Lääketieteellisestä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Saapas
  • Aloitettu Aloitettu
Siis mulla on suunnitelmissa nyt kirjottaa pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, pitkä englanti, ja äikkä. Jos lääketieteelliseen meinaa nii mitenköhän ton ruotsin kanssa sitte? Selviääkö ilman? Seittemän aineen kirjottaminen kuulostaa vähän turhan paljolta kuitenkin.
Opettaja arveli, että kirjottaa ei tarvinne mutta joku ruotsin tutkinto täytyy sitten suorittaa. Ei ollu varmaa tietoa.

Kutsumus :thumbs:
Ylioppilaaksi kirjoittaneiden hakijoiden ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon äidinkielen (suomi, ruotsi tai saame) arvosanan lisäksi seuraavista neljästä kolme parasta korotetut arvosanat huomioiden:
1. toinen kotimainen kieli
2. vieras kieli
3. matematiikka
4. reaali (vanhamuotoinen) tai mikä tahansa reaaliaine (uusimuotoinen)
Uusimuotoisen ainereaalin kirjoittaneilta voidaan huomioida todistuspisteisiin kor-keintaan kaksi reaaliaineen koetta, jolloin toinen koe korvaa yhden kohdista 1-3.

http://www.medicine.oulu.fi/media/opiskelijavalinta/valintaperusteet_2010.pdf

Tässä valintakoetietoa Oulusta, en ole muiden valintatietoja katsonut. Kuten huomaat, selviät kyllä mainiosti ilman ruotsia, koska meinaat noin monta ainetta kirjoittaa. Silloin se kannattaa toki kirjoittaa, jos oot hyvä ruotsissa ja voit kuvitella saavasi siitä enemmän lähtöpisteitä kuin muista aineista. Muuten aika turha. Itse lääkiksessä tulee kyllä ruotsin kurssi sitten vastaan, mutta se nyt ei varmasti ole mikään ongelma. Tsemppiä lukemiseen!
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Lauantaina oli valmennuskurssin aloituskerta, tästä se lähtee nyt sitten. Aivan eri tsemppi ja motivaatio toistaiseksi päällä kuin aiemmin, joten Oulun yleinen, täältä tullaan :rock: ;)
 
Nostetaan vähän.

Sain tässä viime kesänä idean hakea tosissani lääketiedettä opiskelemaan. Ilmoittauduin syksyllä iltalukioon kertailemaan fysiikat ja kemiat. Olen tähän mennessä saanut käytyä 3+2 kurssia ja nyt olisi seuraavat tentit taas edessä. Opiskelen tällä hetkellä samalla AMK:ssa SH:ksi, josta tulee myös semi-vähän tukea Galenoksen opiskeluun. En ole nyt edes vaivautunut tsekkaamaan onko kevään valmennuskursseille tilaa, kun ajattelin että kävisin tässä näitä fy/ke kursseja hiljakseen lävitse ja olisin tuolla AMK:ssa myös ensi kevään. Ajatuksena oli hakea tosissaan vasta vuonna 2011.

Jotenkin nyt tuntuu entistä enemmän siltä, että haluan kyllä käydä kokeilemassa ihan tosissani tänä keväänä (2010), mutta en tiedä onko mulla mitään mahdollisuuksia. Kun sitten pitäisi jättää tuo AMK ja työt ja lukea ihan täysipäiväisesti. FY/KE menee kokeiden perusteella (ka. 10) hyvin, mutta tuntuu etten saa mitään selkärankaan asti. Galenosta olen selaillut kokeeksi ja paljon on kyllä työtä edessä.

Mulla on Valmennuskeskuksen laajat kurssimateriaalit parilta vuodelta ja IFA tuon Galenoksen lisäksi. Mitä mieltä olette onko mitään järkeä hakea nyt tosissaan ja sekoittaa noita työ- ja koulukuvioita? Lääketiede on kuitenkin se mun ykkösjuttu- ja haave. Ollut oikeastaan aina halunnut alalle, mutta en ole koskaan oikein uskonut itseeni. Kävin ns. nörttilukion, jossa oli todellisia luonnontieteiden neroja eikä "hyvänä" oppilaana nähnyt silloin itsessään mitään kapasiteettia heihin verrattuna. Jotenkin tuntuu vaan niin turhauttavalta tämä odotus, kun oman ikäiseni opiskelevat parhaimmillaan jo neljättä vuotta lääkisessä.

Asun Helsingissä, mutta varmaankin Kuopioon (tai Ouluun) lähtisin kokeilemaan. Jotain hyvää sentään on, ettei ole perheellinen tai muuten rajoittunut tiettyyn paikkakuntaan.
 
Kyllä se yrittäminen kannattaa aina, siinä vaan tulee se eteen että pitää myös olla valmis tekemään sitä duunia 8h päivässä viimeset pari kuukautta ettei turhaan jätä muuta elämää taakseen siksi aikaa.

En minäkään uskonut että ekalla sisään pääsisin kun viimesyksynä päätin että kyllä mä sinne kouluun yritän kun sitä oon halunnu jo pitkään, sama se noista puheista kuinka vaikeaa se sisäänpääsy on.
Sen vaan sanon että tutustu vanhoihin pääsykokeisiin ja vähintäänkin valmennuskurssien materiaaleihin hyvin, itsellä ei olis tullut mieleenkään edes opetella kunnolla sellaisia laskuja joita viimevuoden koe kemian osalta sisälsi ellen olisi valmennuskurssille osallistunut.

Mutta tsemppiä, haet Oulun yleiselle nyt niin päästään starttaamaan sitten ens syksynä yhtäaikaa :thumbs:
 
Jep. Tässä parin viikon aikana olen tullut siihen tulokseen, että tänä keväänä yritetään sitten tosissaan. Käyn huomenna amk-opon kanssa juttelemassa noista kursseista vähän. Turha tätä hakua 1,5 vuodella lykätä, kun olen kuitenkin koko syksyn valmistautunut.

Onko nyt muita hakijoita täällä pakkiksella? Miten on lähtenyt luvut käyntiin?
 
Itse meinaan kanssa hakea Oulun yleiselle ensi keväänä. Lukemista en ole vielä aloittanut koska viime keväänä kun aloitin lukemisen tammikuun alussa niin jo maaliskuun lopussa hommaan meni maku ihan täysin enkä sitten edes jaksanut enää hakea lääkikseen. Nyt olen sitten opiskellut fysiikkaa sen sijaan ja pikkuhiljaa tässä syksyn edetessä on käynyt mielessä että josko tämä fysiikka sittenkään on se oma ala. Se hyvä juttu tässä on että ainakin on tullut fysiikkaa ja matikkaa kerrattua perusteellisesti. Kemia on ainut aine mikä on ehkä vähän heikommissa kantimissa mutta sen asian aion korjata ensimmäisenä. Varsinaisen galenoksen lukemisen aion aloittaa ehkä maalis-huhtikuussa etten taas tee samaa virhettä kuin viimeksi.
 
Joo ajattelin myös että Galenosta alan pänttäämään kunnolla vasta helmikuun jälkeen. Sit pitäisi olla fysiikan tärkeimmät kurssit kasassa. Keväälle jätin muutaman kertauskurssin. Onhan se totta, että vaikka kuinka tekisi mieli nyt alkaa täysillä lukemaan G:ta, niin ei siinä ole mitään järkeä, kun se pohjatieto on vielä aika heikko. Kemma on mennyt itseasiassa tosi hyvin nyt.

Olen pari kertaa aikaisemmin pyrkinyt yliopistoon ihan toiselle alalle ja siinä se sisäänpääsy on kaadunnut siihen, että aloitin sen 110% lukemisen heti pääsykoekirjojen ilmestyttyä. Käytännössä niitä 10-12h päiviä heti alusta.

Ihan mainioilta nuo sinunkin lähtöasetelmat kuulostaa.
 
Ahhhh :) Onneksi älysin itse lähteä ulkomaille opiskelemaan, niin ei tarttee hakata päätä seinään enää tuon Suomen lääkiksen kanssa enää :)
 
Huonoin homma tässä on vaan se että ovat taas menneet uusimaan tuon pääsykoekirjan ja tällä kertaa on vissiin muuttunut muukin kuin pelkkä nimi. Se tietää taas rahan menoa kun nuo kirjat eivät ole mistään halvimmasta päästä. Ehkä se on kuitenkin pieni investointi jos pääsee opiskelemaan sinne minne haluaa.
 
Täällä yksi farmasian opiskelija joka ois tyrkyllä Kuopioon hampaalle. Viime vuonna eivät huolineet Helsinkiin. Valmennuskurssi starttaa vasta maaliskuussa.

Tämän hetkisistä opinnoista on iso hyöty, kemiaa, anatomiaa, fysiologiaa jne. Ja edellisistä insinööriopinnoista myös. Osaa muka laskea, fysiikka ja kemia on olevinaan myös tuttua.

Hikutus alkaa ensi viikolla fysiikalla ja ennakkomateriaaleilla ja galenoksen vilkuilulla. Joululoma menee sitten osittain aika hyvin niihin. Talvella on tulossa yks toinenki isohko rojekti, mut näillä mennään. Skippaan tuolta nykyisestä koulusta yhden ison kurssin ni voin paneutua siihen valmennuskurssiin ja lukemiseen sit paremmin keväällä.

Tsemppiä lukuihin!
 
Ahhhh :) Onneksi älysin itse lähteä ulkomaille opiskelemaan, niin ei tarttee hakata päätä seinään enää tuon Suomen lääkiksen kanssa enää :)

Anna kun arvaan: Tarttoon. :jahas: "Ulkomaille" kuulostaa mun korvaan hienommalta, esim. tuosta länsinaapurista alkaen. Toki Tarttostakin ihan hyvin töihin pääsee Suomessa.
 
Mulla on tosiaan tuota valmennuskurssia ollut jo nelisen kertaa, hyvin saanut sieltä tsemppiä sitten tuohon kotilaskemiseenkin.

Galenoksen oon suosiolla jättäny vielä sivuun pitkälti, pitää katsella se uusi painos nyt tammikuussa, aloittelis kunnon lukemisen vasta siitä sitten. Mutta noin yleisestikin oon kyllä päättänyt hyvin pitkälti että tämän vuoden "lukemisessa" tuun panostamaan pitkälti siihen laskurutiiniin, nyt kun noita tehtäviä on. Se kun se minun heikoin lenkki kuitenkin on...
 
Anna kun arvaan: Tarttoon. :jahas: "Ulkomaille" kuulostaa mun korvaan hienommalta, esim. tuosta länsinaapurista alkaen. Toki Tarttostakin ihan hyvin töihin pääsee Suomessa.


Ei siinä, että Tarton lääkis olisi tasoltaan alansa huippua maailmassa, mutta voin kyllä kertoa, että aivan samalla tavalla täälläkin oppii lääkäriksi, kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Ei Tartto pärjää vertailussa jollekin John Hopkinsille, mutta eipä pärjää yksikään lääkis Suomessakaan. Ja btw, aistin pientä vittuilua tuossa viestissäsi siitä, että jotkut opiskelee Virossa, mikä varmaan sinun ajatuksissasi on joku vitun jälkeenjäänyt kehitysmaa, missä opetuksen taso on ala-arvoista ja tentitkin pääsee noppaa heittämällä läpi. Kannattaa kyllä pikkuisen itse aikuisena ihmisenä ottaa asioista selvää.
Ja vielä tuosta tarton yliopistosta; Se meidän lääketieteen ohjelma perustuu Suomalaiseen koulutusrunkoon ja moni opettaja on opettanutkin Suomalaisissa yliopistoissa(esim. meidän anatomian opettaja opetti turun lääkiksessä), joten ei tuo Tarton tutkinto ole yhtään sen paskempi, kuin muunkaan Suomen yliopiston. Eroavaisuuksia kyllä löytyy, mutta jos kokonaiskuvaa katsotaan, niin kyllä Tartolaisia työllistyy aivan samalla tavalla Suomessa ja muualla maailmassa. Itse kyllä mielummin opiskelisin Suomessa(saisi opiskella Suomen kielellä ja ei olisi lukukausimaksuja), muttakun ei yksinkertaisesti viitsi käyttää 2-3 vuotta siihen, että pääsee sinne tiedekuntaan sisään pyöristämällä jonkun kaasun osapaineen 3, eikä 4 desimaalin tarkkuudella. Itse suosittelen kaikille ihmisille ulkomaille lähtöä, jos portit ei aukea Suomeen; Suomen lääketieteellisen valintakoe on niin vitun älytön nykypäivänä, että en suosittele tuhlaamaan montaa vuotta siihen lukemiseen, kun samaan aikaan voisit olla suorittanut jo puolet LL:n tutkinnosta ulkomailla(muuallakin, kuin Tartossa). Kyllä itse olen tyytyväinen siihen, että tulin tänne, sillä ei monikaan voi sanoa, että valmistuu lääkärin ammattiin 25-vuotiaana.

Onnea nyt kuitenkin hakuun ja toivottavasti pääset Suomeen/olet siellä jo(Suomen lääkiskoulutus on kuitenkin erittäin laadukasta) ;) Muistakaa vaan se, että se Suomen lääkiksessä opiskelu ei tee teistä parempia, kuin ulkomaalaisista lääkäreistä. Valmistuttuessa ollaan kaikki samalla viivalla ja varmasti yhtä pelokkaita, kun todella otetaan vastuuta ihmishengistä.

Tsau
 
Ei siinä, että Tarton lääkis olisi tasoltaan alansa huippua maailmassa, mutta voin kyllä kertoa, että aivan samalla tavalla täälläkin oppii lääkäriksi, kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Ei Tartto pärjää vertailussa jollekin John Hopkinsille, mutta eipä pärjää yksikään lääkis Suomessakaan. Ja btw, aistin pientä vittuilua tuossa viestissäsi siitä, että jotkut opiskelee Virossa, mikä varmaan sinun ajatuksissasi on joku vitun jälkeenjäänyt kehitysmaa, missä opetuksen taso on ala-arvoista ja tentitkin pääsee noppaa heittämällä läpi. Kannattaa kyllä pikkuisen itse aikuisena ihmisenä ottaa asioista selvää.
Ja vielä tuosta tarton yliopistosta; Se meidän lääketieteen ohjelma perustuu Suomalaiseen koulutusrunkoon ja moni opettaja on opettanutkin Suomalaisissa yliopistoissa(esim. meidän anatomian opettaja opetti turun lääkiksessä), joten ei tuo Tarton tutkinto ole yhtään sen paskempi, kuin muunkaan Suomen yliopiston. Eroavaisuuksia kyllä löytyy, mutta jos kokonaiskuvaa katsotaan, niin kyllä Tartolaisia työllistyy aivan samalla tavalla Suomessa ja muualla maailmassa. Itse kyllä mielummin opiskelisin Suomessa(saisi opiskella Suomen kielellä ja ei olisi lukukausimaksuja), muttakun ei yksinkertaisesti viitsi käyttää 2-3 vuotta siihen, että pääsee sinne tiedekuntaan sisään pyöristämällä jonkun kaasun osapaineen 3, eikä 4 desimaalin tarkkuudella. Itse suosittelen kaikille ihmisille ulkomaille lähtöä, jos portit ei aukea Suomeen; Suomen lääketieteellisen valintakoe on niin vitun älytön nykypäivänä, että en suosittele tuhlaamaan montaa vuotta siihen lukemiseen, kun samaan aikaan voisit olla suorittanut jo puolet LL:n tutkinnosta ulkomailla(muuallakin, kuin Tartossa). Kyllä itse olen tyytyväinen siihen, että tulin tänne, sillä ei monikaan voi sanoa, että valmistuu lääkärin ammattiin 25-vuotiaana.

Onnea nyt kuitenkin hakuun ja toivottavasti pääset Suomeen/olet siellä jo(Suomen lääkiskoulutus on kuitenkin erittäin laadukasta) ;) Muistakaa vaan se, että se Suomen lääkiksessä opiskelu ei tee teistä parempia, kuin ulkomaalaisista lääkäreistä. Valmistuttuessa ollaan kaikki samalla viivalla ja varmasti yhtä pelokkaita, kun todella otetaan vastuuta ihmishengistä.

Tsau


Ihan mielenkiinnosta, minkälainen Tarton lääkiksen pääsykoe on ? Ei ilmeisesti niin vaativa, kuin Suomessa ja olen kuullut, että koe on pääsääntöisesti biologia painotteinen?
 
Ihan mielenkiinnosta, minkälainen Tarton lääkiksen pääsykoe on ? Ei ilmeisesti niin vaativa, kuin Suomessa ja olen kuullut, että koe on pääsääntöisesti biologia painotteinen?

Vaativuus riippuu todella paljon ihmisestä. Pääsykokeena on SAT-kokeen biologiaosuus ja sitten katsotaan mm. YO-papereita. Jos IB-lukion kirjoituksista saa tietyn määrän pisteitä, pääsee sisään suoraan(ilman SAT-koetta). Siitä kokeen vaativuudesta en tiedä, itselläni biologia on vahva aine ja koe oli helppo ymmärtää englanniksi, joten sain melko hyvät pisteet siitä. Tänä vuonna sisään pääsi melko pienillä SAT-pisteillä, koska hakijamäärät olivat ilmeisesti pudonneet tai sitten sen SAT-koe oli todella vaikea verrattuna viime vuosiin. En tiedä, en ole kysynyt. Se SAT-koe on joillekin helppo, eikä vaadi lukemista juuri ollenkaan(jos on biologia ja enkku lukiosta hallussa), kun taas joillekin se on vaikeampi, kuin Suomen lääketieteen pääsykoe(tuttu pääsi kuopioon, muttei Tartoon), joten on mahdotonta verrata kahta eri koetta, kun ne ovat täysin erilaiset ja toinen vaatii jo englannin kielen hyvää taitoa(biologian sanastossa) ja todella nopeaa työskentelyä(kokeessa on 80 monivalintaa ja 60min aikaa vastata). Yleensä ottaen Tartoon on kuitenkin helpompi päästä sisään, koska koe on kuitenkin omasta mielestäni todella paljon mielekkäämpi tehdä, kuin Suomalaiset pääsykokeet. Lisäksi kannattaa muistaa, että SAT-kokeen kaltaista monivalintakoetta on paljon helpompi tarkistaa siten, että tyylipisteitä ei jaeta; oikea vastaus on oikea ja väärä on väärä. Suomen lääkiksessä saattaa hyvinkin olla, että toinen saa 4p enemmän, kuin itse, vaikka vastauksessa olevat asiat ovat samoja, mutta rakenne on eri. SAT-koe on muutenkin sillä tavalla helpompi, että siinä kyllä pärjää, jos lukee, mutta lääkiksessä on taas ne vitun aineistotehtävät, mitkä palauttaa 6kk ja 3kk päntänneet samalle linjalle.
Yleensä ottaen kuitenkin ihmiset ovat sitä mieltä, että tartoon on helpompi päästä(ja onkin, kun näkee, että lähes kaikki tartolaiset ovat hakenee suomeen), mutta se ei missään nimessä vaikuta opiskelun vaativuuteen; töitä joutuu tekemään ja 3 reputetusta tentistä voi lähteä pihalle yliopistosta. Jos nyt joku kuitenkin hakee Tarttoon, niin kannattaa ehdottomasti hakea samalla Suomen lääkikseen, koska siinä tulee opiskeltua todella tärkeitä kemian ja fysiikan asioita samalla. Moni meidän luokalla ei näitä hallitse ja sitten on ongelmia päästä tenttejä läpi, kuin todella ruvetaan tahkoamaan kemiaa/fysiikkaa, mikä alkaa menemään jo galenostakin syvällisemmäksi.

Anteeksi huonosta kirjoituksesta. Krapula...
 
Opiskelin siis Helsingissä ja tiedän varsin hyvin että Tarttosta pääsee samoihin töihin kuin Suomesta valmistunut.

Sun "nuorena" (aika moni valmistuu about tuon ikäisenä...Helsingistäkin) valmistumista rokottaa hieman se että joudut tekemään 3 vuoden eurovaiheen eli vuoden pidemmän kuin Suomesta valmistunut. Tosin eipä se loppujen lopuksi paljon paina pidemmällä aikavälillä. Joutuuko nykyisin tekemään ns. Tampereen tentin saadakseen pätevyyden Suomessa, siis Virossa opiskellut?
 
Joo, Tartolainen joutuu tekemään 3 vuoden eurolääkärivaiheen, mutta eipä se ole paha asia, kun miettii, ettei tarttee hakea 2-3 kertaa Suomen lääkikseen. Taitaa nykyisin olla sillä tavalla, että Tarton tutkinto on suoraan käypä Suomessa, eikä laillistamistenttejä tarvita(EUssa työvoima saa liikkua vapaasti). Ja vielä tuosta nuorena valmistumisesta; kyllä tuolla lääkiksessä Suomessa todella moni viettänyt yhden tai useamman välivuoden, ennenkuin on sisään päässyt, vaikka kyllä siellä "ykköselläkin" menijöitä on.
 
Ja vielä tuosta nuorena valmistumisesta; kyllä tuolla lääkiksessä Suomessa todella moni viettänyt yhden tai useamman välivuoden, ennenkuin on sisään päässyt, vaikka kyllä siellä "ykköselläkin" menijöitä on.

Mä olen pitänyt mahdollisena vaihtoehtona hakua Tarttoon, jos toisen haun jälkeen ei pääse sisään. Itselläkin alkaa ikää olla jo tuolloin aika paljon fuksiksi. Bilsa on aina ollut mun vahvimpia puolia ja kielikään ei tuota ongelmaa. Se on kuitenkin ihan sama missä opiskelunsa hoitaa, kun pääsee valmistumaan ammattiin, jonka parissa haluaa työskennellä seuraavat 40v.

Ihan mielenkiinnosta vielä: Miten siellä on yleensä opiskelijat rahoittaneet opiskelut? Meneekö lukukausimaksujen lisäksi kuinka paljon ylimääräistä asumiseen ym.? Onko siellä yo:n kirjastossa hyvät kurssikirjavalikoimat?
 
Rahoittaminen hoituu omasta pussista, mikä on kyllä karsinut hakijamäärää tehokkaasti, sillä lukukausimaksut ovat englanninkielisellä linjalla 7400e/vuosi ja vironkielisellä noin 4500e. Meikällä menee +200e kuussa, millä maksaa vuokrat, ruuat, puhelinlaskut, ym, ym. Ylimääräistä ei kyllä yhtään ole, kun pistän sitten loput säästöön tuosta opinto/asumistuesta :) Vuokra on tässä meikän asunnossa 100e/kk, mikä sisältää kaikki, mutta tämä on sitten 6 hengen soluasunto, missä asuu 2 kiinalaista muijaa, japanilainen ja 2 muuta lääkisopiskelijaa(suomalaista) jaetuissa huoneissa. Eli aika vaatimattomasti nyt tämän vuoden elelen ja sitten toisena vuonna muutan varmaan muualle tästä. Kirjastossa on todella hyvät valikoimat kirjoja ja muistaakseni niitä suomeksikin löytyy. Internetiä hyödynnetään aika paljon ja yleensä ne materiaalit luetaan sieltä. Tuosta lukukausimaksusta vielä sen verran, että on myös mahdollista hakea ns. valtionpaikkaa virolta, jolloin vapautuu noista maksuista. Valtionpaikkaa voi hakea 1. vuoden jälkeen ja se annetaan keskiarvon perusteella. Lisäksi viron kieltä tulee osata(kielikoe), sillä valtionpaikan saatuaan oppilas siirretään vironkieliselle linjalle. Hyvällä tuurilla siis maksat sen 7400e ekana vuonna ja se on siinä ;) Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos et saa valtionpaikkaa, opintolainaa voi ulkomailla oleva nostaa 4400e/vuosi, joten mitään todella suurta omaisuutta ei tarvitse olla, että saa opinnot rahoitettua. Lääkärinä ne lainat maksaa sit nopsaa pois, kun kuitenkin 4. vuoden jälkeen voi tehdä jo lääkärinsijaisuuksia Suomessa kesälomat :) Korjatkaa, jos olen väärässä :P Kannattaa siis ehdottomasti hakea Tarton yliopistoon, jos se Suomen lääkis ei ota sisään :) Toivon kuitenkin, että sinne Suomeen pääset, sillä kyllä siellä kotisuomessa arkielämä on helpompaa, kun ei tarttee huolehtia kielestä, lukukausimaksuista, ym, ym. Muistappa kuitenkin, että on muitakin yliopistoja euroopassa ;) Krakovassa tais olla joku kokonaan englanninkielinen linja, mikä oli vielä sellainen, että saat jenkkien lääkäriluvat ;) Lukukausimaksutkin taisi olla vielä "kohtuulliset"(alle 15000e), eli jos rahaa on, niin ehdottomasti suosittelen kokonaan englanninkielistä koulua jostain muualta, viron kielellä kun ei tee helvettiäkään muualla euroopassa. Ei siis kannata jämähtää vain kahteen vaihtoehtoon :) Niin, ja lue fyssaa ja kemiaa :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom