Lemmikin sairaudet ja leikkaukset yms

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Siellä viellä lekuri muka löysi sivuäänen sydämmestä. Ihmettelen että elokuussa ei toinen lekuri sitä huomannut mutta nyt sitten olisi ollut sivuääni.
Mulla on ollut kaksi DCM-koiraa, tauti on rodussa melko yleinen.
Molemmilla sairaus ilmeni muistaakseeni 4-6 ikävuoden paikkeilla. Toisella tauti oli nopeasti etenevä ja koira kuoli saman viikonlopun sisällä diagnoosista.
Aiemmin aina perusterve koira alkoi yöllä nukkumaan mennessä köhiä ja yökkäillä, lääkärissä löytyi nestettä keuhkoista, ja epäilyt kääntyi sydämeen, aloitettiin nesteenpoistolääkitys ja sydänlääkitys, koira eli päivän ja sitten kuoli sydäriin.

Toinen myöskin aina terve ja reipas, sitten koira alkoi hengästyä pienemmästä rasituksesta ja sitä seurasi sama köhiminen, sama diagnoosi ja sama hoito, koira eli pari vuotta, välillä sai nitrojakin, lopulta pumppu petti kotosalla kaikessa rauhassa.

Joten kyllä, se sivuäänikin voi eräänä päivänä vaan ilmestyä, sen kanssa ei tarvitse syntyä ollakseen sydänsairas.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Huoh, kyllähän tuo edellä mainittua sydänsivuääni sitten eteni helvetin nopeesti vaikka koirasta ei huomannut juurikaan oireita. Hieman ehkä oli rauhallisempia ja parta harmaantui mutta nyt kun alkoi kesä/ tai ilmat lämpesi niin koira romahti viikoissa ja perjantaina nukkui pois. On niin vitun tyhjä olo nyt... Reilu 7 vuotta helvetin hyvää aikaa kerittiin yhdessä kokea. Onneksi on tuossa toinen karvatassu 5v. joka edes hieman tuskaa helpottaa.
 
Mun vanhempi koira on kaksi kesää sitten loukannut vasemman polvensa ja se hoidettiin silloin nivelrikkona, lääkkeenä Trocoxin. Lääke tehosi kolmen kuukauden kuurina tosi hyvin ja sen jälkeen jalka ei oireillut mitenkään eikä koira ontunut sitä.

Nyt tänä talvena koira on ilmeisesti liukastunut jossain ja loukannut saman polven, koska se alkoi ontumaan sitä yhtäkkiä todella pahasti, eikä lopulta varannut edes painoa sille. Käytin uudella paikkakunnalla sen tietysti eri lääkärillä, joka määräsi eri lääkkeet, totesi että kyseessä tuskin on nivelrikko vaan ristisiteen repeämä/kuluma ja saattaisi parantua leikkaamalla.

Uudet lääkkeet eivät auttaneet toivotulla tavalla, eli ontuma ei lähtenyt kokonaan pois. Koira kuitenkin ajoittain ontuu, ei onnu ja sitten taas ontuu, eli vikaa on. Soitin vanhalle eläinlääkärille ja hän sanoi että vanhaa lääkettä ei tällä hetkellä saa, koska maahantuonnissa on jokin jakelukatko. Uuden lääkärin mukaan ristiside repeämän toteamiseksi tarvitaan ilmeisesti magneettikuva, ja jos vikaa löytyy niin leikkaus saattaisi auttaa.

Oon tosi ristiriitaisissa fiiliksissä tästä, koska kyseessä on kohta 10 vuotias jackrussell, toinen lääkäri on sitä mieltä että leikkaus ei merkittävästi parantaisi koiran loppuelämää niin että sitä kannattaisi sillä lähteä kiusaamaan, varsinkin jos sen saisi toisella lääkkeellä ja cartivexillä pidettyä kurissa. Toinen lääkäri taas on sitä mieltä että leikkaus kannattaa. Lisäksi kuuntelussa löytyi "mahdollinen" sydämen sivuääni, joka kyllä pelottaa mua sen verran paljon että en tiiä uskaltaisko koiraa edes nukuttaa... Varsinkaan tuo mitä japan koiralle kävi ei nyt rauhoita mua kyllä yhtään.
 
Mun vanhempi koira on kaksi kesää sitten loukannut vasemman polvensa ja se hoidettiin silloin nivelrikkona, lääkkeenä Trocoxin. Lääke tehosi kolmen kuukauden kuurina tosi hyvin ja sen jälkeen jalka ei oireillut mitenkään eikä koira ontunut sitä.

Nyt tänä talvena koira on ilmeisesti liukastunut jossain ja loukannut saman polven, koska se alkoi ontumaan sitä yhtäkkiä todella pahasti, eikä lopulta varannut edes painoa sille. Käytin uudella paikkakunnalla sen tietysti eri lääkärillä, joka määräsi eri lääkkeet, totesi että kyseessä tuskin on nivelrikko vaan ristisiteen repeämä/kuluma ja saattaisi parantua leikkaamalla.

Uudet lääkkeet eivät auttaneet toivotulla tavalla, eli ontuma ei lähtenyt kokonaan pois. Koira kuitenkin ajoittain ontuu, ei onnu ja sitten taas ontuu, eli vikaa on. Soitin vanhalle eläinlääkärille ja hän sanoi että vanhaa lääkettä ei tällä hetkellä saa, koska maahantuonnissa on jokin jakelukatko. Uuden lääkärin mukaan ristiside repeämän toteamiseksi tarvitaan ilmeisesti magneettikuva, ja jos vikaa löytyy niin leikkaus saattaisi auttaa.

Oon tosi ristiriitaisissa fiiliksissä tästä, koska kyseessä on kohta 10 vuotias jackrussell, toinen lääkäri on sitä mieltä että leikkaus ei merkittävästi parantaisi koiran loppuelämää niin että sitä kannattaisi sillä lähteä kiusaamaan, varsinkin jos sen saisi toisella lääkkeellä ja cartivexillä pidettyä kurissa. Toinen lääkäri taas on sitä mieltä että leikkaus kannattaa. Lisäksi kuuntelussa löytyi "mahdollinen" sydämen sivuääni, joka kyllä pelottaa mua sen verran paljon että en tiiä uskaltaisko koiraa edes nukuttaa... Varsinkaan tuo mitä japan koiralle kävi ei nyt rauhoita mua kyllä yhtään.

Koira kannattaa käyttää suoraan ortopedin arvioitavana ja keskustella samalla ristisideleikkauksesta. Jos ristiside on kunnolla revennyt, ei se mun käsityksen mukaan ainakaan tule parantumaan konservatiivisella hoidolla eli levolla ja kipulääkityksellä, vaan kehittää vaan nopeasti pahempia nivelrikkomuutoksia ja kulumaa. Ja aiheuttaa vaan jatkuvasti pahenevaa kipua. Eli mahdollisimman pian sinne ortopedille käymään. Magneettia sen toteaminen ei välttämättä vaadi, diagnoosi voidaan tehdä mun käsityksen mukaan esim. tähystämällä. Tuon rotuinen koira elelee kuitenkin vielä terveenä pysyessään helposti 5-6 vuotta, joten sitä aikaa sitä ei voi pitää kipeällä jalalla.

Koiran uskaltaa hyvin nukuttaa vielä leikkaukseen, mikäli sydämen vajaatoiminnan oireet eivät ole edenneet vielä kovin pitkälle (yöllinen levottomuus, kakisteleva yskä, väsymys) ja nyt varsinkin, jos on vain epäilynä mahdollinen lievä sivuääni. Tuon kokoisella koiralla esiintyy yleensä vanhemmiten läppävikaa eli endokardioosia, mikä on yleensä hiljalleen etenevä sairaus, mutta ei tosiaan estä nukutustoimenpiteitä ellei ole hyvin pitkälle edennyt. Halutessaan voi tietysti sydämen tutkia sydämen uä-tutkimuksessa tarkemmin, mutta yleensä endokardioosissa kyllä se sivuääni pahenee sairauden edetessä, rytmi nopeutuu, tulee oireita yms. mitkä kertoo nekin kuinka pitkälle on ehtinyt edetä.
 
Koira kannattaa käyttää suoraan ortopedin arvioitavana ja keskustella samalla ristisideleikkauksesta. Jos ristiside on kunnolla revennyt, ei se mun käsityksen mukaan ainakaan tule parantumaan konservatiivisella hoidolla eli levolla ja kipulääkityksellä, vaan kehittää vaan nopeasti pahempia nivelrikkomuutoksia ja kulumaa. Ja aiheuttaa vaan jatkuvasti pahenevaa kipua. Eli mahdollisimman pian sinne ortopedille käymään. Magneettia sen toteaminen ei välttämättä vaadi, diagnoosi voidaan tehdä mun käsityksen mukaan esim. tähystämällä. Tuon rotuinen koira elelee kuitenkin vielä terveenä pysyessään helposti 5-6 vuotta, joten sitä aikaa sitä ei voi pitää kipeällä jalalla.

Koiran uskaltaa hyvin nukuttaa vielä leikkaukseen, mikäli sydämen vajaatoiminnan oireet eivät ole edenneet vielä kovin pitkälle (yöllinen levottomuus, kakisteleva yskä, väsymys) ja nyt varsinkin, jos on vain epäilynä mahdollinen lievä sivuääni. Tuon kokoisella koiralla esiintyy yleensä vanhemmiten läppävikaa eli endokardioosia, mikä on yleensä hiljalleen etenevä sairaus, mutta ei tosiaan estä nukutustoimenpiteitä ellei ole hyvin pitkälle edennyt. Halutessaan voi tietysti sydämen tutkia sydämen uä-tutkimuksessa tarkemmin, mutta yleensä endokardioosissa kyllä se sivuääni pahenee sairauden edetessä, rytmi nopeutuu, tulee oireita yms. mitkä kertoo nekin kuinka pitkälle on ehtinyt edetä.

Mulla on tämmöinen koirien ortopedi mennyt kyllä täysin ohi (puusilmä), vaikka oon koittanut googlailla asiaa että mitä ihmettä tuolle pitäisi tehdä! Aika jännä että ne ei ole eläinlääkärissä ehdottanut tämmöistä o_O

Mutta kiitos paljon, se lääkäri soittaakin mulle tänään niin sanon sillekin, että mitenkäs olisi ortopedi ennen mitään kuvauksia! :worship:
 
Googlettelin pikaisesti, niin Jyväskylän seudulla löytyis ortopedipalveluita ainakin Animagi Jyväskylästä ja ehkäpä Pet-Amista, niistä ainakin luulis saavan tarkoituksenmukaista apua. Mutta toivottavasti vaiva selviää pian ja saadaan kuntoon tavalla tai toisella :)
 
Sain Lempille nyt uuden lääkekuurin ja sovittiin eläinlääkärin kanssa että kiikutan koiran ortopedille (joka on tietysti ensi viikon lomalla). Noh. Eilen lääkäri soitti ihan yllättäen ja sanoi että oli näyttänyt Lempin kuvia jo ortopedille ja kysynyt mielipidettä. Vasen polvi oli siis ollut se, missä ensimmäisen lääkärin mukaan oli nivelrikkoa ja tämän toisen mukaan ei. Ortopedin mukaan Lempillä onkin nyt sitten molemmissa polvissa nivelrikko ja mahdollisesti ristisiteen kulumaa myös oikeassa polvessa.

Uudet lääkkeet selvästi auttaa, koska tänään aamulla se käveli jo paremmin kuin eilen tai toissapäivänä. 30 minuutin peruskäynti ortopedille maksaa 150 euroa, enkä uskalla edes kuvitella että mitä esim. leikkaus ja fysioterapia maksaisi. Vakuutusta ei oo koskaan ollutkaan, mutta vaikka olisikin ollut, se olisi jo koiran iän takia rauennut.

Jos joku pystyisi mulle lupaamaan että se leikkaus auttaa ja siitä koirasta tulee entisensä niin aivan sama mitä se maksaa, mutta kukaan nyt ei ole tähän mennessä osannut sanoa että parantaako se leikkaus nyt sitten sen elämän laatua minkä verran. Tai minkään verran. En mä halua että se joutuu koko loppuikäänsä kärsimään tuosta koivesta. Paras ihminen varmaan tästä aiheesta keskustelemiselle on se ortopedi, kunhan nyt ensin päästäisiin sinne.

Oon nyt niin sydän syrjälläni ja huolissani tästä asiasta että en tiiä miten päin mun pitäisi olla, ja odottavan aika, voi luoja että se tuntuu että se lääkäriaika on vasta ensi vuonna!
 
Voih... Omalta koirakaverilta leikattiin reilu vuos sitten perineaalityrä. Tämän jälkeen iski kusitulehdus (ei osaa sanoa liittyykö millään tavoin toisiinsa), jonka hoiduttua jäi joksikin aikaa lirutteluongelma. Virtsaa siis lirui aina sikeesti nukkuissa. Ajan myötä ongelma poistui, mutta nyt taas parin viikon ajan noita täpliä ja jopa pieniä lammikoita on ilmaantunut. Ilmeisesti kaveri juo liikaa ja voi olla vanhuksella jotain vikaakin... jossain. Eläinlääkäri aikoinaan sanoi vaan et tuosta juomisesta johtunee, kun testeistä arvot ookoo paitsi että näytevirtsa oli aikamoista lirua. Surullista tämä vanheneminen... Itellehän tuosta on harmia lisääntyneen pyykinpesun muodossa, koiraa ei tunnu vaivaavan mikään muu kuin nolostus jos huomaa lirun tulleen. Luulisin siis ettei tuo nyt kärsi erityisemmin tuosta vaivasta, mutta mistäs sitä tietää... :/ ikävältä tuntuu tuo juomisen rajoittaminenkin, varsinkin nyt arveluttaa kun kesä ja helteet tulossa... Huoh...
 
Voiskohan tuossa olla mitenkään kysymys siitä että lihaksisto on leikkauksen takia heikentynyt niin ettei pidättäminen toimi ihan niin kuin pitäisi? Kantsii varmaan kuitenkin käyttää kaveri lääkärillä, ettei ole vaikka uusi virtsatulehdus tai virtsakivet kyseessä :) Varsinkin jos on vanha koira, niin juomisen rajoittaminen kesällä ja helteellä kuulostaisi tosi ikävältä :(
 
Voih... Omalta koirakaverilta leikattiin reilu vuos sitten perineaalityrä. Tämän jälkeen iski kusitulehdus (ei osaa sanoa liittyykö millään tavoin toisiinsa), jonka hoiduttua jäi joksikin aikaa lirutteluongelma. Virtsaa siis lirui aina sikeesti nukkuissa. Ajan myötä ongelma poistui, mutta nyt taas parin viikon ajan noita täpliä ja jopa pieniä lammikoita on ilmaantunut. Ilmeisesti kaveri juo liikaa ja voi olla vanhuksella jotain vikaakin... jossain. Eläinlääkäri aikoinaan sanoi vaan et tuosta juomisesta johtunee, kun testeistä arvot ookoo paitsi että näytevirtsa oli aikamoista lirua. Surullista tämä vanheneminen... Itellehän tuosta on harmia lisääntyneen pyykinpesun muodossa, koiraa ei tunnu vaivaavan mikään muu kuin nolostus jos huomaa lirun tulleen. Luulisin siis ettei tuo nyt kärsi erityisemmin tuosta vaivasta, mutta mistäs sitä tietää... :/ ikävältä tuntuu tuo juomisen rajoittaminenkin, varsinkin nyt arveluttaa kun kesä ja helteet tulossa... Huoh...

Juu, kannattaa ensin käyttää tutkittavana mm. tulehdusten varalta, mutta jos ei liruttelulle mitään erityistä syytä löydy, koirille voi kokeilla myös pidätyskykyä lisäävää lääkitystä (valmisteita kuten Propalin tai Rinexin) eli tästä voi omalta eläinlääkäriltä kysellä. Ikääntyvällä koiralla voi tosiaan olla lukuisia muitakin syitä runsaalle juomiselle ja pidätysongelmille kuin tulehdukset eli kattavat verinäytteet tietty hyvä ottaa myös, jos edellisistä jo hetki aikaa. Ei saa juomista rajoittaa, taustalla voi tosiaan olla jokin sairaus, minkä vuoksi virtsaa muodostuu normaalia enemmän ja näin vain kuivuu nopeasti.
 
Lääkärin mukaan nuo pidätyslääkkeet pelittää vaan nartuilla, itellä uros... Lääkärissä tullut käytyä ja testattua ties kuinka monta kertaa eikä mitään ole löytynyt... Vanhuuden vaiva vaan. Muuten on kyllä pirteä ja normaali koira. Juomisen rajoittamista olen nyt tehnyt silleen, et jos ruuan jälkeen rupee kuulumaan "ahmimisjuomista" sanon että lopettaa sen. Kiltisti se lopettaa ja menee jonnekki pötköttelemään eikä mee heti herpaannuttua uudestaan juomaan, joten vaikuttas vaan jotenkin viiraavan ton liian juomisenkin kaa. Lirustelua tapahtuu vain sikeässä unessa (ei esim tavan pötköttelyssä eikä kävellessä). Ruokaan samanlainen ahnehtimishimo kuin juomaan, koko ajan on kerjäämässä vaikka olis vasta saanut ruuan. Koulutettu ruoka-ajoille eikä ole tullut herkuilla turhaan palkittua, eli tämäkin näin vanhalla iällä opittu tapa. Vai liekkö joku koiradementia tai muu...
 
Surffailin vähän netissä ja ilmeisen yleistä että steriloinnin/kastroinnin jälkeen tulee moista vaivaa... Nartuilla hoituu noilla em. lääkkeillä, uroksilla harvemmin. Muutamia mainintoja tuli uretin-luontastuotteesta, tehonnut myös uroksilla. Pitänee konsultoida ell ja kokeilla kaverille.
 
Kuulostaahan se juu, että perusteellisesti on tutkittu ja jonkunlaista vanhuuden höperöitymää yhdistettynä pidätyskyvyn heikkenemiseen todennäköisesti :) En mä itsekään heti muista uroskoirilla noita pidätyslääkkeitä testanneeni, kun niillä niin paljon harvinaisempi vaivakin, mutta jos löytyy tutkimuksista yhtään näyttöä, että saattais auttaakin, niin voihan sitä omalle eläinlekurille mainita. Vähän ahdistaviahan nuo selittämättömät pissavaivat on varsinkin omistajalle, toivottavasti jostain nyt vähän apua vielä löytyis :)
 
Meidän tarinasta lyhyesti sen verran, että 5-vuotias narttumme vietiin sterilisaatioon ja se tarina päättyikin siihen.
Koko episodi oli katastrofi sen jälkeen kun koira kotiutettiin päivällä (liian aikasin) ja samana iltana meidän rakas koira kuoli. Sisäinen verenvuoto ja sydänpysähdys. Nyt tätä selvitellään, mutta lääkäriklinikka on yllättävästi myöntänyt että vika oli heissä.
En oikein osaa muuta sanoa täältä surun keskeltä, kun että punnitkaa tarkkaan leikkauksien tarpeellisuudet ja katsokaa missä leikkautatte.
 
Meidän tarinasta lyhyesti sen verran, että 5-vuotias narttumme vietiin sterilisaatioon ja se tarina päättyikin siihen.
Koko episodi oli katastrofi sen jälkeen kun koira kotiutettiin päivällä (liian aikasin) ja samana iltana meidän rakas koira kuoli. Sisäinen verenvuoto ja sydänpysähdys. Nyt tätä selvitellään, mutta lääkäriklinikka on yllättävästi myöntänyt että vika oli heissä.
En oikein osaa muuta sanoa täältä surun keskeltä, kun että punnitkaa tarkkaan leikkauksien tarpeellisuudet ja katsokaa missä leikkautatte.

Ou fuck Meah :(:( Hirmuisesti voimia ja jaksamista :heart:
 
Noniin, ortopedillä on nyt käyty. Vasemman polven eturistiside on poikki ja se vaatii leikkauksen, hinta-arvio on noin tonnin, en tiiä paljon se hinta voi siitä vielä nousta, tuleeko siihen jotain oheiskilkkeitä mukaan. Oikeassa polvessa on paha nivelrikko.

Puntarissa nyt siis lähinnä se, että koira on 9,5 -vuotias, jolla kuitenkin onnistuneella ristisideleikkauksella mahdollisuus muutamaan lisävuoteen. Onko se sitten vain koiran kärsimyksien pitkittämistä, auttaako se leikkaus oikeasti, paraneeko koiran elämänlaatu niin merkittävästi että tällainen leikkaus kannattaa? Totta kai puntarissa on vähän rahakin, mutta tonni nyt on kai pieni raha siitä jos tuon koiran elämä tuosta paranee, mutta kuinka paljon se siitä sitten pitkittyy, ja kenen iloksi? Miten sitten nivelrikon laita, eläinlääkäri sanoi vain että se on sitten seuraava suuri mörkö ja jätti asian siihen, en ehtinyt tästä enää lisää kysymään tällä käynnillä. Tiedän että sille ei sen kummemmin muuta voi kuin lääkitä, mutta ei kai lääkäri suosittelisi leikkausta, jos olis olemassa jokin toinen vaiva jonka vuoksi koiran lopettamista pitäisi harkita?

Lääkärin mielestä leikkaus ehdottomasti kannattaa, mua hirvittää ihan helvetisti ja en todellakaan tiedä mitä tässä pitäisi tehdä, onko jo aika päästää toinen matkaan ja tekeekö se sitten musta maailman paskimman ihmisen, vai koittaisiko onnea... En haluaisi kiusata koiraa, mutta en siitä tietenkään luopuisikaan ikinä jos niin voisin päättää.

:(
 
No, nyt tässä yöni nukuttua ja muutaman eläinihmisen kanssa keskusteltuani tuntuu tyhmältä että oon edes miettinyt mitään muita vaihtoehtoja. Koira menee huomenna aamulla polvileikkaukseen, raportoin sitten tänne että kuin meillä meni ja menee :)
 
No niin. Uusi eturistiside saatu, koira elää ja voi hyvin.

20160413_125400.jpg

Valitus on aika moinen, lääkäri sanoi että se varmaan nukkuu iltaan asti koska ei saanut herätettä, mutta tämä on kyllä kukkunut jo kohta kaksi tuntia. Vähäksi aikaa rauhoittui syliin, mutta enpä mä sitä koko aikaa voi pitää. Lempillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut kauluria niin nyt ollaan kyllä aika avuttomia. Toinen koira joutuu kollektiivisesti kärsimään myös kaulurista, ettei se pääse hoitamaan.

Eturistiside oli siis kokonaan poikki ja nyt on uusi rakennettu reiden lihaskalvosta. Tikit otetaan parin viikon päästä pois ja niin kauan pidetään kauluria. Jalkaa saa käyttää heti, hyppyjä ja riehumista pitää välttää 2kk.

20160413_171417.jpg
 
Onko kenelläkään kokemusta koiran kroonisesta haimatulehduksesta? Kiinnostaisi onko saatu pysymään kurissa, laskiko arvot ruokavalion avulla ja miten vaikutti koiran elämään. Meillä siis nuorella koiralla todettiin tuo ja nyt koitetaan saada kuriin ruokavaliolla ja toivotaan parasta. Huoli on tietty kova vaikka koira on tällä hetkellä hyvinvoiva.
 
Sain Lempille nyt uuden lääkekuurin ja sovittiin eläinlääkärin kanssa että kiikutan koiran ortopedille (joka on tietysti ensi viikon lomalla). Noh. Eilen lääkäri soitti ihan yllättäen ja sanoi että oli näyttänyt Lempin kuvia jo ortopedille ja kysynyt mielipidettä. Vasen polvi oli siis ollut se, missä ensimmäisen lääkärin mukaan oli nivelrikkoa ja tämän toisen mukaan ei. Ortopedin mukaan Lempillä onkin nyt sitten molemmissa polvissa nivelrikko ja mahdollisesti ristisiteen kulumaa myös oikeassa polvessa.

Uudet lääkkeet selvästi auttaa, koska tänään aamulla se käveli jo paremmin kuin eilen tai toissapäivänä. 30 minuutin peruskäynti ortopedille maksaa 150 euroa, enkä uskalla edes kuvitella että mitä esim. leikkaus ja fysioterapia maksaisi. Vakuutusta ei oo koskaan ollutkaan, mutta vaikka olisikin ollut, se olisi jo koiran iän takia rauennut.

Jos joku pystyisi mulle lupaamaan että se leikkaus auttaa ja siitä koirasta tulee entisensä niin aivan sama mitä se maksaa, mutta kukaan nyt ei ole tähän mennessä osannut sanoa että parantaako se leikkaus nyt sitten sen elämän laatua minkä verran. Tai minkään verran. En mä halua että se joutuu koko loppuikäänsä kärsimään tuosta koivesta. Paras ihminen varmaan tästä aiheesta keskustelemiselle on se ortopedi, kunhan nyt ensin päästäisiin sinne.

Oon nyt niin sydän syrjälläni ja huolissani tästä asiasta että en tiiä miten päin mun pitäisi olla, ja odottavan aika, voi luoja että se tuntuu että se lääkäriaika on vasta ensi vuonna!


Oletteko kokeilleet cartrophen vet injektioita, meillä bullmastiffilla todettiin lonkkavika B/E ja pistoksia annettii alkuu 1kpl/vko 4 vkon ajan, nyt 6 kk välein, koiran muuttui ihan silmissä, kannattaa ehdottomasti kokeilla, eikä hintakaa ollut paha noin 70e 4 vkon annos.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom