja röntgenit otettiin. mitään erikoista ei löytynyt. oksennustauti laantui hieman. koira lopetti syömisen ja juomisen kokonaan. vettä koitettiin ruiskulla juottaa parin päivän ajan, ei onnistunut oikein sekään. taas eläinlääkäriin nesteytykseen ja lisätutkimuksiin. ei taaskaan löydy mitään hälyyttäävää. haimaarvo hieman koholla,mutta normaalia kuulemma oksennustaudin jälkeen/aikana.
nesteytysreissun jälkeen kotia ja pakkoruokintaa sekä juottamista 3 päivän ajan. ei vaan rupea itse syömään tai juomaan. kotona todella apaattinen ja väsynyt koiruus. ei kelpaa herkutkaan...
taas soitto eläinlääkäriin. lääkäri päätyy avaamaan koiran mahan ja katsomaan mikä siellä mättää. vatsasta ei löydy mitään vierasesineitä. sisäelimet hyvässä kunnossa. ainut mikä viittaa tukokseen on ohutsuolen seinämän venymäjäljet.
nyt kun tiedämme ettei sisäelimissä vikaa eikä tukosta, niin voimme aloittaa uuden antibiootti kuurin ja särkylääkkeitä leikkauksesta johtuen. ekan päivän koira tietty tillintallin. mutta juo jo illasta itse.
nyt menyt melkein viikko leikkauksesta ja koira piristynyt huomattavasti. syöminen vähän takkusta vieläkin,mutta syö jo itse. juominen onnistuu myös omatoimisesti. tikit mahassa tuntuu ärsyttävän todella paljon. leikkaushaava näyttäisi parenevan hyvin. toivottavati paraneekin...
on ollut itselläkin mieli maassa kun katsoo kaverin huonoa vointia.varsinkin silloin kun ei syönyt eikä tienny mikä ihme sillä on. koiralla kuitenkaan ikää kuin 7 vuotta. rotuhan on novascotiannoutaja
aikaisempina vuosina ollut korvatulehdusten kanssa ongelmia. paranivat melko hyvin kun saatiin liuosta joka muuttaa ph arvon hiivalle sun muille korvatöhnille epäsuotuisaksi.
eturauhanenkin vaivasi yhteen aikaan. tokeni kemiallisella kastraatiolla. jos vielä vaivaa niin ihan veitsikastraatio ainoana vaihtoehtona.
Kaikki alkoi joulukuussa. koira alkoi köhiä. arveltiin,että normi kennelyskää. oli edellis vuonnakin. meni ohi itsestään. tämä ei ruvennut talttumaan. tammikun alussa mentiin lääkäriin näyttämään. kurkunpää ja nielutulehdus diagnoosina. 2vk kuuri antibioottia tulehdukseen. reilu viikko syötetty pillereitä ja ihmetelty kun ei tehoa. tutkittiin reseptiä ja lääkkeitä paremmin. apteekki tehny kunnon mokan. piti olla 400mg antibiootit, olivat antaneet 40mg pillerit. ei ihme että ei tehonneet. soitto lääkärille mites nyt. sovittiin,että jatketaan oikeilla pillereillä vielä pari viikkoa. apteekissa myönsivät kiltisti virheensä ja pahoittelivat. sinällään vaarallisia virheitä tollaset reseptin väärin luvut.
pari viikkoa oikeilla antibiooteilla lääkintää. köhä ei lähde ja kuurin lopussa äityy todella pahaksi oksennustaudiksi. oksensi kaksi päivää putkeen.aikaisemmin sopivasti sovittiin eläinlääkärin luona käynti köhän takia toiselle oksennus päivälle. oksentamisen takia,ei voitu koiraa rauhoittaa ja tutkia kurkkua. verenkuva ja röntgenit otettiin. mitään erikoista ei löytynyt. oksennustauti laantui hieman. koira lopetti syömisen ja juomisen kokonaan. vettä koitettiin ruiskulla juottaa parin päivän ajan, ei onnistunut oikein sekään. taas eläinlääkäriin nesteytykseen ja lisätutkimuksiin. ei taaskaan löydy mitään hälyyttäävää. haimaarvo hieman koholla,mutta normaalia kuulemma oksennustaudin jälkeen/aikana.
nesteytysreissun jälkeen kotia ja pakkoruokintaa sekä juottamista 3 päivän ajan. ei vaan rupea itse syömään tai juomaan. kotona todella apaattinen ja väsynyt koiruus. ei kelpaa herkutkaan...
taas soitto eläinlääkäriin. lääkäri päätyy avaamaan koiran mahan ja katsomaan mikä siellä mättää. vatsasta ei löydy mitään vierasesineitä. sisäelimet hyvässä kunnossa. ainut mikä viittaa tukokseen on ohutsuolen seinämän venymäjäljet.
nyt kun tiedämme ettei sisäelimissä vikaa eikä tukosta, niin voimme aloittaa uuden antibiootti kuurin ja särkylääkkeitä leikkauksesta johtuen. ekan päivän koira tietty tillintallin. mutta juo jo illasta itse.
nyt menyt melkein viikko leikkauksesta ja koira piristynyt huomattavasti. syöminen vähän takkusta vieläkin,mutta syö jo itse. juominen onnistuu myös omatoimisesti. tikit mahassa tuntuu ärsyttävän todella paljon. leikkaushaava näyttäisi parenevan hyvin. toivottavati paraneekin...
on ollut itselläkin mieli maassa kun katsoo kaverin huonoa vointia.varsinkin silloin kun ei syönyt eikä tienny mikä ihme sillä on. koiralla kuitenkaan ikää kuin 7 vuotta. rotuhan on novascotiannoutaja
aikaisempina vuosina ollut korvatulehdusten kanssa ongelmia. paranivat melko hyvin kun saatiin liuosta joka muuttaa ph arvon hiivalle sun muille korvatöhnille epäsuotuisaksi.
eturauhanenkin vaivasi yhteen aikaan. tokeni kemiallisella kastraatiolla. jos vielä vaivaa niin ihan veitsikastraatio ainoana vaihtoehtona.
- Liittynyt
- 17.2.2004
- Viestejä
- 941
Koiruus sairaana nyt kolmatta viikkoa. Alko yhtäkkiä juomaan kokoajan, ja virtsaamaan tyylin 2-3h välein. Nyt mukaan on tullut kova ruokahalu, ja käy jopa 4-5krt päivässä ulostamassa.
Munuaiset kunnossa, ei diabetesta, Cushingit tutkittu eikä ollut sekään. Nyt vissiin epäillään mahdollista aivokasvainta tjsp. Ja kokeillaan jotain silmätippoja jotka pitäisi vähentää tuota juomisen tarvetta.
Koira ei juuri vaikuta kipeältä, on iloinen ja leikkii, mutta ei oikein rauhotu ollenkaan.
Täytyy toivoa että joku tauti löytyisi, jotta sitä pääsisi hoitamaan.
Munuaiset kunnossa, ei diabetesta, Cushingit tutkittu eikä ollut sekään. Nyt vissiin epäillään mahdollista aivokasvainta tjsp. Ja kokeillaan jotain silmätippoja jotka pitäisi vähentää tuota juomisen tarvetta.
Koira ei juuri vaikuta kipeältä, on iloinen ja leikkii, mutta ei oikein rauhotu ollenkaan.
Täytyy toivoa että joku tauti löytyisi, jotta sitä pääsisi hoitamaan.
- Liittynyt
- 23.7.2012
- Viestejä
- 26
Mun dobberinartulta leikattiin polvesta ristari viime kesänä, tekniikkaa en tähän hätään muista ja paperit kotona. Hinta 700€ sis. leikkaus, kipulääkkeet+antibiootit (iho ärty karvojen ajelusta) vesiterapia/hierontakäynti ja pari kertaa kävin jälkitarkastuksessa ilmaseksi. Leikkauksen suoritti Raimo Kekkonen Ouluvetissä ja olin tosi tyytyväinen palveluun. Koira paino leikkauksen aikaan 33kg ja ikä 4v. On toipunu tosi hyvin, alko alusta asti käyttään jalkaa niin sekin varmaan vaikutti kuntoutumiseen paljon. Jos haluut kysellä tarkemmin niin laita ihmeessä viestiä!
- Liittynyt
- 23.7.2009
- Viestejä
- 2 487
Jasso, taas käytiin ton meän corgipojan kans käymään lekurilla. Eilen tossa lakkiaisia järjestellessä jäi isovanhemmilla ulko-ovi auki ja koira pääs pihalle. Just pahimpaan aikaan vielä viereisen tien ohi kulki paljon liikennettä kun koulu loppui ja työt päättyivät.
Ohi meni sitten kovaäänisiä mopoja, jotka kiinnittivät koiran huomion ja tämähän ampas tietenki niitä paimentamaan. En itse kerennyt nähdä mitään, mutta kerkesin juuri pihalle koiran perään niin kuului sydäntäriipaiseva vingahdus. Tottakai äkkiä jalat alle ja tielle katsomaan mitä on tapahtunut.
Koira tuli vastaan kolmella jalalla kinkaten ja ulisten, verta jokapuolella. Äkkiä paikallistin että vasempaan takatassuun oli sattunut. Äkkiä koira syliin ja kylppäriin, viruttelin aikani jalkaa ja tutkailin siinä että jalan isommat luut ainakin on ehjät, mutta pienistä varvasluista ei osannut sanoa mitään, oli niin nahka riekaleena ja melko verinen haava.
Pyöräytin sitten suttia jalan ympärille ja sain verenvuodon tyrehtymään ( tässä vaiheessa oli omat housut ja t-paita jo melko veressä, mutta eipä sitä voinut jäädä kamoja vaihtamaan) ja isäpuolen kans autoon. Ajeltiin paikallisen eläinlääkärin pihaan, mutta eipä tuo ollut auki helatorstain jälkeisenä päivänä... Viereisen kaupungin klinikalla oli paikalla vain hoitaja, ja kaksi muuta lääkärikeskusta ei vastannut ja yhteen soitin niin sanoivat että ajakaa suoraan Ouluun, koska jalka pitää kuvata jos se ei astu sillä. Oltiin jo menty jonkinmatkaa kohti Rovaniemeä tästä Keminmaalta, niin ei muuta kuin U-käännös ja kohti Oulua. Oulussa soitin sitten Univet-klinikalle jossa koira luvattiin ottaa sisälle kun mennään.
Koira lievästi shokkinen kun päästiin paikan päälle. Kanyyli tassuun ja tiputukseen sekä kipulääkettä samaan syssyyn. Melko nopeasti tuo sitten rauhottuikin että päästiin röntgeniin ja kuvaamaan tassua. Kuvissa ei näkynyt mitään murtumia tai katkenneita luita. Vatsaontelo ja sisäelimet kuvattiin myös että jos olisi kopsahtanut pahemmin niin ei ainakaan sisäelimissä näkyisi vaurioita.
Kun lekuri sitten alkoi putsaamaan koiran haavaa (nukutettuna), niin huomasi että tossa vasemmassa takatassussa oli sivulla oleva kynsi kuitenki niin revennyt kudoksista ja nivelistä, että yhteistuumin päätettiin että tuo sivuvarvas amputoidaan. Jos varvas olisi säästynyt ja parsittu kasaan, niin melko suuri todennäköisyys olisi ollut että se olisi tulehtunut. Myös kolmas varvas, eli toinen keskivarvas oli ottanut vähän osumaa, mutta se oli sen verran paremmassa kunnossa että parempi oli säästää. Se myös kantaa lähes puolet tassun painosta, niin olisi liikkuminen hankaloitunut jonkinverran.
Neljä tuntia ne parsivat koiran koipea ja oli kyllä melkosen kipeä, mutta tottakai, olihan sieltä varvas leikottu pois. Jokatapauksessa, nyt makoilee lattialla, välistä tötterö päässä ja välistä pois. Pikkuisen varaa painoakin jo jalalle ja ulkona ollaan käyty nyt pari kertaa.
Kyllä tuosta piskistä vielä tälle kesää lenkkikaverin saa!
Tuli mukavasti lakkiaisaattona ja kovimpana järjestelyaikana nakattua tommonen 6h lekurireissu sitten. Olishan voinu sattua toiseenki väliin, mutta kukapa elämän takaiskuja osaa ennustaa, pääasia että pysy turre elävien kirjoilla!
Ohi meni sitten kovaäänisiä mopoja, jotka kiinnittivät koiran huomion ja tämähän ampas tietenki niitä paimentamaan. En itse kerennyt nähdä mitään, mutta kerkesin juuri pihalle koiran perään niin kuului sydäntäriipaiseva vingahdus. Tottakai äkkiä jalat alle ja tielle katsomaan mitä on tapahtunut.
Koira tuli vastaan kolmella jalalla kinkaten ja ulisten, verta jokapuolella. Äkkiä paikallistin että vasempaan takatassuun oli sattunut. Äkkiä koira syliin ja kylppäriin, viruttelin aikani jalkaa ja tutkailin siinä että jalan isommat luut ainakin on ehjät, mutta pienistä varvasluista ei osannut sanoa mitään, oli niin nahka riekaleena ja melko verinen haava.
Pyöräytin sitten suttia jalan ympärille ja sain verenvuodon tyrehtymään ( tässä vaiheessa oli omat housut ja t-paita jo melko veressä, mutta eipä sitä voinut jäädä kamoja vaihtamaan) ja isäpuolen kans autoon. Ajeltiin paikallisen eläinlääkärin pihaan, mutta eipä tuo ollut auki helatorstain jälkeisenä päivänä... Viereisen kaupungin klinikalla oli paikalla vain hoitaja, ja kaksi muuta lääkärikeskusta ei vastannut ja yhteen soitin niin sanoivat että ajakaa suoraan Ouluun, koska jalka pitää kuvata jos se ei astu sillä. Oltiin jo menty jonkinmatkaa kohti Rovaniemeä tästä Keminmaalta, niin ei muuta kuin U-käännös ja kohti Oulua. Oulussa soitin sitten Univet-klinikalle jossa koira luvattiin ottaa sisälle kun mennään.
Koira lievästi shokkinen kun päästiin paikan päälle. Kanyyli tassuun ja tiputukseen sekä kipulääkettä samaan syssyyn. Melko nopeasti tuo sitten rauhottuikin että päästiin röntgeniin ja kuvaamaan tassua. Kuvissa ei näkynyt mitään murtumia tai katkenneita luita. Vatsaontelo ja sisäelimet kuvattiin myös että jos olisi kopsahtanut pahemmin niin ei ainakaan sisäelimissä näkyisi vaurioita.
Kun lekuri sitten alkoi putsaamaan koiran haavaa (nukutettuna), niin huomasi että tossa vasemmassa takatassussa oli sivulla oleva kynsi kuitenki niin revennyt kudoksista ja nivelistä, että yhteistuumin päätettiin että tuo sivuvarvas amputoidaan. Jos varvas olisi säästynyt ja parsittu kasaan, niin melko suuri todennäköisyys olisi ollut että se olisi tulehtunut. Myös kolmas varvas, eli toinen keskivarvas oli ottanut vähän osumaa, mutta se oli sen verran paremmassa kunnossa että parempi oli säästää. Se myös kantaa lähes puolet tassun painosta, niin olisi liikkuminen hankaloitunut jonkinverran.
Neljä tuntia ne parsivat koiran koipea ja oli kyllä melkosen kipeä, mutta tottakai, olihan sieltä varvas leikottu pois. Jokatapauksessa, nyt makoilee lattialla, välistä tötterö päässä ja välistä pois. Pikkuisen varaa painoakin jo jalalle ja ulkona ollaan käyty nyt pari kertaa.
Kyllä tuosta piskistä vielä tälle kesää lenkkikaverin saa!
Tuli mukavasti lakkiaisaattona ja kovimpana järjestelyaikana nakattua tommonen 6h lekurireissu sitten. Olishan voinu sattua toiseenki väliin, mutta kukapa elämän takaiskuja osaa ennustaa, pääasia että pysy turre elävien kirjoilla!
- Liittynyt
- 28.3.2009
- Viestejä
- 453
Tiistaina käytin kissan steriloitavana ja se sai sieltä ylleen suojapuvun haavaa suojaamaan. Pikku-Houdinitar keksikin nyt, miten haalarista pääsee luikertelemaan irti, se siitä suojasta sitten, haava on kuitenkin todella hyvin parantunut eikä tuo näytä olevan siitä mitenkään erityisen kiinnostunut, ehkäpä annan sen olla ilman pukua sit. Ainakin sen käytös muuttui ihan täysin apaattisesta ihanaksi omaksi itsekseen 
Tiistaina käytin kissan steriloitavana ja se sai sieltä ylleen suojapuvun haavaa suojaamaan. Pikku-Houdinitar keksikin nyt, miten haalarista pääsee luikertelemaan irti, se siitä suojasta sitten, haava on kuitenkin todella hyvin parantunut eikä tuo näytä olevan siitä mitenkään erityisen kiinnostunut, ehkäpä annan sen olla ilman pukua sit. Ainakin sen käytös muuttui ihan täysin apaattisesta ihanaksi omaksi itsekseen
Ilmeisesti oli jotkut sulavat tikit?? Tyyne kun kävi vuosi sitten leikattavana niin pistivät perinteiset metallitikit. Ei ollu kaulureita eikä haalareita. Piti tietysti käyttää otattamassa tikit pois kun samalla sai rokotukset. Tuo luonne taas ei Tyynellä muuttunut mitenkään, aina ollut sylikissa prinsessa.
- Liittynyt
- 28.3.2009
- Viestejä
- 453
Jep, sulavat tikit on ja oikein siisti haava. Kissa ei siis muuten ole ollut apaattinen, mutta tuo typerä haalari ahdisti sitä aika paljon :D Nyt tuo on oma normaali itsensä, kun en ole sille sitä pukua enää tunkenut. Ihana luttana sylivauva ja koko ajan seuraamassa ihmisten touhuja.
- Liittynyt
- 23.7.2009
- Viestejä
- 2 487
Noi eläinten vaatteet on muutenkin suurimmalle osalle melko ahdistavia. Meidänkään piski ei liiku milliäkään mihinkään suuntaan kun sille laittaa kovimmille pakkasille ostetun talvitakin päälle. Ei sillä, että tuo sitä tarvitsisikaan, mutta kyllä se on hyvä olla -30C pakkasilla.
On muuten melko surkeaa katsella kun toinen on todella kipeä. Tramalin kun saa niin on sekasin ku seinäkello eikä oikeen välitä varoa tuota jalkaansa. Tötterö päässä painaa ympäri kämppää, mutta pakko rauhotella sitä että ei pahenna vaurioita. Kun lääkkeen vaikutus lakkaa, niin ei tee muuta kuin makaa kyljellään ja varoo jalkaansa niin perkeleesti. Muutenkin corgi on aika levoton ja vauhdikas rotu, niin on ehkä hieman kireä tunnelma kun pitäisi nyt pari viikkoa maata sisällä ja hoitaa tarpeet mahdollisimman vähällä liikunnalla.
On muuten melko surkeaa katsella kun toinen on todella kipeä. Tramalin kun saa niin on sekasin ku seinäkello eikä oikeen välitä varoa tuota jalkaansa. Tötterö päässä painaa ympäri kämppää, mutta pakko rauhotella sitä että ei pahenna vaurioita. Kun lääkkeen vaikutus lakkaa, niin ei tee muuta kuin makaa kyljellään ja varoo jalkaansa niin perkeleesti. Muutenkin corgi on aika levoton ja vauhdikas rotu, niin on ehkä hieman kireä tunnelma kun pitäisi nyt pari viikkoa maata sisällä ja hoitaa tarpeet mahdollisimman vähällä liikunnalla.
- Liittynyt
- 28.3.2009
- Viestejä
- 453
Mä käytin jo reilu kuukausi sit ton kissan steriloitavana ja edelleen masusta roikkuu pieni pätkä sulamatonta tikkiä, kai se on käytävä poistattamassa, kun ei se halua itsestään lähteä. Toivottavasti edes sisältyy tommonen jälkien siistiminen samaan hintaan, olisivat tehneet kerralla kunnolla :(
alexandrantonia
Kusipää
Meillä koiralla on ollut varmaan nelisen vuotta sydämen läppävika, minkä vuoksi keuhkoihin kertyy nestettä ja se ilmenee sitten toistuvana yskimisenä. Täytti huhtikuussa 13 ja alkaa huomata että pikkuhiljaa alkaa kuulo ja näkö heikentyä. Vilkas ja tomera koira kuitenkin, mutta kun liikaa innostuu, alkaa yskimään.
Puolivuotiaana oli päässyt keittiön pöydälle tuolin kautta hyppäämään ja päätti sitten tuo pieni pomeranian hypätä sieltä suoraan alas. Tassuhan siinä poikki meni ja kuukauden eli tassu paketissa. Meillä kävi tuuri ja eläinlääkäri teki juuri gradua (tms) biohajoavista lastoista ja päästiin sitten tuohon ryhmään. Leikkaukset yms saatiin ilmaiseksi, eli säästyi aika raha. Hyvin luutui ja tassussa enää jäljellä parit ruuvit.
Puolivuotiaana oli päässyt keittiön pöydälle tuolin kautta hyppäämään ja päätti sitten tuo pieni pomeranian hypätä sieltä suoraan alas. Tassuhan siinä poikki meni ja kuukauden eli tassu paketissa. Meillä kävi tuuri ja eläinlääkäri teki juuri gradua (tms) biohajoavista lastoista ja päästiin sitten tuohon ryhmään. Leikkaukset yms saatiin ilmaiseksi, eli säästyi aika raha. Hyvin luutui ja tassussa enää jäljellä parit ruuvit.
- Liittynyt
- 28.3.2009
- Viestejä
- 453
Kettarilla käytin aikanaan talvihaalaria kovimmilla pakkasilla, ei juma että sitä hävetti ja jalat jäykistyi niin, ettei se muka voinut kävellä ollenkaan! Yhteistuumin sitten koiran kanssa luovuttiin siitä, kun kumpikaan ei oikeasti edes halunnut ulkoilla -25 pakkasilla, pikalenkki vaan ja sohvan nurkkaan viltin alle
Nyt on muuten tuo kissan roikkuva tikinpätkä tippunut, ei tarvitsekaan mennä siistimään, jee! Hömelö katti roudaa mulle koko ajan leluhiirtä, pitäis vissiin heitellä sitä, että se voi hakea sen aina vaan uudestaan ja uudestaan.
- Liittynyt
- 6.11.2013
- Viestejä
- 211
Edellisestä tähän ketjuun kirjottelusta ni näyttäs olevan päivää vaille vuosi. Eilen jouduttiin meneen eläin lääkäriin kun meen yks koira rupes vuoteleen verta, hänellä oli tosi iso narttupentu jäänyt sisään ja istukka irronnut niin tietysti kuollut kohtuun. Hältä poistettiin kohtu samalla. Eläin lääkäri sanoi koiran kyllä heräävän kun pääsette kotiin tuon tunnin päästä, no meni noin 4-5h ennenkun koira suostui heräämään ja kannettiin hänet pihalle kun ei jalat toiminut. aamulla vaivalloisesti suostui ulos. Hälle määrättiin kauluri, mutta en ole vielä laittanut kun koira ei tunnu vielä pahemmin asentoakaan vaihtavan vaikuttaa kovin kipeeltä. ja kun itse tässä vieressä "päivystän". Nyt toimenpide maksoi vähän yli 200e.(ei tuota kunnan eläin lääkäriä kalliis ainakaan voi sanoo) Toivottavasti alkaa tuosta toipua.
- Liittynyt
- 16.12.2002
- Viestejä
- 6 673
Eilen oli sitten paska päivä kun metsäreissulla katkesi koiran kannuskynsi ja siitä sitten päivystykseen piti lähteä. Siellä viellä lekuri muka löysi sivuäänen sydämmestä. Ihmettelen että elokuussa ei toinen lekuri sitä huomannut mutta nyt sitten olisi ollut sivuääni. No se ei ole vakava jos edes on, sillä epäilen että se kynsihomman stressi vaikutti ja se että kynsi vuosi lähes 1,5h verta ennen kuin olimme lekurissa ja se tyrehtyi. En saanut millään omilla konsteilla tyrehtymään, kaikki kylmä/lumi/jää jne kokeiltiin. Kuitenkin koira rauhoitettiin ja kynsi kuorittiin ja paketoitiin. Nyt sitten 2viikkoa tötterö päässä,antibiootti ja lepoa. Jalka ei saa kastua joten muovipussia ja sukkaa joka ulkoiluun tassun päälle.
Mutta kaikki vinkit niin tuon kynnen hoitoon kun sydänjuttuun otetaan vastaan.
Mutta kaikki vinkit niin tuon kynnen hoitoon kun sydänjuttuun otetaan vastaan.
Tuo kynsi on aluksi tosi kipeä, joten kannattaa laittaa tossu jalkaan oikein varovasti. Sadekeleillä M&M:stä ostetut kumiset PawZ-tossut olivat näppäriä ja käytin kyllä useampaan kertaan samaa, kunhan se vain pysyi sisäpuolelta kuivana ja puhtaana. Jos se ei tötterö ole koko aikaa päässä, niin muuten pitäisi saada sen kynnen nuoleminen estettyä ja kynnen alue on pidettävä puhtaana. Seuraile, ettei kynnessä ala näkyä mitään tulehduksen merkkejä antibiooteista huolimatta. Meillä oli myös särkylääkkeet käytössä muutaman ensimmäisen päivän.
Sydämen sivuäänestä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta tutulla bullilla juuri tänä vuonna yksi lääkäri totesi sivuäänen ja muutamaa kuukautta myöhemmin se oli kadonnut, voi varmaan johtua ihan tuosta stressistäkin.
