Lääketieteellisestä

[ladybird]

No mie haen Kuopion lääketieteelliseen, mutta sinne kansanterveytieteen laitokselle. Eli pääsykokeet ei tule olemaan yhtään samanlaiset, onneksi Oon sen verran kehno kemiassa ja fyssassa, että siinä ois mulle purtavaa vähän liiaksikin Mutta lycka till kaikille ensi kevään lääkikseen pyrkijöille! Pitäkää motivaatio korkealla :thumbs:

Siis meinaakos tää nyt sitä, että olet lähdössä opiskelemaan traditionaalisempaa lääketiedettä? Tiedätkö miten hyvät mahdollisuudet Suomessa työllistymiseen sillä koulutuksella? Itseäkin saattais kiinnostaa.

e: surffailin Kuopion yliopiston sivuilla eikä kyseessä olekaan ihan se mitä kuvittelin.

 

[ruma-jussi]

Tomppa85 - kiitos vinkeistä! Täytyy sitten alkaa lukemaan Galenosta jo ennen joulua, muuten olisin jättänyt sen myöhemmäksi.

Kyllä tämä taitaa jo olla päätetty. Ainoa mikä pitää nykyisessä tilanteessa on yksityiselämä, mutta sen varaan ei voi liikaa rakentaa. Ihmisellä pitää myös olla oma elämäntehtävä ja työ josta oikeasti tykkää.

Sellainen kysymys vielä kokeneemmille, että kannattaisiko tilata Epionen, Valmennuskeskuksen vai Kandiseuran itseopiskelumateriaalit? Haluan lähinnä sellaisen materiaalin joka auttaa laskujen kanssa, teoriaan mulla on materiaalia omasta takaa.

Hommaa fysiikan ja kemian ylppäritehtävät kirjaset. Ne on joku kympin kappale uutena. Kun osaat ne täytellä niin galenoksen kaavat ja laskut on aika simppeleitä oppia eikä niitä kovin monia olekkaan. Sieltä kautta lähtisin rakentamaan sitä osaamista. Noissa valmennuskurssimateriaaleissa on suurin osa ihan lukiotason juttuja ja tasoa sijoita kaavaan neljä lukua.

Jos koe on samanlainen kun tässä parina vuotena niin fiksumpi hyvällä lukiopohjalla pääsee sisään sillä että on kerran pari selannut galenoksen kaavat että osaa niitä sitten käyttää kokeessa, laskee nopeesti ja keksii aineistosta oleellesin.

 

[ORBs]

kannattaa tilata itseopiskelumateriaaleja. Ja kannattaa panostaa siihen että hallitsee mahdollisimman täydellisesti lukion fysiikan ja kemian, ne kun osaa ulkoa niin galenoksen biologiaosuuden pari kertaa läpi lukeminen ei ole mikään ylivoimainen tehtävä ja on hyvät mahdollisuudet päästä sisään. Hyvä laskurutiini on tärkeä, koe on kuitenkin aika yllättävä ja ei voi jumittua pitkäksi aikaa yhteen tehtävään. mutta ei kannata kuvitella että pelkällä biologian osaamisella tekisi juuri mitään.

 

[Johq]

juu todella NOPEASTI pitää osata laskea, koska tehtäviä on paljon ja niissähän on usein hirveen pitkät alkulöpinät ja itse lasku saattaakin olla suht yksinkertainen.

 

[Anti_Laama]

Kannattaa käydä valmennuskurssi. Melkein kaikki, jotka tänne on tullu on sen jollain yrittämällä käynyt. Ei tarvitse mitään kallista kurssia ottaa jos on lukion fyssa ja kemia hallussa, ja bilsa tietenkin myös. Itse kävin myös valmennuskurssin ja pääsin onneksi ensimmäisellä yrittämällä sisään.

Valmennuskursseissa on se etu, että siellä ainakin itselle selitettiin mitä kohtia Galenoksesta ei oikeasti edes tarvitse osata. Osa tuosta tekeleestä on nimittäin niin väärin ja huonosti kirjoitettu, ettei tietyistä kirjassa hyvinkin pitkään selitetyistä jutuista ole koskaan tullut eikä tule koskaan tulemaan tehtäviä valintakokeeseen. Myöskään täysin koko lukion kemiaa ja fysiikkaa ei tarvitse osata, mutta varmaan kaikista lukion kursseista ollaan poimittu jotain juttuja Galenokseen.

E: Juu, se on ihan eduksi jos on nopsa laskemaan. Jotkut tehtävät on muuten perinteisesti todella nopeasti laskettavissa, jotain tyyliin 5 min voi mennä. Kannattaa heti aluksi juuri noi helpot ja nopeat tehtävät hoitaa alta pois koska itselläni ainakin tuli lievä kiire siinä kuudessa tunnissa kaikki tehtävät täyttää. Ei ole kiva jos juuri joku tuollainen helppo tehtävä vaikka jäisikin sitten kokonaan tekemättä.

 

[Kylli]

Ok.... eli ilmeisesti en voi mennä pahasti metsään jos käyn "alkulämmittelynä" kirjoittamassa keväällä kemian ja fysiikan? Olen aikaisemmin kirjoittanut vain IB-tutkinnon (kv. yo), joten suoraan sanottuna mulla ei ole hajuakaan siitä millainen on suomalainen yo. Ajattelin nyt kuitenkin käydä kokeilemassa etten mene pääsykokeeseen ihan kylmiltään.

En tiedä mitä tuon bilsan kanssa tekisi. Itse tykkäsin siitä tosi paljon ja luin pitkänä, mutta olen ymmärtänyt että pääsykokeessa pitää osata bilsan osuudet täydellisesti jotta siitä saa pisteitä. Täytynee sitten panostaa ensisijaisesti kemma/fyssa-puoleen...?

 

[Johq]

joo, bilsaa kun voi oppia helposti lukemalla, niin moni varmasti just paukuttaa sitä kun se on (ainakin mun mielestä) se mielenkiintoisin osio galenoksesta. Kaikki hakijat ei välttämät taas osaa laskea niin hyvin, eli laskuista voisi sitten saada helpommin pisteitä.

 

[Anti_Laama]

En tiedä mitä tuon bilsan kanssa tekisi. Itse tykkäsin siitä tosi paljon ja luin pitkänä, mutta olen ymmärtänyt että pääsykokeessa pitää osata bilsan osuudet täydellisesti jotta siitä saa pisteitä. Täytynee sitten panostaa ensisijaisesti kemma/fyssa-puoleen...?

Lukiobilsasalla ei oikeastaan niin väliä ole, koska Galenokseen ei siitä yhtä paljon ole otettu kuin lukion fyssasta/kemiasta ja kirjassa onkin sitten lukion ulkopuolista juttua melkoisesti. Osaat vain Galenoksen (molekyyli)bilsan ja muun teorian ulkoa, se riittää . Eikä niitä asioita oikeastaan hirveästi tarvitse ulkoa opetella, jos niistä osaa kokonaisuuksia rakentaa.

 

[Snoopie]

Saa nähdä, harkitsin että voisin itsekin hakea Ouluun ensi keväänä. Lääketiede on kuitenkin aina kiinnostanut, enkä mielestäni ole liian vanha pieru opiskelemaan. On sen verran hiljaista keväällä, että voisin lukea noihin pääsykokeisiin, koska nykyisistä opinnoista melkein kaikki kurssit on kasassa. Avovaimo aloitti lääkiksessä nyt syksyllä, ja olisi ehkä hyvä sauma päästä sisään lukemalla nuo avovaimon itseopiskelumateriaalit.

Aiemmin oikeastaan on ollut muka esteenä se, että en ole opiskellut fysiikkaa, joka on kuitenkin tullut teknillisessä tiedekunnassa erittäin tutuksi (melkein kaikki fysiikan kurssit olen suorittanut arvosanan 5 arvoisesti). Tulevia DIn papereita pystyisi täydentämään loistavasti lekurin papereilla. Nuo itseopiskelumateriaalit näyttivät myös tosi hyviltä. Kemia on vahva alue minulle (orgaaninen kemia on yksi lempiaineistani), ja biologian ei pitäisi tuottaa suunnattomia ongelmia. Fysiikankaan ei pitäisi tuottaa ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta luulen sen olevan eniten kehittämistä vaativa osa-alue näistä kolmesta.

Galenoksen lukemisen aloitin tuossa eilen illalla. Tarkoituksena ihan vaan lukea se kirja, ja saada selville kirjan sisältö pääpiirteittäin, kun en aiemmin ole hakenut. Pänttäämistä ja kovaa laskemista on sitten tiedossa keväällä. Joululomalla alkaa se varsinainen "lukuhelvetti".

Mitenkäs muut, joko olette jo pyyhkineet pölyt Galenoksen päältä? Olenko vanhin hakija pakkikselta tänä vuonna? :D

 

[Snoopie]

Tomppa85 - kiitos vinkeistä! Täytyy sitten alkaa lukemaan Galenosta jo ennen joulua, muuten olisin jättänyt sen myöhemmäksi.

Kyllä tämä taitaa jo olla päätetty. Ainoa mikä pitää nykyisessä tilanteessa on yksityiselämä, mutta sen varaan ei voi liikaa rakentaa. Ihmisellä pitää myös olla oma elämäntehtävä ja työ josta oikeasti tykkää.

Sellainen kysymys vielä kokeneemmille, että kannattaisiko tilata Epionen, Valmennuskeskuksen vai Kandiseuran itseopiskelumateriaalit? Haluan lähinnä sellaisen materiaalin joka auttaa laskujen kanssa, teoriaan mulla on materiaalia omasta takaa.

Avovaimo kehui tuota Epionea (Galenos haltuun 2008: Intergroidut kemian, fysiikan ja biologian osuudet), ja tuossahan tuo onkin mulla pöydällä. Ainakin minun mielestä tuo on hyvä, koska kirja lähtee ns. puhtaalta pöydältä liikkeelle, eli kaikki teoriat käydään ensin kattavasti läpi. Kirjassa on lopussa on aste asteelta vaikeutuvia tehtäviä, joissa edetään perustehtävien kautta soveltaviin tehtäviin ja potilastapauksiin. Ratkaisut on kaikki välivaiheineen annettu. Lopussa on kaavakokoelma, joka on ilmeisesti sama kokoelma kuin itse pääsykokeessa.

 

[Snoopie]

Mua niin vituttaa ihmiset jotka lukee itsensä lääkäreiks RAHAN takia. Kyllä lääkärin tarvii oikeesti olla kiinnostunu ihmisten auttamisesta ja hoitamisesta. Liian moni lääkäri tekee työtään vaan rahan takia, ja sen kyllä huomaa.. Jos se raha on nii tärkee arvo ni menis johonki muuhun hyväpalkkaseen ammattiin, jossa ei pelleillä ihmisten terveyden kustannuksella.

Voisin jatkaa tästä aiheesta, saadaan hyvä keskustelu aiheeksi. Mitä mieltä olette keikkalääkäreistä? Nämähän tekee usein keikkalääkärin hommia juuri siksi, että siitä saa 2 kertaa parempaa palkkaa virkaan verrattuna. Appiukko (lääketieteen tri, neurologia) ei oikeastaan paheksu mitään muuta niin paljon kuin keikkalääkäreitä. Keikkalääkärit juoksee paikasta toiseen ja pysyviä potilassuhteita ei pääse muodostumaan. On paljon esimerkkejä, joissa keikkalääkärit ovat määränneet samalle potilaalle yli 10 kertaa saman hoidon (antibioottikuuri). Tämä potilas menehtyi syöpään, mutta syöpä olisi voitu havaita ajoissa, jos hoito olisi tehty asianmukaisesti. Muitakin esimerkkejä löytyy.

Keikkalääkärit eivät siis muodosta pysyviä suhteita potilaisiin. Usein potilaiden tutkiminen voi olla erittäin pintapuolista eikä tarkemmin viitsitä tutkia potilaan oireita. Sitten kirjoitetaan sama resepti kuin muutkin ovat tehneet, eihän keikkalääkäri kuitenkaan ole seuraavalla viikolla samaa potilasta ole hoitamassa? Ehkä hieman kärjistettyä, mutta moni keikkalääkäri lienee sellainen, jos puheisiin ja faktoihin on uskominen. Potilaiden hoitaminen on joillakin voinut jopa jäädä toissijaiseksi, kun oireisiin ja sairauden kehittymiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Mieli varmaan karkailee muissa asioissa kuten vapaa-ajassa?

Yllä kuvattu esimerkki pätee varmastikin rahan perässä juokseviin. Lääkärin etiikka on jostain kumman syystä päässyt unohtumaan tai siitä ei välitetä? Ammattitaitoa ei välttämättä 100 prosenttisesti käytetä potilaan parhaaksi.

Hieman kärjistettyä, mutta tarkoituksena onkin herättää keskustelua.

 

[-Lauri-]

Voipi tosiaan olla, että toi keikkalääkärihomma on joillekin vain sitä palkan maksimointia. Luulenpa kuitenkin, että suurin osa keikkalääkäreistä on kuitenkin ihan vastuuntuntoisia ja päteviä ammatinharjoittajia. Sitä paitsi se on varsinkin nuorelle lääkärille varmastikin näppärä tapa tutustua eri sairaaloihin ja käytäntöihin sekä nähdä Suomea.

 

[Anti_Laama]

Jos lääkäriksi ryhtyy rahan takia, niin aika väärän ammatin on valinnut. Ei sillä, että rahan takia työskentelyssä mitään pahaa olisi mutta lääkärin palkka ei oikeasti edes ole päätähuimaava vaan korkeampaa keskitasoa, ja vasta erikoistumisen jälkeen (5-6 vuotta lisää opintoja valmistumisen jälkeen) ja kouluts on siis pitkä.

Luulempa että tuo status on monilla tärkeämpi syy haluta lääkäriksi kuin raha. Tärkeintä on silloin se, että pääsee pätemään muitten ihmisten yläpuolelle.

 

[ladybird]

Mun käsittääkseni nuorilla opiskelevilla/vasta valmistuneilla lääkäreillä ei ole muuta mahdollisuutta kun keikkailla? Siis ei kai sitä nyt virkaa heti saa.

 

[Odysseus]

:ja avautuminen:

Minkä v**un takia sitä ruotsia pitää vieläki lukea, ei sitä vi**u tartte jossaki s**tanan Sallan terveyskeskuksessa. S**tanan RKP ja muut ruotsalaiset haistakaa p*ska

Terveisin: 2. vuosi lääkiksellä ja hajoaa pakolliseen ruotsinkielen opiskeluun.

P.S. Niin ja niille joilla on jo joku koulutus taustalla niin vaikka olisitte yliopistossa jo suorittaneet ruotsinkielen testin niin lääkiksessä joudutte jokatapauksessa suorittaa uudestaan. Suomi on p*ska maa...

 

[TJJ]

:ja avautuminen:

Minkä v**un takia sitä ruotsia pitää vieläki lukea, ei sitä vi**u tartte jossaki s**tanan Sallan terveyskeskuksessa. S**tanan RKP ja muut ruotsalaiset haistakaa p*ska

Terveisin: 2. vuosi lääkiksellä ja hajoaa pakolliseen ruotsinkielen opiskeluun.

P.S. Niin ja niille joilla on jo joku koulutus taustalla niin vaikka olisitte yliopistossa jo suorittaneet ruotsinkielen testin niin lääkiksessä joudutte jokatapauksessa suorittaa uudestaan. Suomi on p*ska maa...

Tämä tulee sydämestä. :D

Mutta totta. Toistaiseksi viime vuosien aikana ei ole tarvinnut kertaakaan osata ruotsia. Sen sijaan olisi tarvinnut: venäjä (ja erinäisiä muita saman alueen kieliä), saksa, ranska, italia, kreikka ja hollanti.

ladybird: käytännössä ainakin ensimmäiset 5-6 vuotta hypellään muutaman kuukauden/vuoden välein eri työpaikkojen ja/tai paikkakuntien välillä. Terveyskeskuksessa jossain min 9kk, pari-kolme vuotta yhdessä tai useammassa sairaalassa, pari-kolme vuotta yliopistosairaalassa. Sitten joskus voi alkaa harkita aloilleen asettautumista.

 

[Anti_Laama]

Mun käsittääkseni nuorilla opiskelevilla/vasta valmistuneilla lääkäreillä ei ole muuta mahdollisuutta kun keikkailla? Siis ei kai sitä nyt virkaa heti saa.

Eurolääkärikoulutus käsittääkseni valmistumisen jälkeen tulee suorittaa (oliko nyt 6kk sairaalassa ja 9kk terveyskeskustyöskentelyä). Tuon jälkeen lääkäreillä kyllä riittää niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa aika todella paljon työtä, en tiede miten pysyvää sitten on.

Ja tuo lääketieteellinen ruotsi on tosiaan paskaa. En itsekkään enää ruotsia edes osaa kun en ole kertaakaan lukiosta päästyä puhunut...

 

[TJJ]

Eurolääkärikoulutus käsittääkseni valmistumisen jälkeen tulee suorittaa (oliko nyt 6kk sairaalassa ja 9kk terveyskeskustyöskentelyä). Tuon jälkeen lääkäreillä kyllä riittää niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa aika todella paljon työtä, en tiede miten pysyvää sitten on.

2 vuotta, sisältäen vähintään 9kk tk ja vähintään 6kk sairaalaa. Edit: ja sen 2 vuoden jälkeen saa ns. täys-laillistuksen, jonka jälkeen saa tehdä töitä yksityispuolella, jos haluaa. Eurokoulutuksen jälkeen tutkinto käy euroopassa lääkärin työn tekemiseen.

Käytännössähän kaikki lääkärit nykyään erikoistuu, ja se vie sen edellä kirjoittamani 5 tai 6 vuotta (riippuen alasta) MINIMISSÄÄN.

 

[Odysseus]

Tämä tulee sydämestä. :D

Mutta totta. Toistaiseksi viime vuosien aikana ei ole tarvinnut kertaakaan osata ruotsia. Sen sijaan olisi tarvinnut: venäjä (ja erinäisiä muita saman alueen kieliä), saksa, ranska, italia, kreikka ja hollanti.

Niin tulikin :D Vielä ku oon Oulussa, jossa ei ruotsinkielisiä juurikaan ole niin yhä enemmän tämä toinen vieras kieli turhauttaa :curs: Itsellä ei mikään prekliininen aine tuottanut tähän mennessä niin paljon päänvaivaa ku ruotsi. Onneksi englanti luistaa itteltä hyvin :dance2:

 

[TJJ]

Niin tulikin :D Vielä ku oon Oulussa, jossa ei ruotsinkielisiä juurikaan ole niin yhä enemmän tämä toinen vieras kieli turhauttaa :curs: Itsellä ei mikään prekliininen aine tuottanut tähän mennessä niin paljon päänvaivaa ku ruotsi. Onneksi englanti luistaa itteltä hyvin :dance2:

Voit kuvitella kuinka iloissani minä olin ruotsista, Turussa. 6 vuotta edellisestä ruotsin tunnista, ja lukion kouluarvosana ruotsista naseva 5. :dance:

Kyllä noiden potilaiden kanssa toimeen tulee, vaikka ei yhtään yhteistä kieltä ole, niin elekielellä pärjää pitkälle..