Kyykky- ja mavekyssäreitä

mitä tarkoitat kyykyillä tukottamisella? kyseessä oli kolme eri ryhmää mikä näkyi jo tosta abstraktista.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
jto sanoi:
ja tässä se hulmin blogissa ollut tutkimusselvitys samasta:
"Edellämainituissa tutkimuksissa ongelmana on ollut, että tutkittavat ovat olleet pääasiassa vain vähän harjoittelukokemusta omaavia, joiden keho saattaa vastata kuormitukseen erillä tavalla kuin kokeneemmalla liikkujalla, saati huippu-urheilijalla. Kokeneilla urheilijoilla tehtyjä tutkimuksia on julkaistu vasta tänä vuonna. Matthew Rhea (Rhea 2016) toteutti tutkimusryhmänsä kanssa mainion, tarkkaan kontrolloidun tutkimuksen, jossa seurattiin kolmen eri kyykkysyvyyden treenaamisen vaikutusta hyppäämiseen ja juoksemiseen.

Tutkimuksessa tutkittavina oli urheilijoita (pääosin jenkkifutareita) USA:n yliopistoista ja lukiosta. Sisäänottokriteereinä olivat vähintään kahden vuoden jatkuva ympärivuotinen harjoittelukokemus ja omaan painoon nähden vähintään 1,5-kertainen puolikyykky (reidet vaakatasoon). Tutkittavat arvottiin kolmeen ryhmään ja heillä teetätettiin kolmena päivänä neljäsosa-, puoli- ja syväkyykkytestit sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Kaikki urheilijat harjoittelivat samalla tavalla lukuun ottamatta kyykkyä, jonka ryhmät suorittivat eri syvyyksiltä. Harjoittelua periodisoitiin modernilla ”Daily Undulating Periodization” mallilla, jossa intensiteetti vaihteli 8RM, 6RM, 4RM, 2RM ja takaisin 8RM. Harjoitusjakson kesto oli 16 viikkoa. Jokaisen treenin kuormat laskettiin ennustamalla toistomaksimi yhden toiston maksimista. Urheilijat harjoittelivat neljä kertaa viikossa, joista kahtena päivänä harjoiteltiin alavartaloa. Alavartalopäivinä 65% treenin kokonaisvolyymista koostui jalkakykyystä, ja loppu oli esim. rinnallevetoa, askelkyykkyä ja penkillenousuja.

Tulokset olivat osaltaan odotettuja, osa ehkä vähän yllättäviäkin.

Neljäsosakyykyn harjoitteleminen paransi neljäsäosakyykkyä (12%), muttei juurikaan puolikyykkyä (0,07%) tai syväkyykkyä (0%). Puolikyykky paransi puolikyykkyä (14%), mutta syväkyykky paransi ainoastaan syväkyykkyä (17%), ei puoli-, eikä neljäsosakyykkyä (2%). Tulokset saattavat sinällään yllättää, mutta ovat linjassa aiemmin tiedetyn kanssa: voima on (osittain) nivelkulmaspesifiä.

Kun ryhmien kehitystä analysoitiin juoksuspurtissa ja esikevennetyssä hypyssä, olivat tulokset varmasti monelle yllättäviä. Syväkyykky ei parantanut yhtään hyppykorkeutta eikä juoksunopeutta. Neljäsosakyykky oli ylivertainen niin juoksunopeuden kuin hyppykorkeuden kehittäjänä. Juoksunopeus parani neljässä kuukaudessa 2% ja hyppykorkeus 15%. Puolikyykkääjillä juoksunopeus parani 1% ja hyppykorkeus 7%.

Aiempiin tutkimuksiin verrattuna Rhean ja kumppaneiden tutkimuksessa oli paljon uutta. Tutkimuksen puolessa välissä tehdyssä testissä ei löydetty eroja eri kyykkysyvyyksien välillä, eli kahdeksan viikkoa saattaa olla liian lyhyt aika tällaiselle tutkimukselle. Sen sijaan 16 viikon kohdalla eroja oli. Hyvää oli myös, että tutkittavat olivat urheilijoita, jotka harjoittelivat vapailla painoilla. Aiemmissa tutkimuksissa tutkittavat olivat kokemattomia treenaajia ja korkeat kyykyt tehtiin smith-telineessä."

lähde: https://lihastohtori.wordpress.com/2016/11/13/kyykkysyvyys-osa-2-suorituskyky/
Click to expand...

Kiitos paljon!

Tästä tulee muuten mieleen, että kun treenipainot on ykkösmaksimista, niin varttikyykyissä voi olla tosi iso paino. Koska juoksunopeus ei käytännössä muuttunut, voisi kehittyminen pompussa liittyä keskikehon voimiin jalkojen sijaan.

Muutenhan olivat tehneet kaikki esim. askelkyykkyä, joka on vahvistanut jalkaa. En sulje pois epäilystäni liian tukottavasta kyykkytreenin vaikutuksesta.
 
jto sanoi:
mitä tarkoitat kyykyillä tukottamisella? kyseessä oli kolme eri ryhmää mikä näkyi jo tosta abstraktista.
Click to expand...

Tarkoitan että ehkä liika on ollut liikaa. Olisi hyvä nähdä sellainen ryhmä joka olisi tehnyt pelkästään muut salijutut ilman mitään kyykistämistä. Olisiko niillä ollut sama kehittyminen pompussa kuin varttikyykkääjillä.

16 viikkoa on hurja jakso raskaille kyykyille, jos ei ole välissä palautumista.
 
Noissa tutkimuksissa on aina vähän heikkoutena kokonaiskuvan puuttuminen. Tutkimus on tutkimus, ei mikään totuus, mutta monet tuntuu ottavan ne totuutena. Jos otetaan vaikka hyppykorkeus, niin eihän se ihme ole, että hypyn aloitusasennosta tehdyt kyykyt auttaa enemmän kuin syväkyykyt, jos ei tehdä erikseen varsinaista hyppytreeniä.
 
Jerkku sanoi:
Jos otetaan vaikka hyppykorkeus, niin eihän se ihme ole, että hypyn aloitusasennosta tehdyt kyykyt auttaa enemmän kuin syväkyykyt, jos ei tehdä erikseen varsinaista hyppytreeniä.
Click to expand...

Nimenomaan toisessa tutkimuksessa (jossa paljon isompi jengi) todettiin että syväkyykyistä oli hyötyä. Siinä harjoitusjakso oli lyhyempi.
 
Kisumisu sanoi:
Kiitos paljon!

Tästä tulee muuten mieleen, että kun treenipainot on ykkösmaksimista, niin varttikyykyissä voi olla tosi iso paino. Koska juoksunopeus ei käytännössä muuttunut, voisi kehittyminen pompussa liittyä keskikehon voimiin jalkojen sijaan.

Muutenhan olivat tehneet kaikki esim. askelkyykkyä, joka on vahvistanut jalkaa. En sulje pois epäilystäni liian tukottavasta kyykkytreenin vaikutuksesta.
Click to expand...

En ole varma, mitä tarkoitat, mutta varttikyykyn pompun parantaminen johtuisi minusta juuri siitä, että jalkaa voidaan kuormittaa lajispesifisissä kulmissa suuremmilla kuormilla. Perustelisin mun luuloa sillä, että harva lähtee tekemään maksimipomppua syväkyykystä voimantuoton takia. Lisäksi mun käsityksen mukaan varttikyykky on keskivartalolle helpompi hallita, koska siinä ylävartalo pysyy pystyimmässä. Varttikyykky olisi silloin urheilijalle hyvä bang-for-a-buck -liike, koska mahdollisimman paljon toiminnasta olisi sitä jalkavoimaa kasvattavaa. (Yleis)urheilija, palloilija, hyppääjä harvemmin tarvitsee sitä absoluuttista ruutia keskivartaloon. Muuten urheilijan harjoittelu on aina siinä mielessä kompromissi, että fyysisten ominaisuuksien, kuten voima, on aina rajallisesti resursseja käytettävissä. Suuri osa menee tekniikkaan ja kehitettyjen fyysisten ominaisuuksien siirtoon lajiin.
 
nordci1977 sanoi:
En ole varma, mitä tarkoitat, mutta varttikyykyn pompun parantaminen johtuisi minusta juuri siitä, että jalkaa voidaan kuormittaa lajispesifisissä kulmissa suuremmilla kuormilla. Perustelisin mun luuloa sillä, että harva lähtee tekemään maksimipomppua syväkyykystä voimantuoton takia. Lisäksi mun käsityksen mukaan varttikyykky on keskivartalolle helpompi hallita, koska siinä ylävartalo pysyy pystyimmässä. Varttikyykky olisi silloin urheilijalle hyvä bang-for-a-buck -liike, koska mahdollisimman paljon toiminnasta olisi sitä jalkavoimaa kasvattavaa. (Yleis)urheilija, palloilija, hyppääjä harvemmin tarvitsee sitä absoluuttista ruutia keskivartaloon. Muuten urheilijan harjoittelu on aina siinä mielessä kompromissi, että fyysisten ominaisuuksien, kuten voima, on aina rajallisesti resursseja käytettävissä. Suuri osa menee tekniikkaan ja kehitettyjen fyysisten ominaisuuksien siirtoon lajiin.
Click to expand...

Tarkoitan juuri sitä, että kun lihas saa voimaa siitä kun mennään kyykkyharjoituksessa koko nivelen liikkeen mukaisesti, voimaa on käytettävissä myös niihin hyppyihin. Tuolla aiemmin esitin sen pointin, että painonnostajilla on kova pomppu, ja eivät tee ponnistuskulmakyykkyjä.
 
Painonnostajilla varmaan muut harjoitteet kyykyn ohella vaikuttaa siihen että pomppivat aika kovia siivuja. Omalla salilla näkee jonkin verran nuoria yleisurheilijoita ja jos kyykkäävät niin se on sitä varttikyykky nytkytystä eikä koskaan syvemmälle, ei edes lämmittelyissä. Joskus hiljaa mietin kyllä onko tuossa vähän osuutta siihen että vammat on niin usein siellä takareisi/nivus osastolla kun voimaharjoittelu näyttää niin helkutin kapea-alaiselta ja heikoin lenkkihän se useimmiten pettää.
 
Kisumisu sanoi:
Tarkoitan juuri sitä, että kun lihas saa voimaa siitä kun mennään kyykkyharjoituksessa koko nivelen liikkeen mukaisesti, voimaa on käytettävissä myös niihin hyppyihin. Tuolla aiemmin esitin sen pointin, että painonnostajilla on kova pomppu, ja eivät tee ponnistuskulmakyykkyjä.
Click to expand...

Mutta painonnostajat uhraavat huomattavan osan ajastaan tuohon maksimivoimaharjoitteluun ja ovat usein ruumiinrakenteeltaan ja mittasuhteiltaan erilaisia kuin monet muut pomppua kaipaavat urheilijat. Osaatko kuvitella miten voimaharjoittelu tuossa laajuudessaan sovitettaisiin esim. palloilijan muuhun harjoitteluun ja miltä näyttää keskiverto hyppylajin harrastaja syväkyykyssä? Olen jto:n kanssa samaa mieltä siitä, että urheilijan on hyvä käydä syväkyykyssä vähintään liikkuvuuden takia, mutta aina ei tartte kyykätä ATG jos ei esim. mittasuhteet tee siitä luonnollista tai turvallista kuormitettuna.
 
nordci1977 sanoi:
Mutta painonnostajat uhraavat huomattavan osan ajastaan tuohon maksimivoimaharjoitteluun ja ovat usein ruumiinrakenteeltaan ja mittasuhteiltaan erilaisia kuin monet muut pomppua kaipaavat urheilijat. Osaatko kuvitella miten voimaharjoittelu tuossa laajuudessaan sovitettaisiin esim. palloilijan muuhun harjoitteluun ja miltä näyttää keskiverto hyppylajin harrastaja syväkyykyssä? Olen jto:n kanssa samaa mieltä siitä, että urheilijan on hyvä käydä syväkyykyssä vähintään liikkuvuuden takia, mutta aina ei tartte kyykätä ATG jos ei esim. mittasuhteet tee siitä luonnollista tai turvallista kuormitettuna.
Click to expand...

No osaan kuvitella että sovitetaan siinä määrin kuin varttikyykkykin ohjelmaan mahtuu (ehkä kausittaisena harjoitteena). Muutenkin olen sitä mieltä että jos tehdään esim. painonnostoliikkeitä, kannattaa hyödyntää painonnostovalmentajien osaamista. Sieltäpä myös niitä mittasuhteiden huomioimisen ja turvallisen harjoittelun vinkkejä saisi.

Myös miettisin, minkä verran pystyy panostamaan räjähtäviin harjoitteisiin. Tuskin voi monta kertaa viikossa tehdä kuten testiryhmä, tai sitten syö jo hermostoa omasta lajista.
 
Viimeksi muokattu:
Edelliseen lisätäkseni, toivottavasti elastisille urheilijoille ei siis suoraan apinoida myöskään voimanoston harjoitteita tai tehdä muita vielä räjähtävääkin treeniä jäykistävämpiä harjoitteita, oli kyykistelyn syvyys mikä hyvänsä. Mutta jos painonnostotyyppistä harjoittelua on ohjelmassa, olisi kyllä tosi tärkeää panostaa (maltin lisäksi) niihin turvallisuusasioihin. Liikkeet on vaikeita, ei siitä mihinkään pääse. En minäkään ole oppinut, vaikka olen monta vuotta yrittänyt. Mutta se että sen minkä vähän tekee, niin olisi edes kunnon kengät!

Kun näkee niitä urheilujoukkueita jullen ja niiauksen sekoituksia tekemässä, on kavereilla aina jotkut lenkkarit jalassa. Kuka niillä osaisi tukevasti seisoa, vaikka olisi kuinka potentiaalinen nostaja?

Ne kunnon kengät kestää kuitenkin vuosia satunnaiskäytöllä, jos jalka ei enää nuorella kasva. Halvimmillaan saa jo alle satasella kenkiä. En minäkään pn-kengillä käy juoksemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Vaginaattori sanoi:
Onks noista kengistä muutakin selkeetä hyötyä, ku että saa enemmän polvia varpaiden yli? Tai ite esim. kyykkään aina sukkasilteen, koska jotkut sisäpeli kengät jalassa vasta huojuuki. Tai luulis, että ilman mitään kenkiä on tukevinta? En oo siis ikinä kokeillu mitään pn-kenkiä, ni en tiiä vaikka nois oliski nilkka-osio kevlaria =D.
Click to expand...

Onhan ne myös jäykät ja tukevat. Luulen että olet oikeassa siinä että juoksemiseen tarkoitetut kengät huojuttaa enemmän kuin paljaat jalat.
 
Sukkasilleen on hyvä kyykätä jos pidon kanssa ei ole ongelmia. Jossain voi olla liukas lattia tms, niin sukat jalassa touhusta tulee vaarallista. Samaten sumomave on aika riskialtista touhua sukat jalassa. Painonnostajat poislukien, painonnostokengät on tekniikan apuväline, omaa tekniikkaa katsomalla ja miettimällä näkee onko niille tarvetta. Itsellä on painonnostokengät, mutta en niitä juurikaan käytä enää. Ennen käytin, mutta olen vahvempi tasapohjaisilla, ainakin tällä hetkellä.
 
Kisumisu sanoi:
Tuolla aiemmin esitin sen pointin, että painonnostajilla on kova pomppu, ja eivät tee ponnistuskulmakyykkyjä.
Click to expand...
Painonnostossa nopea ja räjähtävin liike tapahtuu melkolailla juurikin " pomppu " syvyydestä.
Syvät kyykyt treeneissä koska lajiin kuuluu myös syvältä kyykykystä ylöstulo.
 
Kisumisu sanoi:
Edelliseen lisätäkseni, toivottavasti elastisille urheilijoille ei siis suoraan apinoida myöskään voimanoston harjoitteita tai tehdä muita vielä räjähtävääkin treeniä jäykistävämpiä harjoitteita, oli kyykistelyn syvyys mikä hyvänsä. Mutta jos painonnostotyyppistä harjoittelua on ohjelmassa, olisi kyllä tosi tärkeää panostaa (maltin lisäksi) niihin turvallisuusasioihin. Liikkeet on vaikeita, ei siitä mihinkään pääse. En minäkään ole oppinut, vaikka olen monta vuotta yrittänyt. Mutta se että sen minkä vähän tekee, niin olisi edes kunnon kengät!

Kun näkee niitä urheilujoukkueita jullen ja niiauksen sekoituksia tekemässä, on kavereilla aina jotkut lenkkarit jalassa. Kuka niillä osaisi tukevasti seisoa, vaikka olisi kuinka potentiaalinen nostaja?

Ne kunnon kengät kestää kuitenkin vuosia satunnaiskäytöllä, jos jalka ei enää nuorella kasva. Halvimmillaan saa jo alle satasella kenkiä. En minäkään pn-kengillä käy juoksemassa.
Click to expand...
Mää en käsitä tätä nykyfetissiä noihin pn-kenkiin. Joka toisella on nykyään salilla pn-kengät jalassa vaikkeivat edes kyykkää, mutta se vaan on niin pop.

Noihin yleisurheiljoiden 1/4 kyykkyihin vastaan että se syvyys vastaa ponnistuskulmaa josta ponnistus lähtee suorituksessa, räjähtävyyttä siinä haetaan mutta ne varsinaiset "räjähtävyys" treenit tehdään kentällä eri harjotteilla. Ainakin tehtiin vielä ennen vuosituhanteen vaihdetta. Mistään mitään tiädä, 10vuotta tein vain mitä käskettiin ja sitten loppui geenit ja kyvyt:worship:

ps. hyvin tennareilla kyykkäs pohjaltakin ja rinnallekin sai vedettyy 150kg
 
Onko tällä debatilla nyt lopputulosta tähän kysymykseen:

Kumpi on tehokkaampi tapa heikon kohdan vahvistamiseen?
A) Osatoisto vain siihen hlökohtaisesti haastavimman nivelkulman nurkille.
B) Täysi liikerata mutta leijustoppi esim. konsentrisella osalla siihen samalle kulmalle.

Esitettyjen tutkimusten pohjalta voidaan sanoa, että vaihtoehto A pääliikkeenä viljeltynä ei lisää täyden liikeradan kyykkyyn juurikaan kiloja. Mutta noin niinkuin apuliikevalikoimassa voisi kuvitella olevan valinnalla merkitystä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom