Lääkisläisillä on todella usein samat kommentit, vaikka sinne ei lopulta vaadita mitenkään hirveästi päätä päästäkseen sisään. Omassa kaveripiirissäni fiksuimmat eivät ole lääkiksessä voisin jopa sanoa, että päinvastoin. Ovat pääasiassa kilttejä tyttöjä, jotka menivät sisään kovalla lukemisella. Tiedän toisaalta yhden tapauksen, joka pääsi sisään parin viikon lukemisella ja jota pidän erittäin fiksuna. Sama pätee muuten tutalaisiin TKK:lla usein (jollainen lIhaa on).
Näistä vastuista, niin itselläni myöhästyi syöpädiagnoosi kuukaudella, kun lääkäri työnsi kortisonia ja litalginia käteen ja lähetti kotiin korotetulla kortisoniannostuksella 2 viikkoa myöhemmin eikä viitsinyt lähettää kolonoskopiaan vaikka sitä pyysin (vaikka oireet eivät olleet normaalit siihen nähden mihin olin tottunut kroonisessa sairaudessa). Turha tuossa oli valittaa, koska ei siitä itse mitään hyödy. Kunnallisella työskentelevä lääkäri, jolla on virka ei myöskään ihan herkästi saa monoa töistään. Toisaalta yrityksissä, jos kämmää parikin projektia, niin voi tulla monoa. Eli liipasin on paljon herkemmässä, minkä takia vastuutkin ovat tietyssä mielessä korkeammat. Lisäksi, jos vaikka yleislääkäristä puhutaan, niin harva sinne tuleva potilas on kuolettavasti sairas. Toisaalta insinööri saattaa olla vastuussa paljon useammasta hengestä.
Yleislääkärit joita olen terveyskeskuksessa tavannut ovat usein alkaneet googlata jotain omasta sairaudestani, kun sinne on joutunut (yleensä jos on maalla ja on tarvinnut ressun). Kyseessä nyt ei ole mikään maailman harvinaisin sairaus (colitis ulcerosa). Eli tuntuu vähän siltä, että tunnetaan tavallisimmat pumppua koskevat vaivat, luunmurtumat, tavallisimmat infektiot ja siihen se sitten jääkin. Toisaalta erikoislääkärit meikussa taas sitten tuntuvat osaavan asiansa erittäin hyvin.
Tuo kinaasin kommentti ei kyllä vihjannut että lääkikseen pääseminen olisi vaikeaa tai lääketieteen opiskelijat pitäisivät itseään fiksuina. Tuo on siis vain oma käsityksesi asiasta ja lääketieteen opiskelijoista. Hän uteli miksi lIhaa osallistuu vastuupalkkaus keskusteluun epäolennaisilla näkökulmilla (lääkäreiden saamat sanktiot virheistään Suomessa ja jenkkiläisen feikkilääkärin tarina) sekä kyseenalaistaa lääkärin työn vastuullisuuden.
Aiemmin puhuttiin lääkärin palkasta ja sen yhteydestä työn vastuullisuuteen. Sana vastuu ei tässä yhteydessä kuvannut lääkärin vastuuta tehdä työpaikalla oikeita päätöksiä jotta ei itse saisi fuduja, sakkoja tai linnaa. Asian ydin oli että lääkärin työ on henkisesti raskasta koska on vastuussa siitä tekeekö vahinkoa muille ihmisille. Lääkäri on ihminen ja jos joka päivä on vaarassa tehdä tai tekee vahinkoa muille ihmisille, niin ihmisestä sellainen tuntuu pahalta ja raskaalta. Se on henkilökohtainen henkinen sanktio.
Eri aihe on keskustella siitä saavatko lääkärit oikeanlaisia laillisia sanktioita työssään tekemistä virheistä. Siinä keskustelussa kannattaa muistaa ottaa huomioon että lääkäriltä ei voi vaatia myöskään täydellisyyttä. Kaikkia maailman asioita ei vielä tiedetä ja lääkäri voi joutua tekemään myös tahattomia virheitä eli asioita joita ei varmaksi tiedä. Vastuun siitä shot in the darkista joutuu ottamaan lääkäri. Usein tuntuu että ihmiset odottavat lääkäriltä täydellisyyttä. Myös siitä syystä henkinen paine tehdä töitä voi kasvaa.
Vaikka en valitettavaa omaa tapaustasi tunne ja ei siksi kannattaisi mitään sanoa niin noista samoista asioista yleisesti huomautan. Aina ei ole syy siinä että lääkäri ei vain viitsi lähettää potilasta tutkimukseen esim. kolonoskopiaan. Lääkärin on valitettavasti pakko taiteilla sen faktan armoilla että kaikkia tutkimuksia ei voi saada käytännön syistä. Tällainenkin lääkäristä johtumaton asia luo työhön henkistä painetta, jonka perusteella voisi työtä kutsua vastuulliseksi ja henkisesti raskaaksi. Se että potilaan pyynnöstä tehtäisiin jokin tutkimus ei myöskään ole aina mahdollista, esimerkiksi jos sitä ei ole saatavilla tai lääkäri perustellusti arvioi että tutkimuksesta ei ole hyötyä. Näin on pakko tehdä, muuten ei organisaatio toimi.
Itsekin sanoit että "tietyssä mielessä vastuu on korkeampi" eri alojen kesken. Ehkä onkin turha siksi verrata eri alojen vastuita ja vastuupalkkausta kun toiset ovat vastuussa eri asioista. Joku firman projektista, joku omasta työpaikastaan, joku kahdesta toisesta ihmisestä, joku 2000 toisesta ihmisestä. Se kuuluuko absoluuttisesti jonkinlaisesta tai jonkinsuuruisesta vastuusta saada enemmän palkkaa on sitten mielipideasia ja palkat ovat aikojen saatossa jonkinlaisen ihmisten mielipiteen perusteella muotoutuneet tasoilleen.
Vielä huomautan tuosta googlettamisesta, terveysporteista ja yleisesti koneen tuijottamisesta koska ihmiset sitä paljon nykyään kritisoivat turhaan. Varmasti se vaikuttaa siltä kun lääkäri konetta hiplaa että se ei taida tietää asiasta mitään kun noin joutuu tekemään. Esimerkiksi colitis ulcerosa kun tosiaan ei ole mikään harvinainen niinkuin sanoit, niin en jaksa uskoa että lääkärisi etsi googlesta tietoa että mikä se tällainen sairaus nyt on. On mahdollista että hän oli jo hoitanut satoja colitis ulcerosa potilaita ja tiesi sairaudesta paljon ja etsikin jotain pientä spesifiä tietoa sairaudesta tai sen hoidosta jota ei sattunut siinä muistamaan, ehkä oliko uusia tutkimustuloksia, tietoa lääkkeiden tai niiden korvattavuuden mahdollisista muutoksista, ehkä ihan vain sitä lääkepakkauksen pakkauskokoa että voisi tarkistaa jos voisi sen jotenkin muuttaa sinulle paremmaksi tai halvemmaksi. Mielestäni on potilaan etu että lääkäri sitä nettiä kahlaa. Tietoa on kauheasti ja lisääntyy koko ajan, ei voi muistaa kaikkea, ja on myös hyvä että tietoa tarkistetaan. Lääkäri kun ei koko ajan selitä mitä on tekemässä niin ymmärrettävästi tulee potilaalle helposti kuva että eihän se tehnyt yhtään mitään, kuunteli vain sen 2min ja meni perkele nettiin, uskomatonta!, murahti jotain ja kirjoitti jonkun lapun, sama olisi ollut jäädä kotiin. On kuitenkin myös mahdollista että siinä ajassa lääkäri ehtikin ajatella ja tehdä monta tärkeää asiaa potilaan kannalta, tehdä työtään, vaikka ei siltä näyttänytkään se "pelkkä hiiren klikkailu".
Mielestäni suurin syy lääkäreiden kritisoimiseen ja kaikenlaisiin lehtien keskustelupalstoihin arvauskeskuskokemuksista on juuri tällainen tietämättömyys ja ymmärtämättömyys mitä lääkäri tekee. Lääkäristä taas on todella turhauttavaa kun valitetaan että et tehnyt sitä ja tätä kunnolla, vaikka lääkäri itse tietää että teki aivan normaalisti homman niinkuin se kuuluu tehdä. Potilaat eivät nykyään enää oikein luota lääkäriin vaan kyseenalaistavat kaiken, osin pitääkin ja se on hyvä asia, osin taas aivan turhin ja epäolennaisin syin.
Tarkoitus ei sitten ollut hypettää miten vaikeeta lääkäreillä on ja että niitä pitäs arvostaa ja antaa kovaa palkkaa. Halusin tuoda esille jotain näkökulmia joita itse olen huomannut että ei yleensä tule ihmiset ajatelleeksi. Aihe on nostanut selkeästi tunteet peliin joten toivon ettei ainakaan tästä kukaan herneitä ota kun en vittuilumielessä kirjoittanut
Threadista en itsekään ole varma onko oikea, mutta paremman puutteessa...
vielä. On se muuten aika hassua, että nuista kuntien rahan käytöstä ja palveluiden järjestämisestä voi olla päättäämässä joku kunnanvaltuuston suutari...
