Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
tuomasd: hiekkapapru on ehdoton. 60-100 itellä käytössä ja kaikki kovettumat ja pikkuset vekin alut heti pois, ettei niistä tuu avohaavoja. rasvaus on yksilöllistä, ite harvemmin, mutta ulkokausi kun tulee, tarvii vähä enempi. liika rasvaus pehmentää. helosan ja cavilon on osoittautuneet hyviksi. ei paljoo, mutta sen verran et nahat palautuu paremmin.

slarto: eipä niitä vetoja tarvi tollasella tuskalle vedellä treenivaihees. haet vaan loukkaantumisia. vedä mieluummin se 200 ehjänä maasta asti hetken päästä. mihin se tanko sulla pysähtyy? sitä kantsii miettiä ja niitä pukki-apuja sen mukaan painotella. polven päältä harvemmin tarvii treenailla, mutta se lumpion alta 0-15 cm tuppaa olemaan monille sitä tarpeellista treenialuetta.

atl: punttien räjähtävä ja maksimivoima ei siirry lajipomppuihin. hermostotreeniä kummatkin ja erittäin liikeratariippuvaisia. treenaa mieluummin peruskaudellakin paljon määräpomppua ja sitten pidät erikseen kausia, jolloin vähennät hieman punttia ja pyrit hakeen sitä lajipomppupuolta korkeemmalle. sä tarvit maksimivoimapunttia vain ärsykevaihteluna että saat perusvoimia korkeemmalle. edelleen jankkaat noita maksimi- ja räjähtävyysjuttuja tossa sun viimesessä kappaleessa, mutta niin se ei mene. sulla ei ole pohja kunnossa, joten on melko turhaa yrittää oikoteitä tässä vaiheessa.

en myöskään keskittyis voimakestävyyteen puntilla ollenkaan. sekin tuppaa olemaan lajinomaisesti hankittuna paljon toimivampaa. tollaset pitkät sarjat ei kehitä sun voimia, kun taas perusvoimatreenit nostaa voimakestävyystasoja. sun kyykky on aika kehno, joten panostaisin sellasen hyvän peruskyykyn nostamiseen. sen vaikutukset tulee olemaan paljon laaja-alasemmat.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Oisko mielipiteitä kun aloin täs kuukausi sitten pyöriin puntilla, erinäisten kamppailulajien jälkeen, että keskittyiskö aluks voimapuoleen, vai pumppailisko vaan kun tarkotus olisi kasvaa. Tällä hetkellä 178/78, kuukaudessa tullu 5kg paino ylöspäin. Tässä tän hetkiset kokeilut: penkki 4x90kg, mave 2x7 120kg ja eilen otin ekan kunnon kyykkyreenin 3x10 90kg. Riittäiskö noi nyt alkuun jos keskittyis vaan tohon massan hankintaan ja kesän jälkee alottas pienen voimakauden.
 
massan kautta tulee voimaa. ei ne sulje toisiaan pois ollenkaan. lihaksen voima on suoraan suhteessa sen poikkipinta-alaan. hermoston tehokkuus siihen päälle sitten ja jeejee. vaihtele nyt vaikka alkuun hieman painotuksia, niin homma etenee sillaikin hyvin. vaikkapa kuukausi bodyä 8-12 toistoilla ja kuukausi voimaa 4-6 toistoilla. ykkösissäkin voit käydä, jos tuntuu kulkevan.
 
jto: Mulla ei varsinaisesti pysähdy veto mihinkään, mutta olen vain pitänyt tota pukeiltavetoa tarpeellisena apuliikkeenä (Ja tykkään tehdä kyseistä liikettä, säästelee myös hieman takareisiä). Kun sehän on selvää että jossain vaiheessa alkaa jokin kohta nostovaiheessa tökkimään niin eikö niitä ole ihan hyvä jo valmiiksi vahvistaa? Polven yläpuolelta en ole vetänyt koskaan, siihen ei ole tarpeeksi puulaatikoita meidän salilla. :)

EDIT: Ja olen näitä ykkösiä nyt vedellyt koska ne tuntuvat mukavemmilta kuin viitosen sarjat esimerkiksi.
 
Ykkösiä olikin tarkotus tehdä noilla sarjoilla, mutta meni vähän päälle. Toissakerralla esim penkkiä testasin 80kg ja tuli 4. Eilen koitin piruuttani että tulisiko 90 tuo ykkönen mutta tuli 4. Tarvii varmaan koittaa ens kerralla tota nelosta 100kg :) Mavekin oli kokeilussa "tuliskohan 120kg ykköne ja tulikin toi 2x7. Omat voimat viä hieman hukassa. Ekat 2viikkoo tein voinapainotteista ja nyt 2viikkoo pumppailtu, mutta voisi tosiaan vetää tolla kuukauden vaihdolla. Dieeteillä tuskin on vaikutuksia mihinkään, näin alkuvaiheessa, kesäks olis tarkotus tottakai kiristellä.
 
Mites tuo nopeiden lihassolujen rekrytointi näin käytännössä; kannattaako käyttää voimaohjelmaa ( isoilla painoilla mahdollisimman räjähtävästi, tietysti tekniikan rajoissa ) vai sittemmin nopeusohjelmaa ( sarjat lyhytkestoisia mahdollisimman suurilla painoilla, jolloin räjähtävyys tai tekniikka ei kärsi )? Onko molemmat varteen otettavia vaihtoehtoja?

Rupesi mietityttämään kuin törmäsin liikuntapedagogiikan ja liikuntabiologisen pääsykoe aineistoon. Alla oheisesta aineistosta kyseiset katkelmat;

* Maksimaalisella nopeudella tehdyissä lyhytkestoisissa (noin 1-10 s) kilpailu- ja harjoitussuorituksissa otetaan ensin käyttöön nopeat motoriset yksiköt.Suorituksen loppuvaiheissa myös hitaat motoriset yksiköt osallistuvat jonkin verran voimantuottoon.Niinpä esimerkiksi nopeuslajeissa nopeiden motoristen yksiköiden harjoittaminen on lopputuloksen kannalta ratkaisevassa asemassa.

* Voimaharjoituksen aikana tapahtuva rekrytointi riippuu lähinnä kahdesta tekijästä: maksimaalisesta yrityksestä (mahdollisimman nopeasti) ja kuorman suuruudesta. Jos kuorma on kevyt, rekrytoituvat nopeat yksiköt maksimaalisen nopeasti tehdyssä suorituksessa. Jos kuorma on raskas (esim. 90-100 %
ykkösmaksimista), rekrytoituvat lähes kaikki (sekä nopeat että hitaat) motoriset yksiköt, koska kuorman nostaminen vaatii paljon voimaa. Se, kummat yksiköt rekrytoituvat ensin, riippuu paljolti aloitustavasta: onko se nopea vai hidas?

Kyseiset katkelmat kylläkin sotii size princaple:a vastaan. Lähinnä mietityttää asia, voiko toiston konsentrisen osuuden tarpeeksi suuri räjähtävyys/nopeus saada nopeat motorolliset yksiköt rekrytoitua ennen hitaita?
 
nopeet solut tekee töitä parhaiten mitä enemmän kuormaa käytetään. supistusnopeus tulee kakkosena oikeestaan. riippuu tapauksesta. kyllä se size principle edelleen (valitettavastikin ehkä) on kumoamatta ja hitaat rekrytoituu ekana, oli suoritusnopeus tai kuorma mikä tahansa. pelkästään nopeiden solujen rekrytointi normaalikeinoin ei onnistu.
 
Moro.
Onko leuanveto leveällä myötäotteella vaarallisempi olkapäille, kuin normileuanveto vastaotteella? Tein eilen leukoja leveällä myötäotteella lisäpainoilla ja yhden toiston alussa (~5cm nousun jälkeen) olkapää muljahti aika ikävästi eteenpäin, vähän kuin olisi mennyt sijoiltaan, ja nousu loppui siihen. Sen jälkeen leuanveto oli hiukan kivuliasta ja olkapää tuntui jotenkin epävakaalta, mutta alatalja sujui kuitenkin normaalisti.
Onko mahdollisesti joku osa kiertäjäkalvosimesta ottanut itseensä? Tietyt kiertoliikkeet ja käden nosto sivulle aiheuttaa kipua. Mitähän tollasella kestää parantua, pari viikkoa? Varmaan voin tehdä sellasia liikkeitä, jotka ei aiheuta kipua?
 
mikä nyt sitten on "leveä"? ei se sen vaarallisempaa ole. suurin "vaara" leuoissa ilmenee sillon, jos alaosassa päästetään hartiat ihan löysiksi. kiertäjäkalvosin voipi paukkua. vaikee sanoa vammasta näin netissä, mutta kivun rajoissa on aika yleinen ohje.
 
Oteleveys oli hiukan leveämpi mitä tässä youtube.
Arvelin, että toi asento olis riskialttiimpi olkapäille kuin esim. hartioiden levyinen vastaote, mutta jos ei ole niin ei kai siinä sitten mitään. Tekniikassa se vika varmaan on, vaikka en mä mielestäni päästä hartioita löysäksi, mutta suunnanvaihdos on sellainen "töksähdys" alhaalla. Siihen kiinnitän huomiota jatkossa.
Kiitos vastauksesta.
 
ei tossa mitään vikaa ole. ihan luonnollinen liikerata siinäkin on. suunnanvaihdos voi olla tollanen dynaaminen ku videon ukollakin. käsi menee kuitenkin suoraksi ja hartian liike ylös-alas näkyy. se on aika tärkeetä selän keshittymisen kannalta. sillai löysäksi ei hartia saa kuitenkaan päästä.
 
jto osaatko sanoa, kannattaako huolestua kun kyykätessä oikea polvi rutisee ala-asennossa ja sieltä lähtiessä aika komiasti. Mitään kipua ei missään vaiheessa tunnu ja tekniikka taatusti kunnossa!
 
Kokeilin tänään huvikseni ykköstä leuanvedossa (vastaote). Omapaino 95kg+60kg lähti helpon oloisesti liikkeelle, mutta pysähty kun seinään kun tanko oli siinä silmien kohalla. Saman huomaa sarjoissa. 40kg painoilla saa kutosen tehtyä, sen jälkeen ei enää loppuvaihetta saa vedettyä, vaikka muuten olisi vielä paukkuja. Mimmosillakohan harjotteilla sais tota vedon loppuvaihetta treenattua? Alkanu kiinnostaa leuanveto ihan voimailumielessäkin.
 
Moi jto,

olen tehnyt nyt mukavan 16 viikon pätkän Pakkotoistoon laittamillasi ohjeilla. Ohjelma perustui "Taviksen voimaohjelmaan" vähän sovellettuna. Penkissä ja kyykyssä tein progression 3x4-6x6 -mallilla. Tällä hetkellä minulla on menossa piikkaus 5*5 -threadin alussa mainitulla kaavalla.

Tulokset on nousseet melko hyvin - penkissä 115 kg ja mavessa 150 kg nousivat tällä viikolla. Molemmissa nousua yli 10% 16 viikon takaiseen. Suosittelen edellä mainittuja linkkejä ja niiden ohjeita muillekin - toimivat takuuvarmasti.

Sitten kysymykseen - mietin että voisin tähän kesän korville ottaa jonkun body-painotteisen pätkän kun olen mennyt nyt toistoalueella 3-6 melko pitkään. Olisiko sinulla antaa tähän jotain hyvää ohjetta? Ajatuksena olisi tehdä 2-3 treeniä viikossa 1-jakoisella. Jotain golden six -henkistä ehkä?
 
jonlokke: neljällä viidestä voimailijasta on polvilumpion takapinnalla kulumaa. kun se rahina alkaa aiheuttaan kipuja, ei juuri nostella enää. läheskään kaikilla se ei kuitenkaan siihen mene. ellei satu, ei pahemmin hätää.

massavaje: vaikee ihan sanoo missä vika, kun ei tiä miten sen yläosan vedät. keskity kuitenkin vetään se tanko kainaloihin, ettei se jää liikaa eteen. yläosan osatoistot, hitaat negat ja erilaiset staattiset osiot auttaa tohon vaivaan kuitenkin aika nopeesti.

bobbie: kesähän on parasta treeniaikaa hei :) yks vaihtoehto ois tehdä ihan perustreeniä vaan. muutama iso liike ja siinä se. kyykky, penkki, veto, leuat, vatsa, kotiin. toistoja kannattaa tietnekin vaihdella, mutta ei tekis pahaa tehdä vaikka alkuun joku voimallisempi sarja 1-5 välillä ja sit perään 1-2 bodysarjaa. pysyy mielenkiinto ja on aina useita tavoitteita treeneissä. liikejärjestyksiäkin voi vaihdella ja vaikka kyykkyä ja vetoa vuorotreeneissä, ellei oikein jaksa samassa. ei se kaks treeniä viikossa 2-jakosellakaan paha ole.
 
Hei jto, olen lukemassa Tudor Bompan kirjaa "Periodization training for sports" ja ajatuksena olis kehitellä järkevä jaksotus voima- ja kuntoharjoittelulle vapaaottelua tukemaan. Kiinnostais tietää mielipiteesi eri periodisointimallien paremmuudesta urheilulajien(kamppailulajit) harjoittelussa. Onko esim. lineaarinen malli "vanhentunut" ja kehnompi uudempien jaksotusmenetelmien rinnalla?

Olen lukenut ketjuasi ahkerasti kaikki kamppailuun liittyvät asiat poimien, mutta seuraava on jäänyt silti epäselväksi:
jos jaksotukseni runko menee seuraavasti
- peruskestävyys ja kestovoima (lajinomaisuus)
- perusvoima ja maksimivoima (yleisliikkeet isolla raudalla)
- räjähtävä- ja pikavoima (yleisliikkeet hieman pienemmällä raudalla, nopeusharjoittelu lajinomaista)
missä määrin kullakin jaksolla tulisi tehdä viikon aikana niitä ominaisuuksia jotka ylläpidossa? Erityisesti aerobisen ja anaerobisen (lajinomaisen) kuntoharjoittelun määrät voima- ja nopeuskausilla verrattuna kestävyyskauteen? Kannattaako voimakausilla panostaa kuntoharjoittelussa aerobiseen vai anaerobiseen treeniin?

Kiitos avusta
 
oletan että lajinomaisuus tarkottaa lajitreeneissä tehtyä kestävyyttä, voimaa ja räjähtävyyttä. niin sen tulis joka tapauksessa mennä, eli ehdottomasti kaikkia ominaisuuksia tehdään myös lajissa. en tekis erityistä nopeusvoimatreeniä puntilla, vaan jatkasin semmosta yleisvoimailua, eli perus- ja maksimivoiman yhdistelmää (ei esim. pelkköää maksimia). nopeus tehdään kuten yllä sanoin, lajitreeneissä erilaisina räjähtävinä muuveina ja niiden yhdistelminä ja rytminvaihtoina.

kestävyys ylläpysyy hyvin alkuverroilla ja oikeatehoisilla suht kevyillä tekniikkaharjoitteluilla, joita tehdään ympäri vuoden. peruskaudella vaan enemmän. yleisvoimakin pysyy aikalailla mainiosti yhdelläkin treenillä, mutta aika helposti pari punttia saa viikkoon mahdutettua ihan tiiveimpiä kisajaksoja lukuunottamatta. lisäksi kaikenlainen sparraaminen tulis jakaa moneen erilaiseen ja erilaisia ominaisuuksia painottaviin intervalleihin, eikä ollenkaan pitäytyä esim. matsin mittaisissa intervalleissa.

eli kuten huomaat, mun päässä se lajinomaisuus todella tarkottaa lajiharjoittelua eikä esim. punteilla tehtyä voimaa ja kestoo pelkästään. tää vaatii hieman sumplimista miten toteutat eri muuvit jne ja käytätkö ylipainosta vastustajaa jne, mutta takaan että se tulee olemaan vaivan arvoista.
 
Mietityttää yks juttu ns. perusvoimassa. Eli käsittääkseni bodatessa lihaksen aktiivinen solukko kasvaa ja näin lihas voimistuu. Maksimijaksolla eli piikatessa sitten parannetaan lihaksen toimintakykyä jossain tietyssä muuvissa. Mihin sitten tähtää se 4-6 toiston perusvoimakausi, mitä itsekin suosittelet todella paljon? Onko kyseessä puhtaasti hermostollinen treeni (toki käytännössä tulee lihastakin mutta puhutaan tavoitteesta), joka pyrkii samaan tulokseen kuin piikkauskin, vai onko kyseessä jokin yleisempi voimankasvatusmetodi jolla saadaan poweria myös muuhun toimintaan kuin niihin pääliikkeisiin?

Bodatessahan nimenomaan kasvaa ns. funktionaalinen voima eli kun haba kasvaa niin se toimii niin leuoissa kuin kulmasoudussakin, kun taas piikatessa kehittyy jokin tietty liike eikä lihas sinänsä. Mikä on perusvoimakauden tulos? Jos tavotteena on vain ja ainoastaan vahvistaa kropan yleistä voimantuottoa joka toimii niin muuvissa kuin muuvissa, niin käsittääkseni ainakin se piikkaustouhu on turhaa, ellei sitten yritä parantaa vaikka kyykyn hermotusta jotta bodatessa saa treenattua jalkoja tehokkaammin. Miten homma menee? Toivottavasti ymmärsit pointtini, vähän sekavaa kirjoitusta :)
 
kyl se on sellanen välimuoto hypertrofisesta ja hermostollisesta treenistä ja osallahan kasvaa bodykin noin lyhyillä sarjoilla. bodatessa ei kasva funktionaalisuus sen enempää, vaikka lihas kasvaa. se funktionaalisuus vaatii aina sen lajiharjoittelun. sepä takia esim. kahvakuula ei oo sen enempää funktionaalista harjoittelua kuin perunasäkkien nostelu tai normaali punttitreeni. eli jos haet takaa vastausta kysymykseen "millaista voimaharjoittelun tulis olla, ellei tavoitteena ole tiettyjen liikkeiden tulosparannus, vaan kehitys yleisvoimissa tai apuna esim. kamppailulajissa?" vastaus on: yleisvoimailu pääasiassa siellä 5-12 toiston alueella, mutta maksimijuttuja kannattaa ehdottomasti tehdä myös ihan ärsykevaihtelun kannaltakin. kohonneet maksimitasot sitten merkkaa myös parempia perusvoimatasoja joten kiva kiva. selvensi?
 
Joo siis näemmä tuli väärinymmärrys ton funktionaalisuuden suhteen: oon oppinu (kiitos sinun) jo ajat sitten että ei mikään kahvakuula oo sen "funktionaalisempaa" kuin mikään muukaan ja ymmärrän mistä lajitreenissä on kysymys. Meinasin ihan sitä että lihasvoima on aina lihasvoimaa ja että tulosparannus, joka on saavutettu puhtaasti lihaskasvun kautta, on lisäys voimaan liikkeessä kuin liikkeessä. Eli siis jos kyykkätulos paranee bodaamalla lihaskasvun kautta 10kg niin sitten jalat ovat vahvemmat kyykyn lisäksi myös mavessa, pituushypyssä ja kaikessa muussakin. Eikös se näin mene?

Mutta siis tuo "kyl se on sellanen välimuoto..." vahvisti oman käsitykseni. Eli kysymys ei ole mistään kolmannesta voimaharjoittelun lajista vaan lihasmassaa ja hermostoa reenataan. En siis oikeestaan hakenu vastausta tohon esittämääsi esimerkkikysymykseen vaan halusin vaan tietää mistä tossa ns. perusvoimatreenissä on kysymys. Vastauksesi selvensi hyvinkin, tosin jos vaikuttaa että ymmärsin jotain väärin niin korjaa toki :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom