- Liittynyt
- 14.12.2013
- Viestejä
- 16
Tulipa testailtua tätä kaavaa. Tulos 2700m --> 2880m / 12min. Onko jto:lla mitään idiksiä kuinka edetä fiksusti tästä eteenpäin kohti +3000m cooperia? Mahdollisuus ois tepastella sen 3-4x/viikko.
Kysymyksiä Jto:lle
- Keskustelun aloittaja Raven
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
Hyvä olis mittauttaa aerobinen ja anaerobinen kynnys nyt ja olis sitten vertailua esim uuteen testiin joskus alkukeväällä. Konkreettinen kehitys pitäs todentaa.
Treeni sais nyt hetken painottaa vahvasti peruskestävyyden kehittämistä ja sitten taas hetken päästä aletaan painottaan enemmän nopeusominaisuuksia ja anaerobista tehoa.
Treeni sais nyt hetken painottaa vahvasti peruskestävyyden kehittämistä ja sitten taas hetken päästä aletaan painottaan enemmän nopeusominaisuuksia ja anaerobista tehoa.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
Miksi? Joskus teetän semmosille, kellä palautuminen jostain syystä heikkoa ja joka viikko ei pysty eteneen isommissa raudoissa. Nopeus pitäs olla läsnä aina kuitenki. Nopeusvoimaraudat sitten erityisesti ajateltuna liikkuis siellä 60-85% huitteilla.
- Liittynyt
- 6.5.2012
- Viestejä
- 94
Kuinkas JTO on sun valmennettavilla korreloinut Leuanveto 1rm, leuanveto toistojen kanssa. Veikkaisin itse että henkilön painosta riippuen. Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun aloitin lisäpainoleuanvedosta ja nyt pari viikkoa vedellyt toistomaksimia kasvattaen.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
Jos haetaan reserviä ja pohjaa kestovoimatuloksiin, perus- ja maksimivoima on pohjaominaisuus. Päinvastoin sitten taas ei. Eli ehdottomasti kannattaa hankkia niin paljon voimaa kuin mahdollista ennen kestovoiman piikkailua.
Kaikki ei mulla kisaa kummassakin lajissa, joten se tilastoitu korrelaatio sillon puuttuu. Teholajiurheilijan ei niitä pitkiä sarjoja koskaan kuitenkaan tarvi tehdä. Ja sitten on nää solusuhdejutut myös. Silti ei oo mitään epäselvää, etteikö voima oo kestovetelijällekin ehdoton tarve.
Kaikki ei mulla kisaa kummassakin lajissa, joten se tilastoitu korrelaatio sillon puuttuu. Teholajiurheilijan ei niitä pitkiä sarjoja koskaan kuitenkaan tarvi tehdä. Ja sitten on nää solusuhdejutut myös. Silti ei oo mitään epäselvää, etteikö voima oo kestovetelijällekin ehdoton tarve.
- Liittynyt
- 4.3.2015
- Viestejä
- 56
Oikeastaan juuri tuollaisen tilanteen vuoksi; sali oheisharjoitteluna, siellä alla ennen tällaista kautta perusvoimajakso. Päälajina pallopeli ja sen ohessa tärkeänä aerobinen (hölkkä/hiihto). Halu kuitenkin kehittää yleisvoimatasoja.
Lähinnä mietin, että eikös nuo toisiaan tukevia ominaisuuksia kuitenkin ole, joten voisi olla mahdollista kehittää yhtäaikaakin? Ja jep, räjähtävyys aina, sekä "nopeusvoimareenitkin" juurikin riittävillä painoilla eikä pelkillä harjanvarsilla. Kuvittelisin, että tuon nopeusvoimaviikon ehkä saisi rakennettua semmoiseksi kevyemmäksi palautumistakin samalla tukevaksi.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
Voihan se olla määriltäänkin iisimpi, vaikka perusvoimatreeniä kuitenkin. Esim neliviikkoisjakso kuvitellen, että 1RM= 115:
1. 1x100, 2x6x85, 2x8x80 = kova RIR1-2
2. 1x95, 3x7x80 = keskikova RIR2-3
3. 1x105, 2x6x90, 2x8x85 = kova RIR1-2
4. 1x90, 2x8x75 = kevyt RIR3-4
1. 1x100, 2x6x85, 2x8x80 = kova RIR1-2
2. 1x95, 3x7x80 = keskikova RIR2-3
3. 1x105, 2x6x90, 2x8x85 = kova RIR1-2
4. 1x90, 2x8x75 = kevyt RIR3-4
Mitä mieltä oot ''Kneesovertoesguy'' Ben Patrickista, vai ootko yhtään mitään? En seuraa ite sinällään kenenkään tekemisiä erityisen innokkaasti, mut löysin ton joskus ei kauan sit ja metodit on varsin erilaiset ku monella. Yllätyin, koska tuo opettaa hyvin paljon asioita joita ite oon omassa treenissä ''vahingossa'' käyttänyt, ja kokenut tehokkaiksi jutuiks. Vielä enemmän yllätyin, ettei tota kauheen moni vaikuta kritisoivan. Voin toki olla väärässä, koska en tosiaan oo kenenkään fanipoika. Monet jutut mitä tuo suosittelee on sellasia(esim. erittäin suuret liikeradat joka liikkeessä, ja ns. progressive ROM) mitä monet muut taas jyrkästi vastustaa, ja yhdistää lähinnä kuolemaan.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
Kyllähän sillon kuoleman kanssa leikitellään, jos kyykyssä polvi menee varpaiden yli. Tästä ei oo epäselvyyttä ja jo puhuminen mokomasta kertoo sun murskautuneesta moraalista. En tiedä, onko tilanteelle enää tehtävissä mitään.
...
En tunne Beniä, enkä sen juttuja. Monesti jenkeillä vaan tuppaa olemaan se bisnesajattelu ihan kaikessa ja hyvin kuvaa yks tosi-tv treenareista sitä hommaa. Piti erottua, olla selkee bisnesmalli ja miten markkinoi sitä omaa erilaisuuttaan ja miten saadaan asiakkaat kiinnostuun juuri sinusta. Se treenaaminen ja valmentaminen oli jopa hieman sivuseikka. Mutta en mä silti sano, että laajoilla liikeradoilla pahaa saa aikaan ja kyllä niitä kannattaa tietyin varauksin käyttää. Liikkuvuustreeninä vallan hyvää kamaa myös.
...
En tunne Beniä, enkä sen juttuja. Monesti jenkeillä vaan tuppaa olemaan se bisnesajattelu ihan kaikessa ja hyvin kuvaa yks tosi-tv treenareista sitä hommaa. Piti erottua, olla selkee bisnesmalli ja miten markkinoi sitä omaa erilaisuuttaan ja miten saadaan asiakkaat kiinnostuun juuri sinusta. Se treenaaminen ja valmentaminen oli jopa hieman sivuseikka. Mutta en mä silti sano, että laajoilla liikeradoilla pahaa saa aikaan ja kyllä niitä kannattaa tietyin varauksin käyttää. Liikkuvuustreeninä vallan hyvää kamaa myös.
Maikkii! Jto kiusaa!
- Liittynyt
- 28.7.2013
- Viestejä
- 176
Mitä maksimivoimaan tähtävää voimanosto aiheista Suomenkielistä kirjallisuutta/kirjaa suosittelisit voimanostosta kiinnostuneelle. Kirjan tulisi opastaa siihen kuinka suurinpiirtein suunnitellaan perusvoima/maksimivoima kausi maastavetoa, kyykkyä ja penkkipunnerusta varten.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
wnbpotari: Esimerkiksi VK kustannuksen Voimaharjoittelu -niminen opus. https://vk-kustannus.fi/tuote/voimaharjoittelu
Gkloppi: Ihan se noston alku korostettuna eli aina kunnon stoppi alhaalla tai jopa sillai sentin päässä alhaalta 1-5s ajan stopaten ja sit ylös.
Gkloppi: Ihan se noston alku korostettuna eli aina kunnon stoppi alhaalla tai jopa sillai sentin päässä alhaalta 1-5s ajan stopaten ja sit ylös.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
Monessakin osassa oon ollu mukana, mutta varsinaisesti kirjotin luvut ärsykevaihtelu, harjoittelun yksilöllisyys ja otevoima. En mä nyt oikeesti ala tähän mitään referaattia niistä tekeen. Osta se kirja. Ei maksa paljoa eikä mee mun pussiin ees mitään.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 2.8.2005
- Viestejä
- 4 085
Onko Blaine Sumnerin metodit tuttuja?
Yhdessä ilmaisessa penkkiohjelmassa tarjoilee vähän nurinkurista lähestymistä.
Viikko 1 raskain, viikko 2 vähän kevyempi, viikko 3 taas aavistuksen kevyempi, viikko 4 selvä kunnon kevennys.
Viikot 5-8 sama laulu, lyhyemmillä sarjoilla. 9-12 sitten vielä lyhyempää, jonkinlainen piikkaus ja ykköstesti lopussa.
Ohjelmassa tarkoitus penkata kaksi kertaa viikossa, ja kolmaskin treeni vielä punnerrusta ojentajille ja hartioille, mutta varsinaista penkkitreeniä ei noihin kolmansiin treeneihin kuulu.
Mitä mieltä olet tuosta "laskujohteisesta" etenemisestä?
Yhdessä ilmaisessa penkkiohjelmassa tarjoilee vähän nurinkurista lähestymistä.
Viikko 1 raskain, viikko 2 vähän kevyempi, viikko 3 taas aavistuksen kevyempi, viikko 4 selvä kunnon kevennys.
Viikot 5-8 sama laulu, lyhyemmillä sarjoilla. 9-12 sitten vielä lyhyempää, jonkinlainen piikkaus ja ykköstesti lopussa.
Ohjelmassa tarkoitus penkata kaksi kertaa viikossa, ja kolmaskin treeni vielä punnerrusta ojentajille ja hartioille, mutta varsinaista penkkitreeniä ei noihin kolmansiin treeneihin kuulu.
Mitä mieltä olet tuosta "laskujohteisesta" etenemisestä?
- Liittynyt
- 20.11.2003
- Viestejä
- 765
Suositus ko. kirjalle. Lisäksi kun ottaa Tuomas Rytkösen Voimaharjoittelun käsikirjan siihen samaan pakettiin niin luettavaa ja opittavaa riittää pitkäksi aikaa.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 805
Tuomaksen kirja on myös ok, jos saa unohdettua sen henkilöylistyksen siitä
Sumner on toki tuttu ukko ja eihän tossa pahaa ole. Saadaan rasitusta kevennettyä ja samalla teho-ominaisuuksia ulos. Koulunumeroilla jos toi menis 10,9,8,7. Sillon tuota vois katella yleiskuormituksena myös 8,7,10,9 tms. Mutta joo, en mitenkään huonona aattele ja käytän itekin vastaavaa sillon tällön hieman sen tarpeen mukaan. Eli aina pitää miettiä, mitä ominaisuuksia ko. jakson aikana tehdään. Se vaikuttaa enemmän tuohon rytmitykseen.
Sumner on toki tuttu ukko ja eihän tossa pahaa ole. Saadaan rasitusta kevennettyä ja samalla teho-ominaisuuksia ulos. Koulunumeroilla jos toi menis 10,9,8,7. Sillon tuota vois katella yleiskuormituksena myös 8,7,10,9 tms. Mutta joo, en mitenkään huonona aattele ja käytän itekin vastaavaa sillon tällön hieman sen tarpeen mukaan. Eli aina pitää miettiä, mitä ominaisuuksia ko. jakson aikana tehdään. Se vaikuttaa enemmän tuohon rytmitykseen.
