Kyykky- ja mavekyssäreitä

mitkä voimanoston harjoitteet jäykistää?

Harjoittelun päätavoitteet eivät voimanostossa ole räjähtävässä, nopeassa ja elastisessa suoriutumisessa, vaan lopulta raa'assa voimassa. Onhan nyt aivan koko harjoittelutyyli ja -filosofia ihan erilainen näissä lajeissa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Voi ajatella koko suoritusta vaikka kyykyn osalta: voimanostossa tavoitteena olla jämäkästi paikallaan, eikä tankoa saa pomputella. Laskeudutaan kontrollissa riittävään syvyyteen ja noustaan ylös jos voimat riittää. Painonnostossa kyykky on yleensä nopea ja rento ja jopa pohkeen päältä pompusta voi tulla ylös. Usein suoritus on räjähtävä kun kukin osavaihe on lyhytkestoinen. Keho oppii tuottamaan voimaa nopeasti, ja sitä on parempi hyödyntää myös vaikka siinä pompussa.

Myös harjoituksissa painonnostossa usein lyhyempiä sarjoja ja vastaavasti jalkaa tulee vaikka viikon aikana useammin mutta kevyemmin, käytännössä oikeastaan joka päivä. Veikkaan että voimanosto-ohjelma veisi aika tavalla paukkuja omasta lajista.

Mutta voihan voimanostoakin tehdä monella tavalla. Smulter esim. tekee harjoituksisssaan tosi nopeita toistoja, ja hyvin näyttää toimivan. Varmasti on räjähtävyyttä hänellä.
 
pates: vaihtoehto B parempi.

kisumisu: samat tavoitteet voimanostossa poislukien painonnostoliikkeiden teknisempi luonne ja sitä kautta suhteessa pienemmät raudat. ei siellä tangon kanssa liikaa aikaa kuluteta tieten tahtoen kummassakaan lajissa.

nopeat solut aktivoituu pääasiassa kuorman mukaan, joten se puoli voimanostossa on kunnossa myös. hieman konservatiivinen ja kapea-alainen käsitys tuosta voimanoston harjoittelusta. sen kyllä lopussa korjaat.

jos tollai ajatellaan, että vain painonnostaja treenaa nopeutta, mennään vikaan. kuka myöskään estää tekemästä voimanostokyykkyä hyvin elastisesti? missä mielessä voimanostajan tulee olla jämäkästi paikallaan? joka nostossa on selkeä pyrkimys liikkeeseen.
 
Viimeksi muokattu:
pates: vaihtoehto B parempi.

kisumisu: samat tavoitteet voimanostossa poislukien painonnostoliikkeiden teknisempi luonne ja sitä kautta suhteessa pienemmät raudat. ei siellä tangon kanssa liikaa aikaa kuluteta tieten tahtoen kummassakaan lajissa.

nopeat solut aktivoituu pääasiassa kuorman mukaan, joten se puoli voimanostossa on kunnossa myös. hieman konservatiivinen ja kapea-alainen käsitys tuosta voimanoston harjoittelusta. sen kyllä lopussa korjaat.

jos tollai ajatellaan, että vain painonnostaja treenaa nopeutta, mennään vikaan. kuka myöskään estää tekemästä voimanostokyykkyä hyvin elastisesti? missä mielessä voimanostajan tulee olla jämäkästi paikallaan? joka nostossa on selkeä pyrkimys liikkeeseen.

Puhuin tuolla muistaakseni, että voimanostajilta en suoraan apinoisi vaikkapa jotain kyykkyohjelmaa. En kyllä usko että siitä palautuisi yhtä nopeasti kuin painonnostotyyppisiä harjoituksia tekemällä. Sinänsä ei kai mikään estä tekemästä voimanostokyykkyä rennostikin, mutta kisaliikkeenä lähtö on kuitenkin paikaltaan. Eikä jäykempää tankoa niin mukavasti edes saisi heilumaan.

Mutta en siis tarkoittanut itse voimanostoliikkeitä jäykistävinä, vaan mietin sitä että jopa kyykyn syvyyttä tärkeämpi ( :p ) asia on se että harjoitukset sopii muihin treeneihin. Ei siis esim. niin kuin noissa testiryhmissä, että viikkokausia tahkotaan samaa kyykkyä ilman mitään palautusjaksoja yms..
 
kisakyykyssä lähtö paikaltaan? eli tarkoitat mitä? ihan samoin se kyykky tehdään ylhäältä alas ja takaisin ylös kuin esim. painonnostokyykkykin tai mikä tahansa kyykky.

oletus voimanostajien treeneistä on nyt kyllä hyvin kapea-alainen, jos oletetaan niiden harjoituksista palautuvan jotenkin huonommin tai ettei niissä ole "rentoutta". mitä lie se tarkoittaakin. mulla on ringissä 1-8 kertaa viikossa kyykkääviä nostajia.

palautuminen ei ole uskon asia, vaikka moni asia onkin. käytän voimanostotyyppistä harjoittelua juoksijoille, palloilijoille, kamppailijoille yms voimailijoiden lisäksi ilman että se heikentää lajiharjoittelua.

tangon jäykkyydellä ei oo tekemistä lihasten elastisuuden hyödyntämisen kanssa. voimanostokyykky ei jäykistä ei.

tutkimukset on tarkasti kontrolloituja ja niitä tekee ihmiset, jotka ei hae mitään tiettyä tulosta. tutkimus tuo sen tuloksen. se miten pitkään mennään ja millä kevennysrytmeillä on kuitenkin kaikille sama.

en kyllä itekään teetä noin pitkiä kovia jaksoja. yleensä 2-4 vkoa ennen eriasteisia kevennyksiä. en lukenu ihan koko tutkimusta läpi enkä tiedä oliko siellä jotain rytmitystä ton suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Kisakyykky hylätään jos nostaja pomputtelee tankoa kuin painonnostaja. Ei toki mikään pomputtelu vielä lihaksista tai hermostosta vielä hyppääjän ominaisuuksia jalosta, mutta räjähtävyyttä edeltää rentous ja tietynlainen letkeys. Sen huomaa voimanoston puolelta vaihtaneista painonnostajista, että vähän sellaisia jähmeitä ovat, eikä pelkästään liikkuvuuden puutteen vuoksi.

Ja juu, voimanostoa voi varmasti harjoitella myös muulla tavalla kuin piikkaamalla kohti seuraavaa kisaykköstä.
 
Tutkimus ei mittaa oikein sitä onko syväkyykky hyödyksi hyppääjälle jos sitä teetetään liikaa.

Lyhyemmän keston kokeessa hyöty osoitettiin.
 
Anteeksi kun olen näin hidas muodostamaan viestejä, enkä ehdi muokata lisäyksiä mitä muistan vasta jälkikäteen.

Spämmään nyt monologillani vielä sen verran, että en yritä väittää, että juuri painonnostoliikkeistä olisi erityistä hyötyä hyppääjälle, mutta sen tyyppisestä harjoittelusta varmasti, missä tehdään paljon lyhyitä nopeita sarjoja, ikään kuin juoksija tekisi spurtteja.

Itse asiassa jostain raakavedoista on varmaan justiinsa sen verran jalalle hyötyä kuin niitä varttiniiauksista, jotka ei juuri jalkaa rasita... Niin en tiedä mitä järkeä on alkaa tehdä vaikeita liikkeitä sinne päin, kun kuitenkaan ei pysty harjoittelemaan niitä miljoonia toistoja mitä painonnostajat harjoittelevat, ja jotkut eivät silti opi, nimimerkillä en varmaan itse koko elinaikanani tule oppimaan. Mutta pn-tyylinen kyykky ei ole mitään rakettitiedettä, vaan uskoakseni monipuolisen hyödyllinen harjoite monellekin urheilijalle.

Nyt jos edelleen olen asioista eri mieltä niin voin ihan hyväksyä asianlaidan. En sokkona ota juuta tai jaata kantaa kenenkään valmentajan treeneihin. Voin kommentoida vain siltä pohjalta mitä olen itse nähnyt ja vierestä ihmetellyt.
 
Painonnostajat tekevät myös jonkin verran vauhdittomia loikkia hakiessaan räjähtävyyttä ja kimmoisuutta. Itse en ole törmännyt voimannostajaan joka olisi vaihtanut voimanostosta painnonostoon, ainakaan että olisi menestynyt kisoissa. Tempaus sekä työntö vaativat niin helkutisti toistoja jotta ne tulevat selkärangasta. Aivan yhtälailla voimannostajatkin tekevät lyhyitä sarjoja kun alkavat hakea tuntumaa maksipainoja varten.

Itse sain nauttia Jouni Grönmanin sekä Koivusen Juhan neuvoista(tempaukseen, rinnallevetoon sekä kyykkyihin) kun yleisurheilu aikoina aloitin punttireenejä stadionin salilla porissa.
 
^^No esim. Tänä vuonna painnonostossa olympialaisissa Suomea edustanut Anni Vuohijoki on aikasemmin pitkään harrastanut voimanostoa, mm. 2015 edusti Suomea voimanoston MM-kisoissa :)
Itse olen tehnyt yu-aikana punttitreeniä painonnosto tyylisesti, meillä oli painonosto valmentaja joka kerta viikkoon ohjasi meitä, lisäksi yu-treeneihin sisälty lihaskuntoa omalla kehonpainolla kerta viikkoon, keskittyen keskivartaloon ja jalkoihin.
 
Onhan siinä selvä ero voimanostajan ja painonnostajan välillä, että toiselle tärkeintä on räjähtävyys ja toiselle maksimivoima. Painonnostossa pitää paino kuitenkin jossain vaiheessa saada kuorma "kuolleen alueen" yli, jossa voimaa ei tankoon juuri pysty tuottamaan. Tämän takia painonnostoliikkeissä ei maksimivoima-tyyppisiä suoritteita voi oikeastaan tehdäkään (toki maksimivoimaa voi harjoittaa muilla liikkeillä ja harjoitetaankin). Yhtä lailla kuitenkin kyykyn ja maven voi tehdä räjähtävästi, mutta se että voimanostajat eivät sitä korosta ei tee niistä liikkeistä yhtään huonompia (minun silmissäni). Voimanostossa kuitenkin maksimivoima on se joka määrää.

Eli onhan siinä eroa harjoitella kuin voimanostaja/painonnostaja tai harjoitella voimanosto-/painonnostoliikkeitä. Jälkimmäisten kuormia ja tekniikoita voi soveltaa sitten omaan lajiin sopivaksi.

Tämä viesti ei ole kenenkään näkemyksen kannalla tai vastaan, koska keskustelu on niin sekava etten itsekään tiedä missä mennään. Kunhan sekoitan pakkaa lisää.
 
Onhan siinä selvä ero voimanostajan ja painonnostajan välillä, että toiselle tärkeintä on räjähtävyys ja toiselle maksimivoima.

Toisaalta painonnostossakin sillä raa'alla voimalla alkaa olla oleellinen merkitys heti, kun ei puhuta pelkästä harrastelijatasosta vaan oletetaan, että tekniikat ja fysiikka alkavat olla kohtuullisen hyvällä tasolla.

Roinisen blogista:
https://painonnostaja.wordpress.com/2015/02/

"Kyllähän se niin on että meillä täällä Suomessa painonnostajilla kaikkein suurin heikkous on heikkous. Ei olla tarpeeksi vahvoja. Se on yksi sadastatuhannesta joka työntää 205 etukyykyllä tai 90 kilon pystypunnerruksella 200 kiloa.Voimaa vaan pitää olla. Kyllä siellä maailman huipulla olevat kaverit ovat pääsääntöisesti sarjojensa vahvimpia, eikä niillä pelkästään ole lyhyet kädet ja hyvä tekniikka.
Moni voi olla vielä tästä kanssani samaa mieltä, mutta sitten alkaa jo rintama rakoilla kun sanon että ei ne voimat sieltä kasva hinkkaamalla joka treenissä tempausta ja työntöä.
Perusteeksi ei riitä että tekniikka hajoaa jos sitä ei hiero ihan koko ajan. Kai se nyt hajoaa kun ei ole ropassa voimaa millä suorittaa nosto teknisesti hyvin."


Tämä viesti ei ole kenenkään näkemyksen kannalla tai vastaan, koska keskustelu on niin sekava etten itsekään tiedä missä mennään. Kunhan sekoitan pakkaa lisää.

Sama homma :D.
 
Ehdottomasti samaa mieltä ja yritin näkemystäni hieman heikosti ehkä loiventaa. Varmaan tekniikan ja räjähtävyyden/nopeuden jälkeen maksimivoima on se mikä merkitsee.
 
Tänään penkatessa meni oikea takareiska kramppiin, nyt jalassa selkeä kipeä kohta missä kramppi. Ongelma on siinä että huomenna pitäisi kyykätä mutta onkohan tuo turvallista? Ekaa kertaa teki tällaisen joten ei mitään käryä miten pitäisi jälkihoitaa tai vaatii yleensäkään toimenpiteitä?
 
Tänään penkatessa meni oikea takareiska kramppiin, nyt jalassa selkeä kipeä kohta missä kramppi. Ongelma on siinä että huomenna pitäisi kyykätä mutta onkohan tuo turvallista? Ekaa kertaa teki tällaisen joten ei mitään käryä miten pitäisi jälkihoitaa tai vaatii yleensäkään toimenpiteitä?

Minusta ei ole turvallista. Jos on yhtään kipeä, niin keho väkisin varoo, ja asento menee pieleen, mikä on taas lisäloukkaantumisen riski. Ei siis pelkästään se itsestäänselvä riski, että reisi on pian paskana, vaan muutakin voi sattua ja tapahtua. Anna palautua ja kyykkää vasta kun jalka on ok.
 
Niin tai mitä jos lämmittelee, venyttelee ja vaikka putkirullaa huolella alkuun ja tekee jonkun kevennetyn kyykkyjumpan. Jos takareisi on vaan krampissa, eikä esim revähtänyt/venähtänyt niin luulisi liikkeen vaan nopeuttavan sen palautumista.
 
No ehkä ihan kevyt keppijumppa voi auttaakin, mutta et ehkä sellaista ajatellut tehdä?

Jos lihas on jo valmiiksi kramppissa eli työnsä tehnyt, niin ei sillä paljon voimaa tuoteta. Toisaalta jos on pahasta krampista rentoutunut niin pitäisihän sen antaa levätä kuten kovasta treenistä.
 
Lämmittelen ja putkirullaan aina ennen jalkatreenejä, varmaan osittain kramppi johtui torstain mave päivästä jolloin tuli sjmv kunnon venytyksellä myös. Jalka siis ei siis ollut enään eilen kipeä liikuttaessa, ainoastaan arka kosketukselle, nyt jalassa ei huomaa mitään.
Luultavasti putkirullaus ja liikkuvuusharjoitteet kertoo kannattaako tangon alle mennä ollenkaan ja täytynee lopettaa het mikäli arkuutta tai epävarmuutta tuntuu.
 
Tänään penkatessa meni oikea takareiska kramppiin, nyt jalassa selkeä kipeä kohta missä kramppi. Ongelma on siinä että huomenna pitäisi kyykätä mutta onkohan tuo turvallista? Ekaa kertaa teki tällaisen joten ei mitään käryä miten pitäisi jälkihoitaa tai vaatii yleensäkään toimenpiteitä?

Ihan normaalia juuri penkissä. Ärsytävää, mutta ei erityisemmin vaikuta mihinkään.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom