Lääketieteellisestä

[Janne22]

Mitä olen muilta foorumeilta ja tämän vuoden koetta selanneena, niin ilmeisesti hyvistä perslihaksistakaan ei välttämättä ole apua nykyisemuotoisissa pääsykokeissa? Tämänkin vuoden pääsykoe testasi näemmä aika pitkälti matemaattista osaamista, missä joko on hyvä tai sitten ei ole. VAikka en matemaattisesti mikään idiootti ole, en silti usko kuuluvani parhaaseen 15%. Omat vahvuudet selkeästi ulkoa opettelussa. Tätä on treenattu koko kauppakorkeakoulun ajan. Typerää että tässä kokeessa ei haeta sitä motivointuneinta vaan älykkäintä hakijaa.

Saa nähdä jaksanko hakea ensi vuonna. Ehkä tyydyn ekonomin tutkintoon ja pyörittelen typeriä numeroja loppuelämäni ja hautaan tämän lääkis haaveen muiden murskattujen unelmien sekaan. Ei tullut minusta lentokapteenia eikä lääkäriä. :(

 

[mrbtard]

Typerää että tässä kokeessa ei haeta sitä motivointuneinta vaan älykkäintä hakijaa.

Pikemminkin tässä haetaan sitä juuri yo-kirjoituksista ällät fysiikasta ja kemiasta vetänyttä hakijaa. Mikä On sinänsä OK koska onhan nuo lääkärien aloittamisiät levinnyt käsiin. Ei auta muu kuin laskea, laskea ja laskea ensi vuonna. Niin perseestä kuin se onkin. Mullakin oli Galenos hallussa aivan salettiin paremmin kuin 85%:lla hakijoista, vaikka itseasiassa juuri matematiikka on se mun vahvuus. Laskurutiini ei vaan enää puolen vuoden jälkeen (kirjoitin syksyllä) ollut siinä yo-kirjoitus kunnossa...

 

[Kas-vain]

Mitä olen muilta foorumeilta ja tämän vuoden koetta selanneena, niin ilmeisesti hyvistä perslihaksistakaan ei välttämättä ole apua nykyisemuotoisissa pääsykokeissa? Tämänkin vuoden pääsykoe testasi näemmä aika pitkälti matemaattista osaamista, missä joko on hyvä tai sitten ei ole. VAikka en matemaattisesti mikään idiootti ole, en silti usko kuuluvani parhaaseen 15%. Omat vahvuudet selkeästi ulkoa opettelussa. Tätä on treenattu koko kauppakorkeakoulun ajan. Typerää että tässä kokeessa ei haeta sitä motivointuneinta vaan älykkäintä hakijaa.

Saa nähdä jaksanko hakea ensi vuonna. Ehkä tyydyn ekonomin tutkintoon ja pyörittelen typeriä numeroja loppuelämäni ja hautaan tämän lääkis haaveen muiden murskattujen unelmien sekaan. Ei tullut minusta lentokapteenia eikä lääkäriä. :(

Joo kyllä se laskurutiini on se millä sinne sisään päästään eikä sen pitäisi olla kenellekkään mikään yllätys. Näin se on ollut aina ja niin se tulee olemaan tulevaisuudessa. Lääkikseen pääsee sisään (myös helsinkiin) ilman, että olisi kertaakaan avannut edes Galenosta, jos vain fysiikka ja kemia on selkäytimessä. Valittettavaa, mutta totta.

Ootko hakenut lentäjäksi vai oliko toi vaan heitto ettet sinne päässyt?

 

[Janne22]

Joo kyllä se laskurutiini on se millä sinne sisään päästään eikä sen pitäisi olla kenellekkään mikään yllätys. Näin se on ollut aina ja niin se tulee olemaan tulevaisuudessa. Lääkikseen pääsee sisään (myös helsinkiin) ilman, että olisi kertaakaan avannut edes Galenosta, jos vain fysiikka ja kemia on selkäytimessä. Valittettavaa, mutta totta.

Ootko hakenut lentäjäksi vai oliko toi vaan heitto ettet sinne päässyt?

En ole hakenut.

 

[H. E. Pennypacker]

Sitä olen seurannut hieman ihmetellen sivusta, että miksi niin monet hakevat lääkikseen vaikka eivät käytännössä hallitse matematiikkaa/fysiikkaa kovinkaan hyvin? Kyllähän se valitettavasti jotain kertoo jos sisään päästään rimaa hipoen ja sitten pitäisi koko opiskeluajasta selvitä sillä matikkapäällä. Matikkaa kun ei voi kauheasti opetella, sen joko osaa tai ei osaa.

 

[mrbtard]

Sitä olen seurannut hieman ihmetellen sivusta, että miksi niin monet hakevat lääkikseen vaikka eivät käytännössä hallitse matematiikkaa/fysiikkaa kovinkaan hyvin? Kyllähän se valitettavasti jotain kertoo jos sisään päästään rimaa hipoen ja sitten pitäisi koko opiskeluajasta selvitä sillä matikkapäällä. Matikkaa kun ei voi kauheasti opetella, sen joko osaa tai ei osaa.

Vedin toissapäivänä TKK:n fyssankokeesta lähes täydet pojot, mitä nyt vastausanalyysiä katsoin eli ei se siitä ollut kiinni. Kokeen aikanakin se tuntui aivan törkyhelpolta.

Lääkiksen kokeessa painotetaan sellaista matemaattista osaamista että laskut tulee selkäytimestä ja ulkoaopeteltuna. Sielä on puolenkymmentä helvetin helppoa laskua jotka on PAKKO selvittää ilman huolimattomuusvirheitä koska kaikki muutkin osaa ne ja sitten yks johon ei ole aikaa, jos kirjoittaa jotain kirjallisia vastauksiakin.

 

[Janne22]

Sitä olen seurannut hieman ihmetellen sivusta, että miksi niin monet hakevat lääkikseen vaikka eivät käytännössä hallitse matematiikkaa/fysiikkaa kovinkaan hyvin? Kyllähän se valitettavasti jotain kertoo jos sisään päästään rimaa hipoen ja sitten pitäisi koko opiskeluajasta selvitä sillä matikkapäällä. Matikkaa kun ei voi kauheasti opetella, sen joko osaa tai ei osaa.

Tarvitseeko lääkiksessä laskea monimutkaisia laskuja? Onko lääkärin työpöydällä laskin terveyskeskuksen vastaanotossa? Ei sinne lääkikseen haeta sen takia että siellä laskettaisiin, vaan että valmistuttaisiin ammattiin jota tahtoo harjoittaa.

 

[Janne22]

Vedin toissapäivänä TKK:n fyssankokeesta lähes täydet pojot, mitä nyt vastausanalyysiä katsoin eli ei se siitä ollut kiinni. Kokeen aikanakin se tuntui aivan törkyhelpolta.

Lääkiksen kokeessa painotetaan sellaista matemaattista osaamista että laskut tulee selkäytimestä ja ulkoaopeteltuna. Sielä on puolenkymmentä helvetin helppoa laskua jotka on PAKKO selvittää ilman huolimattomuusvirheitä koska kaikki muutkin osaa ne ja sitten yks johon ei ole aikaa, jos kirjoittaa jotain kirjallisia vastauksiakin.

Vaatiiko koe matemaattista päättelykykyä (kutsuaan vaikka lahjakkuudeksi) vai pärjäsikö tänä vuonna mekaanisilla laskentataidoilla. ?

 

[mrbtard]

Vaatiiko koe matemaattista päättelykykyä (kutsuaan vaikka lahjakkuudeksi) vai pärjäsikö tänä vuonna mekaanisilla laskentataidoilla. ?

Ei oikeastaan. Siinä oli 2 pahaa laskua ja muut silkkaa rutiinihommaa. Toinen oli puolimahdoton kemianlasku, jossa mitattiin lähinnä luetunymmärtämistä. Ja toinen oli virtausvastuslasku jolle oli annettu tosi vähän tilaa. Virtausvastuslasku meni jotakuinkinnäin:

Oli annettu ihon tilavuusvirta = 0,06*perifeerinen koknaistilavuusvirta ennen saunomista

perifeerinen koknaisvastus laskee saunassa siten että se on 0,42% pienempi verrattuna alkuperäiseen. deltap=98mmhg molemmissa tapauksissa ja muun kuin ihon virtausvastus saunomisen aikana 1,1PRU

Mikä on ihon virtausvastus saunassa?

kyllä mä tosta jonkunnäkösen yhtälöparin väänsin. Tilaa oli annettu semmonen 1/4 A4.
Noh myöhemmin sitten tajusin että toi 42% oli pelkkää hämäystä koska koknaistilavuusvirrat oli annettu aiemmin tekstissä :hyvä: Eli toisinsanoen ilmeisesti tää meni niin että sijoitit paine-eron, tilavuusvirran saatetekstistä ja ton toisen noista vastuksista, etkä oikeestaan tehnyt mitään osalla noista c)-kohdan alkuarvoista... (en oo kyllä käyny kattomassa vastauksia joten en oo varma.)

Toisin sanoen: ei, ei mitannut matemaattista osaamista. Itseasiassa ois auttanut enemmän jos ei olisi tajunnut koko laskusta mitään ja ois vaan sijottanut lukuarvoja kaavaan. Ne ois voinut tuurilla mennä jopa oikeisiin kohtiin.

 

[keuhko-niko]

Vaatiiko koe matemaattista päättelykykyä (kutsuaan vaikka lahjakkuudeksi) vai pärjäsikö tänä vuonna mekaanisilla laskentataidoilla. ?

Kokeessa oli vain yksi matemaattisesti vaativa tehtävä (14 pts). Melkein kaikki laskut olivat mekaanista kaavan pyöritystä ja lukujen sijoittamista. Aikaa oli todella niukasti eli pyrkimyksenä on saada nopeita lääkäreitä, jotka hoitavat 5 potilasta tunnissa tuhlaamatta aikaa sairauksien syiden pohtimiseen.

 

[Photsku]

Lähinnä kokeiden muuttuminen enemmän fysiikka/kemia -painotteisiksi johtuu siitä, että nuo aineet ovat miehille vahvoja, kun taas naisia suosii ulkoa opetteleminen ja pitkien esseiden kirjoittaminen (näin karkeasti yleistäen). Optimi olisi, että sisäänpäässeistä puolet olisivat miehiä ja puolet naisia. Useiden vuosien ajan oli yleistä, että uusilla kursseilla oli naisia selvä enemmistö. Siksi siis laskutehtäviä on lisätty vuosi vuodelta. Tosin ei nykyäänkään tilanne kovin tasainen ole, tai ainakin hajonta on suuri riippuen vuodesta.

Lääkiksen aikana pahimmat laskutehtävät ovat luokkaa "Jos tuhannen hengen väestössä sairauden esiintyvyys on 13%, kuinka monella on sairaus?" Eli ei siellä todellakaan tarvita pitkää fysiikkaa tai kemiaa (tai matikkaa). Mutta pääsykokeessa tarvitaan. Ja onhan se periaatteessa outo juttu, mutta aiemmin mainitusta syystä näin vaan on. Voihan asiaa ehkä perustella silläkin, että lääketiedekin on myös luonnontiede...

Typerää että tässä kokeessa ei haeta sitä motivointuneinta vaan älykkäintä hakijaa.

Niin, kyllähän se tosiaan kertoo motivaatiosta, jos osaa Galenoksen sanasta sanaan ulkoa. Toisilla laskeminen sujuu moitteetta, jolloin heillä on siis toki etua niihin nähden, joilla laskeminen tökkii. Mutta en silti usko, että kukaan menee Galenosta avaamatta kokeeseen vähän vaan testailemaan ja pääsee sisään hyvän laskupäänsä ansiosta, vaikka siis ei edes juurikaan erityisesti halunnut päästä lääkikseen. Tai ehkä tälläinenkin ihmetyyppi joskus on elänyt, ja :thumbs: vaan hänelle.

Enivei, pointti oli siis siinä, että uskon kaikkien sisäänpäässeiden sitä todella halunneen ja tehneen töitä sen eteen. Kumpi sitten isona on parempi lääkäri: sellainen, jolla on erityisen hyvä laskupää vai sellainen, joka on jaksanut lukea pääsykoekirjaa enemmän kuin muut? Tekeekö motivaatio hyvän lääkärin? Mahdoton sanoa. Lähi- ja sairaanhoitajillekin on pääsykokeiden lisäksi psykologiset testit, mutta ei lääkäreille, joilla on paljon enemmän vastuuta ja hallittavaa työssään, jossa usein vastataan ihmishengistä. Ehkä psykologisen testin mukaanottaminen saattaisi auttaa löytämään paremmin ne oikeasti lääkärin ammattiin parhaiten sopivat henkilöt pelkän nykyisen kokeen sijaan.

 

[rullaverho]

Optimi olisi, että sisäänpäässeistä puolet olisivat miehiä ja puolet naisia.

Miksi?

Tuntuu jotenkin naurettavalta ajatukselta, että pääsykokeita muokataan sen mukaan, että sukupuolijakauma olisi tasainen. Minkä tahansa pääsykokeen tulisi mitata koulussa/työelämässä tarvittavia taitoja/tietoa. Parhaiten nämä taidot/tiedot osaavat yksilöt pääsisivät sisään RIIPPUMATTA siitä mitä siellä jalkojen välissä on. Ei tasa-arvo ole sitä, että kaikkialla on puolet miehiä ja puolet naisia. Tasa-arvo on sitä, että tuloksia katsotaan riippumatta siitä, onko mies vai nainen.

 

[Janne22]

Lähinnä kokeiden muuttuminen enemmän fysiikka/kemia -painotteisiksi johtuu siitä, että nuo aineet ovat miehille vahvoja, kun taas naisia suosii ulkoa opetteleminen ja pitkien esseiden kirjoittaminen (näin karkeasti yleistäen). Optimi olisi, että sisäänpäässeistä puolet olisivat miehiä ja puolet naisia. Useiden vuosien ajan oli yleistä, että uusilla kursseilla oli naisia selvä enemmistö. Siksi siis laskutehtäviä on lisätty vuosi vuodelta. Tosin ei nykyäänkään tilanne kovin tasainen ole, tai ainakin hajonta on suuri riippuen vuodesta.

Lääkiksen aikana pahimmat laskutehtävät ovat luokkaa "Jos tuhannen hengen väestössä sairauden esiintyvyys on 13%, kuinka monella on sairaus?" Eli ei siellä todellakaan tarvita pitkää fysiikkaa tai kemiaa (tai matikkaa). Mutta pääsykokeessa tarvitaan. Ja onhan se periaatteessa outo juttu, mutta aiemmin mainitusta syystä näin vaan on. Voihan asiaa ehkä perustella silläkin, että lääketiedekin on myös luonnontiede...




Niin, kyllähän se tosiaan kertoo motivaatiosta, jos osaa Galenoksen sanasta sanaan ulkoa. Toisilla laskeminen sujuu moitteetta, jolloin heillä on siis toki etua niihin nähden, joilla laskeminen tökkii. Mutta en silti usko, että kukaan menee Galenosta avaamatta kokeeseen vähän vaan testailemaan ja pääsee sisään hyvän laskupäänsä ansiosta, vaikka siis ei edes juurikaan erityisesti halunnut päästä lääkikseen. Tai ehkä tälläinenkin ihmetyyppi joskus on elänyt, ja :thumbs: vaan hänelle.

Enivei, pointti oli siis siinä, että uskon kaikkien sisäänpäässeiden sitä todella halunneen ja tehneen töitä sen eteen. Kumpi sitten isona on parempi lääkäri: sellainen, jolla on erityisen hyvä laskupää vai sellainen, joka on jaksanut lukea pääsykoekirjaa enemmän kuin muut? Tekeekö motivaatio hyvän lääkärin? Mahdoton sanoa. Lähi- ja sairaanhoitajillekin on pääsykokeiden lisäksi psykologiset testit, mutta ei lääkäreille, joilla on paljon enemmän vastuuta ja hallittavaa työssään, jossa usein vastataan ihmishengistä. Ehkä psykologisen testin mukaanottaminen saattaisi auttaa löytämään paremmin ne oikeasti lääkärin ammattiin parhaiten sopivat henkilöt pelkän nykyisen kokeen sijaan.

Olisiko tässäkin perimmäinen syy on se, että lääketieteen tutkija tarvii lähtökohtaisesti (ainakin oletan) enemmän fysiikan ja kemian taitoja, kuin peruslääkäri. Suurimmasta osasta ei tule tutkijoita, mutta lähtökohdat siihen täytyy olla. Samasta syystä esim. kauppakorkeassa on pakollisena kurssina tutkimusmetodologia, jossa käydään hermeneuttisia kehiä ym. täysin turhaa suurimmalle osalle opiskelijoita.

Toki voi olla niinkin että miehiä halutaan enemmän, koska miehet toimii lähtökohtaisesti paremmalla teholla kun ei ole äitiyslomia rasittamassa, sekä miehet kestävät emotionaalista uupumusta paremmin kuin naiset.

 

[Sft]

Tämänkin vuoden pääsykoe testasi näemmä aika pitkälti matemaattista osaamista, missä joko on hyvä tai sitten ei ole. VAikka en matemaattisesti mikään idiootti ole, en silti usko kuuluvani parhaaseen 15%.

Tietääkseni lääkiksen pääsykokeen matematiikka ei todellakaan ole mitään erityistä lahjakkuutta vaativaa, se perustuu lukion tietoihin. Kyllä, matematiikkaa voi opiskella ihan kuten muitakin aineita. Eli ei kannata heittää laskinta poies.

 

[Rizz]

Enivei, pointti oli siis siinä, että uskon kaikkien sisäänpäässeiden sitä todella halunneen ja tehneen töitä sen eteen. Kumpi sitten isona on parempi lääkäri: sellainen, jolla on erityisen hyvä laskupää vai sellainen, joka on jaksanut lukea pääsykoekirjaa enemmän kuin muut? Tekeekö motivaatio hyvän lääkärin? Mahdoton sanoa. Lähi- ja sairaanhoitajillekin on pääsykokeiden lisäksi psykologiset testit, mutta ei lääkäreille, joilla on paljon enemmän vastuuta ja hallittavaa työssään, jossa usein vastataan ihmishengistä. Ehkä psykologisen testin mukaanottaminen saattaisi auttaa löytämään paremmin ne oikeasti lääkärin ammattiin parhaiten sopivat henkilöt pelkän nykyisen kokeen sijaan.

Tästä on tullu puhuttua paljon monenkin lääkärinammattia jo harjottavan kanssa, ja ovat kyllä järjestään ihmetelleet psykologisten testien puuttumista - niin monella muulla alalla ne kuitenkin jo on.

Ja kyllä, kävin pyrkimässä. Toista kertaa yritin, ensimmäisellä kerralla kävin vain katsomassa kokeen, nyt yritin ihan tosissani. Taisi yritykseksi jäädä. Kolmas kerta toden sanoo, vai miten se oli..

 

[ssi]

Noissa pääsykokeissa testataan myös paineen alla toimimisen kykyä ja ns. nopeita hoksottimia, eli kykyä filtteröidä informaatiotulvasta nopeasti olennaiset asiat.

Tuon tähden niitä laskutehtäviä hämäävine alustuksineen on niin paljon kokeissa. Laskut ovat siksi kaavaan sijoittamisia älyllisemmän kaavojen johtamisen sijaan, että lääkärin ei työssään tarvitse osata matemaattisesti kovin hankalia asioita. Noilla sekavan tuntuisilla laskutehtävillä vaan voidaan luoda painetta pääsykoetilanteeseen ihan eri tavalla kuin esseekysymyksillä, joista käy kokeen suorittajalle heti ilmi osaako hän kysyttävän asian vai ei. (Toki niiden tarkastaminenkin on helpompaa, mut en usko tämän olevan päällimmäinen seikka kokeen laatijan mielessä)

Edelleen noiden kokeiden laskuissa korostuu se asia, että ne kaavakokoelman kaavat ja niiden käyttötilanteet pitää tulla selkäytimestä. Vain tuolla tavalla pystyy tunnistamaan tehtävänannossa kuvatun tilanteen ja poimimaan noiden hämäyksien joukosta riittävän nopeasti ne tarvittavat muuttujien arvot ja lataamaan ne oikeaan kaavaan.

Kaikki pääsykokeessa käyneet koittakaa nyt rentoutua hetki ja stressata niistä tuloksista vasta sitten lähempänä juhannusta. Mikäli tänä vuonna ei tärpää, niin uusia pääsykokeita tulee varmasti tulevaisuudessa ja niihin ei joudu menemään ainakaan vähemmillä tiedoilla ja kokemuksella kuin tämänvuotiseen . Ihan yhtä hyvin nuo lääkikseen viidennellä kerralla päässeet tuntuvat kurssilla pärjäävän kuin sinne ensimmäisellä kerralla päässeet...


edit. Lisätäänpä tähän psykologisista testeistä sen verran, että niiden puutteeseen on varsin selvä syy. Lääkärin toimen kirjavuus tekee mahdottomaksi laatia mitään yhtenäistä psykologista profiilia, jota vasten hakijoita testata. Vai mitkä ovat ne yhtenevät luonteenpiirteet, joita esim. yliopistotutkija, patologi, radiologi, terveyskeskuslääkäri, psykiatri ja sydänkirurgi tarvitsevat?

 

[mrbtard]

Noissa pääsykokeissa testataan myös paineen alla toimimisen kykyä ja ns. nopeita hoksottimia, eli kykyä filtteröidä informaatiotulvasta nopeasti olennaiset asiat.

Tuon tähden niitä laskutehtäviä hämäävine alustuksineen on niin paljon kokeissa.

Joo, tottahan toi on. Ja nyt kuin vihdoin uskalsin kaivaa nuo laskut uudelleen luettaviksi, niin eihän ne kysymykset sinänsä mitään vaikeita (edes se hormonihirviö) ollut, vaikka koetilanteessa ne tuntuikin äärimmäisen sekavilta... Olis vaan kiva että ois useampi vaihe tuossa kokeessa, joista jokaisella ois oma painoarvonsa. Esim. kinkkinen kylmää osaamista testaava monivalinta galenoksesta, aineisto ja fyskem erikseen. Turhauttavaa kun ei päässyt ollenkaan näyttämään mihin pystyy.

 

[Kinaasi]

Tuo "matemaattisuus" (lainausmerkit, koska ei ole hankalaa matikkaa, enemmänkin oivallusta vaativaa) nyt vaan paras keino valita ne tyypit, joilla on älykkyyttä ja loogisuutta. Muualla maailmassa painotetaan ihan samalla tavalla luonnontieteitä valintaperusteina, oli pääsykoe tai ei. Jos haluaa muunlaista niin mikä estää hakemasta muihin toimiin terveydenhuoltoalalla?

Samoin kokeen pituus suhteessa tehtävien määrään on useimmille hyvä mittari stressinsietokyvyn suhteen. Tätäkin tarvitaan esim. päivystäessä.

 

[Photsku]

Miksi?

Tuntuu jotenkin naurettavalta ajatukselta, että pääsykokeita muokataan sen mukaan, että sukupuolijakauma olisi tasainen. Minkä tahansa pääsykokeen tulisi mitata koulussa/työelämässä tarvittavia taitoja/tietoa. Parhaiten nämä taidot/tiedot osaavat yksilöt pääsisivät sisään RIIPPUMATTA siitä mitä siellä jalkojen välissä on. Ei tasa-arvo ole sitä, että kaikkialla on puolet miehiä ja puolet naisia. Tasa-arvo on sitä, että tuloksia katsotaan riippumatta siitä, onko mies vai nainen.

Totta, etenkin tuo tummennettu osa. Mutta se se ongelma onkin, että nykyinen pääsykoe ei varmaankaan oo mikään paras mittari sille, kuka on soveltuvin lääkäriksi. Jos koe olis pelkästään Galenosbiologiaa käsittelevä (siis ei laskuja ollenkaan), niin ei sekään muuttaisi tuota tilannetta. Koe ois vaan täysin naisia suosiva siinä vaiheessa.

Koska lääkärin ammatin ei kai oo tarkoitus olla mies- tai naisvaltainen (onko minkään tarkoitus olla?) ja koska koe ei ole täydellinen löytämään alalle soveltuvimmat, niin ois kai parasta löytää sellainen linja, jolla puolet sisäänpäässeistä on miehiä ja puolet naisia.

Olisiko tässäkin perimmäinen syy on se, että lääketieteen tutkija tarvii lähtökohtaisesti (ainakin oletan) enemmän fysiikan ja kemian taitoja, kuin peruslääkäri. Suurimmasta osasta ei tule tutkijoita, mutta lähtökohdat siihen täytyy olla. Samasta syystä esim. kauppakorkeassa on pakollisena kurssina tutkimusmetodologia, jossa käydään hermeneuttisia kehiä ym. täysin turhaa suurimmalle osalle opiskelijoita.

Toki voi olla niinkin että miehiä halutaan enemmän, koska miehet toimii lähtökohtaisesti paremmalla teholla kun ei ole äitiyslomia rasittamassa, sekä miehet kestävät emotionaalista uupumusta paremmin kuin naiset.

Joo kyllähän fysiikan ja kemian tiedoista on varmasti monella alalla hyötyä, ja ainakin perustiedot niistä olisi hyvä olla hallussa. En usko, että äitiyslomat paljon painaa vaakakuppissa, enkä lähtis allekirjoittaan sitä että miehillä on kovempi stressinsietokyky (jos jollain on linkki johonkin aiheesta tehtyyn tutkimukseen niin jaa ihmeessä muillekin ). Mutta niin kuin jo edellä sanoin niin miehiä halutaan lisää niin kauan kun naisia on enemmistö, koska ei ole mitään syytä olla haluamatta. Ja tähän päästään vain koetta muokkaamalla.

Lisätäänpä tähän psykologisista testeistä sen verran, että niiden puutteeseen on varsin selvä syy. Lääkärin toimen kirjavuus tekee mahdottomaksi laatia mitään yhtenäistä psykologista profiilia, jota vasten hakijoita testata. Vai mitkä ovat ne yhtenevät luonteenpiirteet, joita esim. yliopistotutkija, patologi, radiologi, terveyskeskuslääkäri, psykiatri ja sydänkirurgi tarvitsevat?

Joo tässä varmaan yks syy sille, miksi testejä ei oo otettu mukaan, vaikka asiasta silloin tällöin onkin keskusteltu.

 

[jarijari]

Onko olemassa mitään lääkis-foorumia, mistä lääkikseen treenaavat voivat hakee tukea ja vinkkejä lukemiseen?