Kyykky- ja mavekyssäreitä

Se on niin monta kertaa täälläkin nähty miten joku menee helposti harjanvarrella kyykkyyn, mutta raudat niskassa tulee rumia, vajaita pyllistyksiä.
Totta kai se tietyssä vaiheessa menee näin. Mutta miten ihminen oppii paremmi jos skippaa harjanvarret ja siirtyy suoraan rumiin pyllistyksiin?

Ilman kuormaa myös sellainen juttu, että esim. jäykät pohkeet / muut lihat voivat vääristää tai häiritä sitä liikerataa huru mycket. Etenkin alasmennessä voi olla jopa vaikea saada jalat taipumaan kyykyn liikeratoja, jos ei ole vähän apupainoja niskassa.
Aaa eli runnotaan painovoimalla väkisin? Nythän se selvis. :D

Ilman kuormaa ei voi tuntea, mikä on luonteva ja tasapainoinen liikerata ja mikä ei. Siksi tekniikkaa opetellessa täytyy olla aina sehn verran painoa, että se jo tuntuu, mutta painoa pystyy vielä hallitsemaan kontrolloidusti pidemmässäkin sarjassa. Pelkkää harjanvartta voi heilutella vaikka miten päin vittua ihan ongelmitta kun ei siinä tunne, onko liikerata hyvä ja onko tangon ja kehon muodostama kokonaisuus tasapainossa, ja siitähän sitten riemu syntyy kun näin opeteltuja tekniikoita aletaan yrittämään painojen kanssa.
Miten ois peili? Tai mieluiten osaava kaveri katsomassa.

Okei voi olla että mä en vaan nyt hiffaa jotakin, mutta eikö se perus liikerata ole ihan sama painoilla tai ilman?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Lisäpaino muuttaa painopistettä sen verran radikaalisti, että se rajoittaa hulluimmat väärät liikeradat, toisin kuin harjanvarsi. Tietysti kun alussa voi tulla mitä ihmeellisimpiä tekniikoita pelkästään kyykkyyn menemisessä, niin harjanvarrella voi sellaisen karkean tekniikan hakea, mutta heti kun osaa mennä jotenkuten ihmismäisesti turvallisesti kyykkyyn, niin painoa niskaan. On tärkeää, että tekniikaa harjoitellessa on riittävästi vastusta.
 
Olkoon se liikerata sama, mutta olennaista on kumminkin hallita tilanne, kun se malmi on niskassa/selässä/"olkapäillä". Sitä ei millään risukepillä opi, vaan kohtuu maltillisilla painoilla. Tämä nyt pätee käytännössä mihin tahansa liikkeeseen ja kyllä, jos harjoitteen suorittajalla on jotain kamikaze-piirteitä tehdä kaikki todella rumasti, niin siinä tapauksessa kepillä voi ojentaa sitä motoriikkaa.

Omien havaintojeni perusteella monet osaavat kyllä teknisen terävästi kyykätä ilman kuormaa tai vähäisillä kuormilla, mutta työsarjat tehdäänkin sitten kohtuuttomilla raudoilla, jolloin tekniikka pettää. Siinä vaiheessa keppi on lähinnä lyömäase.

Ps. Olen jatkossa hiljaa, koska tässä ketjussa on ihan oikeasti fiksuja, kuten oranki yms.
 
Totta kai se tietyssä vaiheessa menee näin. Mutta miten ihminen oppii paremmi jos skippaa harjanvarret ja siirtyy suoraan rumiin pyllistyksiin?

Aloittaa suoraan painoilla ja joku neuvoo oikean tekniikan? Ja joku joka tietää mitä tekee saa yleensä ne rumat pyllistyksetkin muutettua näteiksi kyykyiksi 10 minuutissa.
 
Okei voi olla että mä en vaan nyt hiffaa jotakin, mutta eikö se perus liikerata ole ihan sama painoilla tai ilman?
Ei. Mä yhdyn muihin painojen puolesta puhujiin. Se on jo aiemminkin sanottu, että pelkällä harjanvarrella se painopiste ei ole ihan justiinsa ja siinä voi istua kyykyssä sellaisessa asennossa mikä johtaa painojen kanssa perseelleen tai naamalleen lentämiseen. Lisäksi ilman painoja ei tunne yhtään miten lihakset työskentelee ja minkä lihaksen pitäisi työskennellä. Esim. miten otan pakarat mukaan nostoon mahdollisimman tehokkaasti. Painoa pitää olla sen verran, että mahdolliset tekniikkavirheet saadaan näkyviin, mutta liika on kuitenkin liikaa. Jos voimat ei riitä kuin rumiin pyllistyksiin, niin ei sillä painolla oteta nättejä kyykkyjä vaikka miten opettaisi. Siinä vastaus myös sun ekaan kysymykseen. Ei rumia pyllistyksiä, mutta ei missään nimessä kyllä harjanvarttakaan.
 
Haluan ehdottomasti puolustaa neitoa hädässä ja tuoda seuraavan näkökulman esiin
Keppijumppa - Painonnostoliitto
"Keppijumppa on tehokas kuntoilu- ja kuntoutusmuoto terveysliikkujalle, kuntoilijalle ja urheilijalle. Keppijumppa opettaa oikeaa nostotekniikkaa ja keskivartalon hallintaa, joten sen oppeja voi soveltaa myös työasentojen parantamisessa ja kuntosaliharjoittelussa. Selkä- ja hartiahuoltoon keppijumppa soveltuu erinomaisesti. Se on selkeää ja motivoivaa, sillä keppi neuvoo tekemään liikkeet oikein."

Tuossa viitataan ehkä painonnostoliikkeisiin, mutta luulisi myös soveltuvan kyykyn harjoittelemiseen. Mitä olen joitakin suorituksia nähnyt, niin tekniikka on niin vaillinainen, että tuskin pelkällä kepilläkään kyykky olisi hyvännäköinen. Liikkuvuusongelmat lienee suurin syy tähän, tai sitten koko liikerata on niin perseellään, että ei ole edes mahdollista päästä kunnolla kyykkyyn.
 
Miten ois peili?

Peili ei minusta ole oikein hyvä, koska näet itsesi vain edestä. Toivon tosiaan, ettei kukaan ikinä koskaan katso kyykätessä (tai maastavetäessä) sivupeilistä tekniikkaansa. Mikäli peili on liian lähellä, joudut katsomaan hyvin voimakkaasti alas nähdäksesi esim. polvesi. Vähän henkilöstä riippuen tuo alaspäin peiliin katsominen voi jo pilata yläselän asennon ja siirtää painopistettä siten, että tuloksena on sukellus jolloin lisäksi syvyyteen pääseminen on vaikeaa (mikäli puhutaan voimanostokriteereistä). Kyykkäämään tosiaan oppii parhaiten, kun on joku opettamassa. Vielä parempi, jos on oikein kyykkääjien paneeli katsomassa. Olen joskus huomannut, että aloittelijoille pusketaan läpi sitä omaa viisasten kiveä tekniikasta, vaikka ihmisten välityksissä, liikeradoissa ja ominaisuuksissa on suuriakin eroja ja aina pitäisi löytää juuri sille kyseiselle nostajalle toimivin suoritustapa.
 
ei tässä nyt oo yhtään kukaan hädässä, neito tai muut.

tässä nyt mennään noissa pääosin mutuissa kahta ihan eri linjaa, mitä ite tossa aiemmin toin ilmi, mutta koska pakkotoisto forum, sitä ei mitenkään huomioida. on ihan eri asia opetella tekniikkaa lapsena, vasta-alkavana saliharjoittelua harkitsevana tai sitten vaikka huippu-urheilijana omia heikkouksiaan ja maneerejaan purkaen.

ihan aloitteleva tyypiö voi treenailla ja läpikäydä harjanvarrella kyllä liikeratoja, mutta ihan samoin kuin painojenkin kanssa se vaatii sen oikeen tekniikan. ellei se oo selkeesti tiedossa ja luonnollinen, ei se onnistu sillä harjalla yhtään paremmin kuin vaikka 50% raudoilla. kaikki liikkuminen on hermostollista toimintaa. raskaammat painot rekrytoi enemmän lihassoluja ja hermostoaktiivisuutta, jota kautta on perustellumpaa aloittelijallakin suht pian niiden rautojen lisääminen siihen liikkeeseen.

liikeradatkin on oppimista ja itsensä opettamista. 20v opettamista ja 24v valmentamista on tuonu tähän kohtalaisen perspektiivin itelle.
 
Jos voimat ei riitä kuin rumiin pyllistyksiin, niin ei sillä painolla oteta nättejä kyykkyjä vaikka miten opettaisi.
Siis tää oli se mitä ajoin takaa. Ilmeisesti te lähdette oletuksesta että aloittelevalle kyykkääjälle x määrä painoa on riittävän helppo nostaa jotta samalla voi harjotella liikkuvuutta ja oikeaa liikerataa; mun oletus oli että vasta-alkajalle pelkkä tankokin voi olla tähän turhan painava, jotta esim. ala-asentoa voi hakea turvallisesti.

Myönnän että mun kanta perustuu puhtaasti mutuun. Esim yksi tuttu ei pääse (ilman painoa) syvempään kuin reidet vaakatasossa kyykkyyn ilman että selkä pyöristyy merkittävästi. Mun logiikalla jos se yrittäis syvempää kyykkyä tangon kanssa seurauksena olis selän satuttaminen eikä suinkaan se että asento maagisesti korjautuisi oikeaksi. Korjatkaa toki jos olen väärässä. Itse taas opin pois "rumista pyllistyksistä" ja tekemään kunnon kyykkyä kun maltoin vähän aikaa (tyyliin pari viikkoa) harjoitella ensin ilman painoa ja sitten todella pienillä painoilla sekä venytellä samalla ahkerasti.
 
yksi tuttu ei pääse (ilman painoa) syvempään kuin reidet vaakatasossa kyykkyyn ilman että selkä pyöristyy merkittävästi. Mun logiikalla jos se yrittäis syvempää kyykkyä tangon kanssa seurauksena olis selän satuttaminen eikä suinkaan se että asento maagisesti korjautuisi oikeaksi.
Tuo nyt ei vastaa kuitenkaan tämän hetkisen väittelyn aihetta kovin hyvin, koska kyseessä ei ole varsinainen tekniikkavirhe eikä se korjaannu kyllä kepilläkään. Se korjaantuu venyttelemällä, paikkoja avaamalla ja pitkiä aikoja syvässä kyykyssä istumalla. Kaikki noista on pohjimmiltaan sama asia, mutta eri lähestymistapoja.

Myönnän kuitenkin, että ehkä se keppi voi olla tosiaan ihan hyvä jos oppilas on tosiaan niin heikko, että tankokin on liikaa kyykyn opetteluun. Tosin en ole sellaista vielä ikinä tavannut. En edes naista.
 
tässä ei myöskään oo mitään mari vs muut -asetelmaa. opetelkaa ihmiset lukemaan...

liikkuvuuden kehittämiseksi ei kannata pelkästään venäytellä itteensä. voimaharjoittelun kautta tehtynä se on hyvin tehokasta myös. kyykyn avuksi esim. smith on oiva rakkine pakottamaan tangon liikerata pystyksi, mutta siinä pystyy ite sitten venkoilemaan itteensä sopiviin asentoihin aktiiviseen liikkuvuusharjoitteluun.

en oo koskaan tavannut ihmistä tähän saakka vielä, jolla liikkuvuus oikeesti estäis sopivan kyykyn tekemisen. vaikka nilkka ei liikkuis ku siihen 90 asteen kulmaan, ei ongelmia. jalkaterien asento ja leveys merkkaa paljon. ihmisen motorisia taitamattomuuksia ON kyllä tullut vastaan ja se on sitten eri asia, ellei tyyppi vaan millään lailla hahmota sitä omaa avaruudellista liikkumistaan. silti opettelun kautta homma alkaa pelaamaan.
 
en oo koskaan tavannut ihmistä tähän saakka vielä, jolla liikkuvuus oikeesti estäis sopivan kyykyn tekemisen. vaikka nilkka ei liikkuis ku siihen 90 asteen kulmaan, ei ongelmia. jalkaterien asento ja leveys merkkaa paljon. ihmisen motorisia taitamattomuuksia ON kyllä tullut vastaan ja se on sitten eri asia, ellei tyyppi vaan millään lailla hahmota sitä omaa avaruudellista liikkumistaan. silti opettelun kautta homma alkaa pelaamaan.

Tätä minäkin oon täällä paasannut, kun ihmiset on aina ensimmäisenä valittamassa liikkuvuutta.
 
Kaken mave, osa 4.

Oon nyt räpistelly tankoon jo 100 kg. Omasta mielestä näyttää ja tuntuu aika paljon paremmalta (ainakin verrattuna osiin 1&2). Mitäs mieltä raati?

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kumpaa kyykkyä – voimanosto- vai painonnostotyylistä (tajuatte kyllä, vaikka nuo nyt ovatkin ehkä erheelliset termit) – lähtisitte opettamaan ihan vasta-alkajalle, jolla ei ole mitään ihmeempiä tavoitteita ja miksi? Jos ohjelmana olisi esim. kultainen kuusikko, jossa kyykky on ainoa jalkaliike. Itse laittaisin tekemään voimanostotyylistä, koska se on hieman takapainotteisempi ja osaan sen paremmin.
 
Kumpaa kyykkyä – voimanosto- vai painonnostotyylistä (tajuatte kyllä, vaikka nuo nyt ovatkin ehkä erheelliset termit) – lähtisitte opettamaan ihan vasta-alkajalle, jolla ei ole mitään ihmeempiä tavoitteita ja miksi? Jos ohjelmana olisi esim. kultainen kuusikko, jossa kyykky on ainoa jalkaliike. Itse laittaisin tekemään voimanostotyylistä, koska se on hieman takapainotteisempi ja osaan sen paremmin.

Pn-kyykky, mutta hip breakillä. Helppo opettaa, ei vaadi liikkuvuutta kuin nilkoista(pn-kengät/koroke) ja tuosta on helppo myöhemmin siirtyä kumpaan vaan.
 
^Maven laskua voit miettiä täysin noston vastakohtana. Ensin siis persettä taakse, kunnes tanko ohittaa polvet, jonka jälkeen vasta lähdet laskemaan etureisillä. Tankoa ei siis tarvitse hilata reisiä pitkin alas.

Kyykyssä sun lanneranka/alaselkä pyöristyy pohjassa käytännössä joka toistolla. Noin kevyet sarjat voi vielä antaa anteeksi ilman kummempia kipuja, mutta sinuna opettelisin siitä pois samantien. Hitaammin alas niin kykenet ehkä hahmottamaankin asiaa paremmin + enemmän polvia ulospäin. Kannattaa myös tietoisesti aktivoida pakaroita kun lähdet alaspäin + painaa kantapäillä kun lähdet ylöspäin. Painopiste noissa on suht edessä nyt.
 
^^ Mavessa selkä alkoi pyöristyä vähän sarjan loppua kohden ja perse tahtoi lähteä ekana ylös. Ei silti pahoja puutteita ekaksi kerraksi. Alaslaskun ei tarvitse olla noin kontrolloidun hidas, ellet nimenomaan halua ja/tai salilla on kolistelu kielletty.

Kyykyssä tosiaan buttwinkkiä alhaalla, mutta syvyys oli hyvä. Ehkä vähän maltillisemmin alas ja polvia kunnolla ulos. Nouset vaan räjähtävämmin niin ehdit kaunareille. En opettelisi steppailemaan kesken sarjan ;)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom