Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
riippuu aina tarpeesta varsinkin jos kapeeta penkkiä käytetään voimanoston apuliikkeenä penkille. sellanen välimuoto on normivoimailijalle paras. jos kyynärpäät pitää ulkona, on se enempi bodyliike ojentajan ulkosivulle. kyynärpäät kyljissä ja tankolinja kyynärpään päällä on aika hartiavoittoinen. jos taas tanko on hieman lähempänä päätä se suuntaa enempi ojentajalle.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
ei oo mitään yhtä ja ainoota ja parasta. miks ensinnäkään pitäs tehdä vaan yks liike? tee nyt vaikka sit ees combo rive + etukyykky + pystypunnerrus + kulmasoutu...
 
Miten kannattas leukoja lähteä parantamaan? Kun olen semmosen käsityksen joistain posteistasi saanut, että joku pitkin päivää leukoja vetämällä vois tulla tulosta, mutta mitenkä noi vaikuttaa 4-jakoisessa sitten itse selkä- ja käsireeneihin jos viikolla vetelee päivässä monia leukasettejä?
 
Moro, tässäpä olisi pari kysymystä...kiitti vastauksista jo etukäteen!

- Haittaakohan normaalivauhtinen työmatkapyöräily (tulisi olemaan n.20min per suunta) etukyykkyä ja vetoa enemmän kuin muut aerobiset yleisesti koska siinä ottaa vain jalat hittiä?
Tällä hetkellä teen aerobiset (lenkki,uinti,soutu,pyöräily) välipäivinä 30min pk:ta ja kamppailutreenejä yms. kun ehtii. Punttia teen 2xviikossa.
Lähinnä mietin että onko jatkuva kevyehkö rasitus pahempaa koska päivittäistä, vai parempi koska jalat tottuu suht äkkiä...?
Kokeilemallahan sen huomaa, mutta ajattelin silti kysyä:) Aikaa tuo säästäisi kivasti kiireisinä viikkoina.

- Onko pyöräily mielestäsi noin yleisesti myrkkyä jalkavoimille ajatellen vaikkapa maastavetoa jos ei kuitenkaan ole Ranskan ympäriajoon menossa? Ehkä korttelin ympäri vaimoa pakoon silloin tällöin jne. :D

- Miten syvälle suosittelet tekemään jullea apuna perinteiseen vetoon? Rautaa saa tietty enemmän lyhyellä liikeradalla, mutta vahvistuukohan alaosasto enää niin hyvin jos menee ihan vaan ojenteluksi?

- Olen huomannut kovissa vatsasarjoissa (tuettuna lisäpainolla), että toinen puoli on selkeesti vahvempi eli tiukimmat toistot ei meinaa tulla suorana vaan hieman toispuoleisesti. Kannattaako tämmöiseen kiinniittää huomiota aika ajoin jos ei muuten huomaa mitään epätasapainoa nostoissa jne. Veikkaan että voimaero selittyy mattopainissa tulleesta toispuolisuudesta "normaalin" toispuolisuuden lisäksi.
 
Mihin aikaan olisi järkevintä sijoitaa salitreenit tilanteessa, missä sali osuu samalle päivälle kuin kamppailulajitreenit? Yleensä olen tehnyt salitreenin vasta lajitreenien jälkeen ja välillä tuntuu olevan veto pois.
 
niccessor: normitreenien yhteydessä ja jättäen ne joka päivä vetelyt pois homma menee ihan normisti priorisoiden leuat ekaksi liikkeeksi ja tekemällä normaalia voimaharjoittelua kausijakoineen.

juji82: ei noin lyhyet ja kevyehköt lenkit tee mitään pahaa. käyvät palauttavasta jumpasta. vaimoa pakoon tai jahdaten, miten vaan, on ihan hyvää yleiskestävyysliikuntaa riippuen sun ja/tai vaimon kunnosta :) jos ei liikaa innostu, ei tollanen juuri voimatreeniin vaikuta. näet kyl parissa kolmessa viikossa miten käy.

jullen tekisin sinne alle 45 asteen kulmaan ja iisimmillä lähes vaakasuoraankin. kannattaa noita vaihdella kyllä, samoin ku sitä tekeekö istuen ja millasella jalka-asennollakin. myös polvikulmaa voi vaihdella lähes suorista semmoseen 120 asteen polvikulmaan. vatsatreeneissä selkeesti huomioo siihen toispuoleisuuden korjaamiseen.

theripper: riippuu mikä on lajitreenin sisältö. oletan, että niissä on tehon ja määrän suhteen vaihtelua sekä mikro- että makrotasolla, niinkuin ehdottomasti pitäis. puntti sopii lajinopeus- ja voiman jälkeen ihan ok ja se väsy vaan pitää hyväksyä. jos taas lajitreeneissä tehdään kestävyysominaisuuksia, tee puntti ekana.
 
Mua kiinnostas voimanosto. Mutta jalkoja en oo voinu nyt muutamaan vuoteen "kunnolla" treenata, joten ne on jääny koon puolesta yläkroppaa aika kivasti jälkeen. (Voimasuhteet normaalit.)

Kannattasko ottaa ensin massatreenillä jalat yläkropan kanssa sopusuhtasiks ja sitten alkaa tekee voimaa, vai suoraan riisikepeille voimatreeniä ja toivoa, että ne kasvas siinä samalla?

Massa ei niinkään kiinnosta, mutta isompaan lihakseen mahtuu tietenkin enempi voimaa.
 
Jos nyt mietitään näitä hienoja prosentteja ja desimaaleja, niin mikä olisi fiksuin viimeinen lämmittelypaino esim. maksimia kokeillessa? Itellä se on ollu yleensä 1x90%.
 
Nimi Jaakko Pessinen on sulle varmaan tuttu.
Youtube:
Valmetin kaato
Tukin kanto/nosto
Ladan kaato

Mielenkiinnosta kysyisin, että miten sä selität tän miehen valtavat voimat? Varmasti metsurina on hyvin tottunut käsittelemään isoja ja raskaita kappaleita, eli tekniikka ja funktionaalisuus on kohdallaan, mikä auttaa paljon, mutta kyllä mun nähdäkseni tollasiin suorituksiin tarvitaan siitäkin huolimatta hirveet voimat. Kaveri on kuitenkin aika normaalin näkönen, eli pattia ei ole enempää kuin tavallisella metsurilla voi olettaa olevan.
Onhan ne metsähommat varmaan aloitettu nuorena ja niitä on tehty vuosikymmeniä, mutta Pessinen ei varmasti ole ainoa lajiaan. Silti en muilta vanhanajan metsureilta ole nähnyt samanlaisia suorituksia. Vai johtuuko se siitä, ettei nää ihmiset juuri esittele voimiaan?
 
peeveli: kyllä se perusvoimailu massaakin kasvattaa, joten ihan sen mukaan kausittain etenet.

slarto: yksilöllistä, taas. jotkut tarvii vipan herättelyn tosi lähelle maksimikokeilua, mutta toi 90% on aika hyvä yleisohje. riippuu kyllä myös voimatasoista. 10% 300 kilosta on kuitenkin aika eri kuin 100 kilosta...

elu: ei ne kaikki vahvat miehet tuubiin itteensä halua, vaikka ihan puntillakin vahvoja olisivat. kaikki ei käy edes kisoissa. kullakin on omat halunsa ja tarpeensa. pessinen nyt vaan on hyvin lahjakas ukkeli, ei sen kummempaa. paljon jos tekee ja voima tarttuu hyvin, ei se mikään kumma oo että tulostakin tulee. sama ukko olis punttienkin kanssa ollut varsin pätevä, jos niistä olis enempi aikanaan innostunut. hyvät geenit jne. sama se on voimanostajillakin. suhteessa aika ruikun kokoset ukkelit nostelee kauheita romuja.
 
Osaatko jto sanoa kiekonheiton tekniikasta jotain? Jos osaat, voisin laittaa linkin mun heittoon, mutta taidat tietää enemmän fyysisten ominaisuuksien kehittämisestä.
 
kyllä mä siitä tiedän, mut en oo ehkä se paras henkilö neuvomaan niissä nyansseissa. eti varsinainen lajivalmentaja, niin saat enempi tietoo. videot on aina hyviä.
 
hyvä video. hidastus on hyvä lisäapu. vie vaan lajivalmentajien kateltavaksi. eniten tossa kiinnitin huomiota tukijalan käytön puutteeseen lopussa ja samalla se loppuponnistus jäi pois oikeestaan kokonaan. lantio myös jäi taakse ja tärkeimmästä osasta tuli vaan sellanen hätänen huitaisu. tais lähtee kiekkokin vinossa? alku näytti paremmalta. suorituksen tulis olla kiihtyvä ja jarruton ja siinä puolessa ei kauheesti ollu vikaa.
 
Täytyy siis kiinnittää huomiota tohon loppuvetoon. En muista, millaisessa asennossa kiekko lähti. Välillä ollut ongelmaa, että lähtee vinossa, mutta ihan tasaisesti heittelee, kumpaan suuntaan vinossa.
 
joo hyvin selkeesti se ihan viimesin ja tärkein vaihe ois vikana mun mielestä. lantiota eteen ja kunnolla tukijalalle. ei siihen tarvi jäädä jäkittään, mutta heittoon se tukijalan käyttö tuo kyllä ihan eri tavalla metrejä.
 
Sitä selostin likkaystävälle, kun kuvas noita heittoja, että tulee ihmeellinen piruetti tonne loppuun. Paremmin täytys saada se vauhti välitettyä siihen kiekkoon. Noh, huomenna taas heittelemään. Loppukesästä sitten 50m rikki.
 
joo kun katot huippujen heittoja, se tukijalka (vasuri siis tietenkin) jysähtää edes aavistuksen miljoonasosaksi siihen betoniin antaen kropan esivenytykselle mahdollisuuden räväyttää se kiekko huitsin kuuseen. muutenhan se ei onnistu niin hyvin ollenkaan. tukijalan lyöntihetkellähän oikeeta lantiota tuodaan monesti hilkku eteen just korostamaan sitä esivenytyksen käyttöö. sähän oot siinä kieppuessas ikäänkuin jousi, mitä kierretään väärään suuntaan ja sitten vapautetaan. hankalaa selitellä kirjottelemalla :)

sen osan jälkeen sitten osa heittäjistä jää niille sijoilleen rintamasuunta kentälle päin. osa sit hieman sun lailla yli pyörien purkaa sen lopun liike-energian ja saattavat säästellä paikkojaankin sillai paremmin. tärkeetä on myös kiukuttelu ja rumien puhuminen, mutta se tukijalka on kuitenkin yks tärkeimmistä avaimista heiton onnistumiseen. ratkaisevin on lähtökulmaa enemmän vielä se kiekon lähtönopeus.
 
Juu tässä nyt katsellut kovimpien nimien suorituksia ja kiinnittänyt tohon loppuun huomiota. Kyllähän siinä suorituksilla on eroa kuin yöllä ja päivällä, mutta ei sitä muuta voisikaan odottaa. Näyttää moni vielä tukijalan iskemisen jälkeen ponnistavan heiton loppuun niin, että hypähtävät ilmaan kuin kiekon perään. Tässä samalla vaihtavat vasemman jalan taakse ja oikean eteen. Tuleeko tuo tuon ponnistuksen seurauksesta melkein väkisin ja onko tuolla tavalla suurikin merkitys vai lähinnä mieltymys?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom