Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kysehän oli enemmän siitä että syödään ja kasvetaan niin kauan kuin kehitystä tulee välittämättä kauheasti läskin kertymisestä, ei siitä tahdista millä sinne korkeaan kehopainoon mennään. En ajatellut, että nuo kaksi taktiikkaa toteutettaisiin lähellekään samalla aikavälillä. Pointtina oli se, onko havaittu etua siitä että on oltu isoja jossain vaiheessa. Mutta aika hankala kyllä todentaa.
 
Oot varmasti perehtynyt myös endokrinologiaan jonkin verran. Kuinka merkittävänä muuttujana pidät testosteronitasoja voimailussa kehittymisen näkökulmasta? Itsellä esimerkiksi vapaa testosteroni lähellä viitearvon (230-550 pmol/l) alarajaa. Näetkö että tuollaiset melko matalat arvot tulisi ottaa jollain lailla huomioon treenejä suunnitellessa? Mulla on kyllä noilla testoilla kehitystä voimatasoissa tullut melko hyvin, mutta palautuminen tuntuis olevan aika hidasta...
 
juu on sitä tullu aika paljon luettua myös. on niillä tasoilla merkitystä toki, mutta ei ne selitä ollenkaan kaikkea kehitystä. genetiikka sanelee suurimman osan ja siihen liittyy paljon muutakin.

omissa valmennettavissa on ollut lähes 300kg maastavetäjä, jolla testoarvot oli hyvinki alhaiset. lisäksi sitten naiset... testotasot on tosi pienet miehiin verrattuna, mutta silti voimaa saa kasattua varsin komeesti myös.

sillon, ku kaikki kehitys ei tuu automaattisesti ja ns. normaalia vauhtia, pitää sitä treeniä analysoida tarkemmin ja treenata entistä fiksummin ja nimenomaan yksilöllisesti oikein. toi on aikalailla se, mihin melko pitkälle oman filosofiani perustan.
 
Tuleeko jto valmennettavilla kikkailtua frekvenssillä? Toistomäärät, sarjat ja intensiteetti saavat vaihtelua mitä ilmeisimmin, mutta tuleeko vaihdeltua myös liikkeiden treenitiheyttä? Onko hyötyä vaihtaa vaikka kuukauden tai muutaman välein treenijakoa, vai onko mahdollisimman tiheä (koko kropan treenit) aina parempi vaihtoehto? Ärsykkeenvaihteluahan tuokin kun annostelu vaihtuu "usein mutta vähän kerralla" - "harvemmin mutta enemmän kerralla"
 
kirjotin just luvut mm. yksilöllisyydestä ja ärsykevaihtelusta yhteen tulevaan kirjaan ja sielläkin mainitsin aikalailla noita muuttujia.

kyllä mulla omissa valmennettavissa aika paljonkin vaihtelua treenitiheyden suhteen on. ehkä semmonen yleisin vaihteluväli isommissa liikkeissä on kyykky 2-3×, penkki 2-4×, veto 1-2× ja leuat 2-4× viikossa.

vaihtelu kaikkien muuttujien osalta määritellään yksilön mukaan ja usein myös liikekohtaisesti. jos kehitystä tapahtuu, sillon ei erikseen tuu muutettua asioita juurikaan. muutenkin liian monien asioiden muuntelu voi aiheuttaa ongelmia varsinaisten ongelmien ratkaisussa.

sä jossakin quotessa sanot, että et mun metodeilla oo saanu kehitystä. mun valmennuksessa et kuitenkaan tietääkseni oo ollut. se on kuitenki aika eri ku nää jutut täällä.
 
Moro.

Ojentajien heikkous penkissä on yleensä aika helppo huomata, mutta mites rinta ja olkapäät? Miten erotan näistä mahd heikkoudet toisistaan? Antaako penkin ja pystypunnerruksen suhde mitään osviittaa?
 
ei juuri. jos tanko ei stoppipenkissä leveemmällä otteella nouse rinnalta juuri lainkaan, mutta kapeemmalla nousis, sillon melko varmasti rinta on se ongelma. ei noita voi kauheen tarkkaan yleensä erotella, ellei tiedä, miten se nosto sun tapauksessa tapahtuu. oteleveys, nostosuunta jne jne merkkaa paljon. aika hyvin pääsee eteenpäin ku pilkkoo sen noston lihasten sijaan noston eri vaiheisiin ja sitten niiden ongelmien purkuun.
 
Mulla kapea penkki (etusormet karhennuksen alussa) ei ole kun viiitisen kiloa heikompi kuin leveä (pikkurillit merkeissä). Tullut vaan mieleen, kun varsinaisesti hartiolle en ole tehnyyt vuosiin kun pystysoutuja ja vipareita ja lähestynyt penkkiä aina noiden ojentajapuolten apujen kautta. Oon pitkäkätinen nostaja ja ehkä senkin takia mieltänyt sen lopun haastavimmaksi, mutta viime aikoina käynnyt mielessä että voihan se tuo kiihdytys tai puolivälikin olla liian hidas.
 
eri nivelkulmat ja lihaspituudet kaipaa omaa treeniä. eli ihan kohdennettua voimatreeniä se alaosakin kaipaa.
 
Onko treenikierron säännöllisyydellä paljoa merkitystä? Vai onko samantekevää jos kierto on esim. 6-8 päivää ja fiiliksistä riippuen joskus tulee 3 treeniä putkeen, joskus sitten extra lepopäivä?
 
ei kauheen paljoa merkitystä. pääasia, että pystyy treenaan palautuneena ja hyvällä fokuksella. aika monilla on sitä muutaki elämää, ku treeni, joten hieman noi elää melko useilla munki tallissa.
 
Jos muut ei kysy.... :)
Mulla on vedossa alaselkä ilmeisesti heikkous. Se ei siis ole köyryssä, eikä selän asento muutu vedon aikana. Tämän olen huomannut videoilta, vaikka koko ajan tuon tunteen vuoksi olen luullut, että se selkä jotenkin pyöristyisi tai eläisi. Vetäessä tuntuu eniten alaselässä (lihaksessa), sekä kovan vetotreenin jälkeen alaselkä on yleensä domseilla / tukossa. Ei kuitenkaan siis kipua tunnu. Onko tämä normaalia? Miten tuota tulisi sitten vahvistaa, onko ne jullet (istuen vai seisten?) paras apuliike ottaa vetoihin tässä tapauksessa?
 
normaalia. nou hätä. pääasia, että asento pysyy ja alaselkä ei pyöristy. apuja tolle ei välttämättä tarvi.
 
Kun tässä seurannut sivusta että monet saanut hyviä tuloksia sun valmennuksessa Jto niin houkuttelisi kyllä itsekin lähteä remmin mukaan. Golfkyynärpää hiukan haittaa tällä hetkellä täysipainoista treeniä, varsinkin vetoliikkeet tuntuu ikävästi. Luulen että kyynärpää ärsyyntyi viime syksynä kun tein leukoja vähän enemmän ja hiukan liian leveällä vastaotteella, tuli ulkokiertoa kyynärpäähän. Onko sulla mitään kikkoja tai neuvoja mikä saattaisi nopeuttaa toipumista, tulehduskipulääkkeillä ainakaan mitään vaikutusta...
 
golfari on tosi yleinen kiipeilijöillä myös. niitäkin on tullu kuntouteltua jengiltä aika iso pino vuosien saatossa. iteltäkin pariin otteeseen. ilkee vaiva ja jokanen on omansa aina. vaikka se on ylirasitusvamma, lepo tuntuu olevan se, mikä ei juuri tehoa. vaiva voi olla pirun sinnikäs ja pahentua se ei kyllä saa. täs vaiheessa siellä tuskin tulehdusta enää on, vaan ennemmin rappeumaa.

yleisesti aatellen parhaiten on toiminu seuraavat:
- PALJON hierontaa, venyttelyä, tärinää (autonvahauskone) kummallekki puolelle forkkua. älä koske siihen mediaalinastaan, vaan jätä semmonen 2cm suoja-alue. kinesioteippi voi hieman auttaa pitään rentona.
- vältä ranteen koukistamista varsinkin käsi koukussa. hauiskäännöt ja leuat siis pitäs tehdä sillä ajatuksella, että rannetta ennemmin yrittää hieman ojentaa, jos yleensä tekee niitä ees.
- hyvin kevyttä lähes jatkuvaa jumppailua erittäin monipuolisesti koko forkulle: sormien ja ranteen koukistajat ja ojentajat, sisään- ja uloskiertäjät
- voimaisampaa treeniä lisänä kivun rajoissa. rannekoukistuksen negat päätreeninä.
- yleislämmön lisääminen forkuille eli joku lämppäsukka siihen jatkuvasti käyttöön.
- treenin jälkeen jääpalahierontaa 10min ite kohteelle.
 
Kiitos näistä neuvoista, tuossahan olikin jo iso määrä asioita... Pitää varmaan käydä hankkimassa se konekin, pieni investointi sekin jos siitä apua. Kyynärpäälämmittimiä olen kyllä käyttänyt ja hotgeeliä josta tuntuu et vähän apua vaikka se aika pintapuoliseksi jää. Kyynärlämmittimethän ei myöskään kovin paljoa forkkua lämmitä... Kai se on vähän niinkin että 25 vuotta salia alkaa vähän jo tuntumaan, ei niin toivotulla tavalla
 
ei sen pakko ole alkaa tuntumaan. mulla on kyllä yli 50v asiakkaita, joilla kehitys on vallan mukavaa ja mokoman rajapyykin just itekin ylitin. mulle paras lämppä forkuille on äidin tekemät forkustimet :) semmoset ranteesta olkapäähän yltävät komiat villaset sukat.
 
jto sanoi:
ei sen pakko ole alkaa tuntumaan. mulla on kyllä yli 50v asiakkaita, joilla kehitys on vallan mukavaa ja mokoman rajapyykin just itekin ylitin. mulle paras lämppä forkuille on äidin tekemät forkustimet :) semmoset ranteesta olkapäähän yltävät komiat villaset sukat.
Click to expand...

Juu en mä sitä epäile etteikö tässä iässä ja vanhempana pystyisi vielä kehittymään... Poislukien pikku vammat niin itselläkin voimatasot paremmat kuin koskaan, ainakin tuntuu siitä. Voiko siitä muuten saada alkunsa että käyttänyt liikaa vetoremmejä (tai versoja)? Siinähän ei sitten tuu gripille niin paljon treeniä kun muuten tulisi ja kuormatkin tietysti isompia välillä ku muuten olis
 
remmit ei tota aiheuta. mutta se, jos aina on niitä käyttäny ja sit yhtäkkiä alkaa tuuttaan paljon treeniä ilman, kyllä se voi siipeensä ottaa.
 
Back
Ylös Bottom