Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jto yrittää kertoa sulle, ettet voi tietää millä prosenteilla sun kannattais tehä noita nopeusreenejä. Eli testaamaan vaan.
 
ei mee. sulla ei ole aavistustakaan onko se 60% sulle oikea nopeusvoimarauta. sä oletat vaan ja sen pohjalta sit tekisit. jos et tiedä millä raudalla sun nopeutta kannattaa treenailla, suosittelen jättään pois ohjelmasta.
 
Mikä on se oikea nopeusvoimarauta? Onko se niin kevyt paino, että sillä tulee kauheeta vauhtia rauta ylös, joku melko raskas, jolla ei enää niin räjähtävää nostoa saa vai jotain tuosta välistä?
 
Se missä nostajan tehot on heikoimmat.
Tais olla se missä tehot on kovimmat. Maksimiraudalla taitaa äkkiä olla heikoimmat tehot, koska nosto on niin hidas. JTO taisi joskus mainita käyttävänsä videokameraa ja laskevansa nostoon käytetyn ajan ruutu ruudulta. Pelkällä tangolla teho ei ole kova, koska painoa on liian vähän riittävän tehon saavuttamiseksi ja toisaalta nopeus ei kasva suhteessa niin paljoa kun painoa vähennetään. Jossain kohtaa tulee piste missä paino ja nopeus ovat ns. tasapainossa ja teho suurimmillaan. Suhteellisen tehon voi laskea tässä tapauksessa ihan ottamalla painon kiloina ja jakamalla sen ajalla. Siitä ei tule oikeaa tehon yksikköä, mutta siitä tulee vertailukelpoinen tulos.
 
No kyllähän tuota sitten vois alkaa tekemään, kun vaan vielä tietäis sen järkevän nostoon käytettävän ajan. Kiitokset "powerhousulle" selvennyksestä.
 
noston näennäinen hitaus ei merkkaa eli maksimiykkösessä se teho ei ole huonoin. nopeita soluja rekrytoidaan helpoiten kuormaa kasvattamalla ei liikenopeudella. toi nopea on hieman väärä tai ainakin hämäävä nimi soluille. hitaatkin on pirun nopeita ja syttymistaajuuksissa on hyvin pieniä eroja. yhtä iso hidas on myös yhtä vahva kuin saman kokonen nopea. liikkeen aloittaa aina hitaat, joten noihin ei niin kauheesti kannata tuijottaa ainakaan mutu- mielessä.

kyllä ton voi tehon kaavallakin laskea, mutta kehitystä voi seurata helpoiten videon aikajanalta. jos samalla raudalla nousee nopeempaa, hyvä. kannattaa kuitenkin käyttää laajasti eri kuormia ja esim 60-80% on hyvä keskialue. jos sieltä vielä tekee alkutestejä ihan tehon kaavaa käyttäen, näkee missä ne heikkoudet itellä on. eli sitä teholtaan heikkoa rautaa tulis kehittää yhtälailla. nopeus on hermostojuttu ja semmosena aina hyvin yksilöllistä ja melko tarkkaa onnistuakseen kunnolla.
 
Onko väliä millä kuvaa kunhan sen saa tietokoneen tms ruudulle. Ja vielä lisäksi, että millä ohjelmalla sen videon voi noin tarkasti jakaa sekunnin murto-osiin?
Toiseen aiheeseen liittyen voitko arvioida kyykkyni. Siinä ollaan melko lähellä maksimi ykköstä ja painoa 150kg, samaan treeniin nousi heti perään 155kg melko jouhevasti myös.
http://youtu.be/eCdwcwo8e50


Edit: Täytys varmaa opetella "voimannosto" tyyppinen kyykkykin, koska tuskin tolla nykysellä saa niin isoja rautoja. Okei täytyy kattoo, varmaan windowsmovie makerkin näyttäisi aikajanan. Melko pitkä aika vaan, kun viimeksi edes muokkaillu mitään videoita.
 
ihan hyvä pystykyykky yleiskäyttöön tai esim. painonnostoon avuksi. ei pahempia vikoja. editointiohjelmissa on yleensä tarkka aikajana.
 
Onko mitään ajatusta siinä että saman reenin aikana tekisi vähän kaikkea tuon 60-80% väliltä? Esim. 80%x2x2, 60%x2x4, jne.? Tulisi käytyä läpi sitten laajemmin tuota aluetta.
 
noston näennäinen hitaus ei merkkaa eli maksimiykkösessä se teho ei ole huonoin. nopeita soluja rekrytoidaan helpoiten kuormaa kasvattamalla ei liikenopeudella.
Mulla on vähän sellainen tunne, että saattaa se maksimiykkösessä huonoin ollakin. Vähän ykkösen tasosta riippuen tosin. Reilun parinsadan ykkösellä saadaan äkkiä kovemmat tehot kuin pelkällä tangolla, mutta 80% kuormalla saadaan vielä isommat. Nimen omaan näennäinen hitaushan merkkaa jos puhutaan tehosta ja silloin maksimiykkösen teho on aina enemmän tai vähemmän surkea. Teho laskee kun vauhti tippuu. Siitä taas en sano mitään miten lihas siihen suhtautuu. Ehkä teho on väärä termi siihen kohtaan ja joku tehokkuus olisi ehkä maanläheisempi ilmaisu.
 
Toki teho tippuu kun nopeus tippuu mutta samalla isompi vastus nostaa tehoa.
Äh. Ei jaksais enää. Maksimiykkönen monen sekunnin positiivisella vaiheellaan on jo niin hidas, että suurempi paino ei kompensoi hitautta esim. 80% painoon nähden. Mutta ei tässä ilmeisesti tehosta edes puhuta niin kuin se fysiikassa ymmärretään, joten antaa olla.
 
Toki jos oikein vääntönosto on. Mutta kun puhutaan yleisesti nopeusvoiman alueella (60-85%) tapahtuvasta harjoittelusta niin päästään jo lähemmäs totuutta. Siitähän tässä alunperin oli kysymys eli mistä tietää millä prosenteilla kannattaa nopeusvoimaa harjoittaa. Mielestäni siis sillä nopeusvoiman alueella, jolla on tehollisesti heikoin tällä hetkellä. Toki tässäkin vaihtelu tekee hyvää.
 
powerhousu: puhutaan ihan fysikaalisesta tehosta myös. mä en sanonut, että maksimiykkösessä teho olis paras, vaan että siinä se ei ole huonoin. parhaat laskennalliset tehot osuu suht monilla just tonne 70-80% paikkeille.

henryjarv: mieluiten noin.
 
1. penkki, leuat vasta, dippi, leveä alatalja, hartiat, kiertäjäkalvosin
2. kyykky, julle/ sjmv, keskikroppa, pohkeet, grippi
3. kapea penkki, leuat myötä, alavinop, hartiat, hauikset, kiertäjäkalvosin
4. veto, etukyykky, keskikroppa, grippi
Löysin tommosen sun ehottaman "ohjelman" ja mul on sillee etten tota vetoo pysty ottaa nii voisko tos vedon ja etukyykyn tilalla tehdä nopeuskyykyn?
 
Karkeasti yleistäen voimailupuolella tunnutaan suosivan harvajakosia ohjelmia (1/2 jakoiset) kun taas kehopuolella etenkin aloittelijavaiheen jälkeen monijakoisempia ohjelmia. Mikä on oma näkemyksesi tästä? saako pidenpää treenannut jo kohtalaiset voima ja lihasmassa tasot saavuttanut keghopuolen kaveri enää kehititystä lihasmassaan harvajakoisilla etenkin kun harvemmalla fysiikka kehittyy tasaisesti ja priojaksoja tarvitaan?
 
oatmeal: toki, jos sille on selkee peruste. mikset vetoo pysty tekeen? etukyykkyä sentään? tai sit eka nopeutta takakyykyllä ja perään etuversio.

jackmullings: tyyppikysymys pääasiassa, mutta vaihtelu saattaa tuoda kaivattua lisäpotkua treeneihin oli sitten keho tai voima se päälaji. ihan liian monta kertaa tullu huomattuu vuosien saatossa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom