Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
mulla ois edessä joka jouluinen penkkimaksimin kokeilu. alla on hyvä peruskuntokausi jossa sain tehtyä mm. 5x5x150kg ja 1x5x155kg. viime viikon torstaina aloitin piikkailut ja nousin kolmosilla 160 kiloon, päälle 2*170. tämän viikon maanantaina tein ykkösiä 180kg asti ja lopetin siihen koska se oli jo tiukka. tarkoitus olisi siis kokeilla maksimia vielä ensi viikolla, joko keskiviikkona tai torstaina, miten tässä välissä kannattaisi menetellä?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Melkein voisin heittää omalla kokemuksella (ei tosin noin isoilla painoilla), että otat rennosti loppuajan. Oman ennätyksen tein 2viikon tauon jälkeen kesälomalla ollessani ja noi 2vk tankattiin vaan makkaraa ja kaljaa :D nämä siis vaan omia kokemuksia, en sitten tiedä kuinka teoriassa toimii..
 
venom: isommat kuormat ja räjähtävämmät toistot ei oikein mahdu samaan lauseeseen. uskon tossa olevan taustalla pääasiassa mutua ja perinteitä. se räjähtävyys anyway ei siirry kyykyistä juoksuun. mitenkään. hermosto on järjettömän tarkka liikeradoista. onneksi. isoimmat raudat varmaan sais vaan telineistä nostamalla. kyllä ne pakarat tkee lujemmin töitä, kun meet syvemmälle. mutta kumpikin kyykky on hyvä. puolikas saattaa tosin olla pahaksi rangalle, ellei keskivartalon voimat riitä. yläkropan kierron luulis johtuvan liikekontrollista tai keskivartalon voimien puutteesta. noihin oon yleensä ladellut erilaisia erikoisempiakin voimajuttuja.

mutta... kisakauden puntit on aikalailla yksilöstä kii siinä suhteessa, miten paljon puntti vaikuttaa heikentävästi lajiominaisuuksiin. yleensä kyllä neuvosin pitään yleisvoimaominaisuudet kisakauden ajankin korkeella. tää tarkottas lähinnä kaikkee muuta voimatreeniä paitsi bodailua, mikä tuppaa haittaan eniten tekniikkaa. eli toistot 1-6 alueella, noin yleisesti heittäen.

täysii: voisin aatella kyllä tässä ajassa pitää jo kevennystäkin. torstaina 3*160, 2*170 ja maanantaina jo 1*180. melkein tykkäisin tehdä loppuviikosta kevyen treenin tyyliin 2*3*100, 3*2*120 ja ens maanantaina vasta korkeintaan uuteen ykköseen. sitten taas iisisti loppuviikko ja ehkä yks ykkönen vielä. kaljaan ja makkaraan en koskis.
 
Hei. Olen hypännyt pituutta n. 7,5 metrin pintaan. Mitkä punttiliikkeet ovat pituushyppääjälle tärkeimpiä mielestäsi? Tiedän, että tekniikka ratkaisee paljon pituushypyssä, mutta ilman hyviä voimaominaisuuksia on hankala hypätä pitkälle. Aloin miettimään, koska esimerkiksi maastavetoa eivät yleisurheiluvalmentajat käytä oikeastaan ollenkaan ohjelmissa muulloin kuin peruskuntokaudella. Liike mielletään usein "hitaaksi" voimaksi. Onko edes mitää "hidasta" ja "nopeaa" voimaa eli että maastaveto tuo hidasta voimaa ja tempaus taas nopeaa? Pakkotoistolla maastavetoa kuitenkin ylistetään melkeinpä parhaaksi yleisvoimaliikkeeksi.

Onko monien yu-valmentajien käyttämä peruskuntokauden hitaista liikkeistä kilpailukaudelle nopeisiin siirtyminen puntilla täysin mutu-toimintamalli? Mallia käytetään paljon eli esimerkiksi syväkyykystä siirrytään puolikyykkyyn ja jopa kolmasosakyykkyn kilpailukauteen mennessä. Ja yleensä kisakaudella tehdään nopeusvoimatyyppistä treeniä puntillakin, niin onko täysin turhaa tehdä niin? Todella harva pituushyppääjä tekee perusvoimaa kilpailukaudella ihan Suomen huipuistakin alkaen. Mietin, että pistääkö perusvoiman tekeminen kilpailukaudella jumiin ja estää lajissa tarvittavan herkkyyden? Ja onko tämä huhu totta, että kun perusvoimataso laskee hieman kilpailukaudella, niin suoritukseen tulee herkkyyttä lisää?

Ja vielä sellainen kysymys, että onko merkitystä tekeekö rinnallevedon ja tempauksen polvilta/reisiltä vai maasta? Tästäkin ollaan todella montaa eri mieltä. Olenko oikeassa, että hyppääjän kannattaa tehdä suurimmaksi osaksi reisiltä/polvilta, koska räjähtävyys on parempi? Olen käsittänyt, että maasta olympianostojen tekeminen ottaa enemmän selän lihaksiin, jotka eivät ole pituushypyssä pääroolissa ja reisiltä tehtäessä lantion työskentelystä tulee voimakkaampaa?

Anteeksi sekavasta viestistä ja kiitos jos jaksat vastata. :)
 
joo toi "hitaus" onkin se ratkaseva juttu. se nopeus punttiliikkeestä kun ei siirry lajiliikkeeksi. nopeus on hermostollinen ominaisuus ja sillon hyvin liikeratariippuvainen. on olemassa teorioita pelkästään nopeiden solujen hypertrofiasta ja niihin haluisin monien muiden mukana itekin uskoa, mutta toistaseksi....ei. tempaus räjähtävästi tuo siis nopeusvoimaa tempaukseen. maastaveto räjähtävästi tuo nopeusvoimaa maastavetoon. päkiähyppely räjähtävästi tuo nopeusvoimaa päkiähyppelyyn jne.

kyllä mä melkein mutuksi ja ikiaikaisiksi tekemisen perinteiksi noi nopeet ja hitaat laittasin. aina kun jotain liikettä tehdään oli se sitten 1 tai 100% maksimista, työn alottaa hitaat solut. mitä suurempi kuorma sitä enemmän soluja rekrytoituu mukaan. suurissa kuormissa nopeet tekee suurimman osan työstä, mutta hitaat on mukana.

kyykkyjen polvikulmilla ei oo mitään tekemistä juoksukulmiin. eri liike eri vaikutus. en näkis mitään syytä olla tekemättä perusvoimaa läpi vuoden. en tarkota mitään massahakusta bodailua, sillä sun lajissa jokanen ylimääränen gramma kuitenkin pitää sinne hiekkalaatikkoon sinkauttaa. nopeus- ja maksimivoimaa puntilla tekisin kyllä, mutta en antamaan suoraa nopeusvoimaefektiä lajiin, vaan ennemmin ärsykevaihtelua ja sitä kautta parannusta yleisiin voimatasoihin.

perusvoimatreeni ei vie jumiin sen enempää kuin nopeusvoimatreenikään. se voi olla hermostolle jopa parempaa. jos lajissa yrität saada kaikki irti sekä tehoilla että tekniikalla ja siten rassaat hulluna hermostoasi, miksi linttaisit sekaan vielä ison kasan punteilla tehtävää hermostollista treeniä? perusvoimatreenin toteutus ja määrät ratkasee enempi sen jumiuden. voimien heikkeneminen ei kyllä tuo herkkyyttä muualle kuin silmäkulmiin :)

polvilta/maasta tekemiseen pätee jälleen toi olematon siirtovaikutus. räjähtävyys ei siirry suoraan liikkeestä toiseen. voiman lisäämisestä toki on hyötyä. maasta tehtäessä lantion työskentely on kyllä vallan suuressa osassa ellei jopa suuremmassa kuin reisiltä tehdessä. selän osuus on käytännössä melko staattinen. tosin selän ja sitä kautta keskivartalon lihasten kova kunto on kyllä huomattavan tärkeetä hyppääjälle. sieltä se tuki tulee. yleensäkin se vartalon asentojen säilyttäminen juoksun ja kovan ponnistuksen aikana ja sitä kautta voimien suuntaaminen ideaaliin suuntaan on se homman tarkotus. eli niinku itekin sanoit, tossa ja monessa muussa lajissa se tekniikka ja lajiosaaminen on huomattavan tärkeetä ja sitä ei voi koskaan korostaa liikaa.

selvensi?
 
Joo kyllä selvensi. :) Eli kannattaa tehdä täysliikeradan liikkeitä? Voimanostokyykky, rinnalleveto maasta enemmän kuin osaliikkeitä? Nää kehittää paremmin yleistä perusvoimaa? Eli keskityn puntilla hermostollis-hypertrofiseen harjoitteluun eniten. Eli suurimmaks osaks mun kannattais pitää toistot 3-6 välillä ja prossat 70-90 % välillä?

Ja vielä sellainen kysymys, että onkos tosta kontrastivoimasta hyötyä? Eli jos teen vaikka rinnallevedon jälkeen pudotushyppyjä, (kuulemma tutkimuksien mukaan pudotushyppyjen voimantuottoaika melkein sama kun ponnistukses) niin auttaako pudotushypyt siirtämään voimaa vain pudotushyppyihin vai auttaako ne pituushypyn ponnistukses, kun voimantuottoaika on suurin piirtein samalla tasolla? Eli ajatellaan, että jos sun tekniikka pysyy samana pituushypyssä. :)

Edit: Tietenkin siis itse pituushyppy on tärkein harjoite, mutta eikö se ole niin, että voimaa voi siirtää muullakin tavalla pituushyppyyn kuin vain pituushypyllä? Eli auttaako esimerkiksi loikat ja aitahypyt siirtämään voimaa pituuteen vai auttaako vain ja ainoastaan pituushyppy kehittämään lajivoimaa pituushyppyyn. Menipäs hankalaksi tämä selitys :D
 
täysi liikerata on ehkä liioiteltua ja lihasta aatellen aika utopististakin. eli kyykyissäkään ei takapuolen tarvi maata hipoa, mutta sellaset yliraudoilla tehdyt parin asteen "kyykyt" rasittaa väärällä tavalla rankaa ja muuta. järki mukana. kyllä puolikyykkyä, osarinnallevetoja jne voi ihan hyvin tehdä, mutta en tekis niitä pelkästään. monipuolisuus tossakin toimii hyvin. tekisin myös yhden raajan versioita noista. pituushyppääjän ei kannata kauheesti massaa kerätä, joten toi toistoalue on noin yleistäen aika hyvä. sillon tällön pidempää tai ykköstelyä ei tee hallaa sekään.

kontrastivoimatreenistä on paljon hyötyä ja nostettiin erään kaverin pomppua semmosilla aika hurjasti. lento- ja koripallon pomppua on kuitenkin helpompaa treenata kontrasteilla. niissäkin vaan se lajinomaisuus pätee aikalailla. siinä kontrastina tehdyssä lajiliikkeessä siis. pudotushypyissä treenataan pääasiassa elastisuutta, joten onko niistäkään oikeesti suoraa siirtovaikutusta pituushypyn suoritukseen vai ollaanko jälleen mutulinjoilla...vaikea sanoa kyllä. "lähes sama" on hermostollekin sama kuin täysin eri :) melkein tekisin kontrastina parin askeleen vauhdilla tehtyjä lajisuorituksia. tää voi olla hankalaa käytännössä, että tekniikka kuitenkin pysyis kunnollisena. en mä noista pudotushyppykontrasteista kyllä haittaakaan nää. se tehdäänkö ne reisille-pakaroille vai pohkeille on sekin mietittävä.

voiman suora siirtäminen pituushyppysuoritukseen pitäs tapahtua käytännössä vain pituushyppytreeneillä. tää kuitenkin ois niin rasittavaa kropalle paljon tehtynä, että ei ehkä oo se paras tie. oheisena tehdyt erilaiset yleiskimmoisuusjutut saattaa antaa hyötynsä opettamalla kroppaa toimimaan monipuolisissa nopeusvoimajutuissa hyvin eli vaikka ne ei suoraan kehittäis pituushyppyä, ne saattaa kehittää yleisiä nopeusvoimasuorituksissa tarvittavia koordinatiivisia ominaisuuksia. siirtyykö ne oikeesti pituushyppysuoritukseen vai oletetaanko niin vaan, on sitten ehkä osaksi uskon asia. toisaalta silläkin siirrellään vuoria, ettei ihan huonoa sekään ole.

lajisuorituksenkin tulis olla täsmällisen oikea, että se toimis. liian lähellä lajia olevat "lajivoimajutut" kun saattaa sitten sotkee tekniikkaa. esim. ylipainosilla välineillä tehdyt treenit. tavattoman herkkää touhua siis. itekin oot varmasti huomannut, että tekniikka saattaa heikentyä tuosta vaan ja paljoa sen ei heikentyä tarvi tiputtaakseen vaikka vain 10% tuloksesta. kisassa se on jo paljon se.

tää hermostollisen voiman siirtovaikutus on oikeesti sellanen juttu, mihin yritän suhtautua kauheen avoimesti ja toiveikkaasti odotellen, josko oikeita tuloksia tutkijat sais aikaan. neurologiapuolelta aateltuna toi vaan on kyllä aika mustavalkosta ja todella hyvin perusteltua, ettei siirtovaikutusta siis ole.
 
Voisiko kontrastivoimatreeniä käyttää nopeusharjoittelussa kehittämään juoksunopeutta? Elikkä esimerkiksi räjähtävät syväkyykyt ja perään 10m spurtti.
 
kyykyt tekisin ihan perusvoimaperiaatteella tyyliin 4-6*melko tiukka + päälle se starttiveto. noissa pitää vaan olla aika tarkka, ettei tuu vammoja.
 
Tähänkin on varmaan jo vastaus annettu mutta kun nämä jton thredit on niin hiton pitkiä, etten ainakaan heti löytänyt.

Eli sinun kirjoittama artikkeli bulgarialaisesta systeemistä: http://www.voimaharjoittelu.fi/artikkelit?a=viewArticle&article_id=1466

Onko tarkoitus vetää tuo esimerkkiharjoituksessa näytetty treeni JOKAISESSA pääliiketreenissä, missä siis kyseinen stressi/vakautus/palautusjakso on? Tarkoitan, että jos teen penkkiä 3 krt/vko ja olen stressijaksolla -> pukkaanko kolme kertaa viikossa maksimiin noiden esimerkkiharjoitusten mukaisesti? :) Tai vaihtoehtoisesti jos olen vakautusjaksolla, niin vko3:n lukemat ovat: 5x70, 6x5x80 -> teenkö tuon kolmessa eri penkkitreenissä? Näin minä tämän ymmärrän mutta kunhan tarkistan kun työtähän tuossa tulee aikalailla :P
 
Terve

Olen tehnyt rinnallevetoa ainoastaan raakana. Onko mitään erityistä syytä, miksi kannattaisi tehdä rinnallevetoa allemenon kera? Vähän ristiriitaisia ohjeita olen saanut, ja lajina tosiaan jalkapallo.
 
Olis kysymys työnnöstä: Rinnalleveto onnistuu jotakuinkin oikein, mutta pian aion aloittaa työnnön harjoittelun, niin oliskohan hyviä vinkkejä siihen? Esimerkiksi mikä ko. suorituksessa on haasteellista? Kotona on voimaharjoittelu-CD, jossa muistaakseni kerrotaan työnnön eri vaiheet, mutta jos olis jotain tärkeitä juttuja mihin pitäis erityisesti kiinnittää huomiota, niin olisi kiva kuulla.
 
Osaisitko jto sanoa mikä kyykyssä tai mun geeneissä on mennyt vikaan, kun aina kyykystä kipeytyy iha uskomattomasti joku mulle tuntematon lihas. Painelemalla lihasta, kipua ilmaantuu ylätakareiden sisäsyrjältä, läheltä nivusta. Lihas ikään kuin kiertyy sisäreiteen. Lihaskartoista oon tutkaillut tonne seudulle osuvia lihaksia, adductor-sanalla tuntuvat alkavat ja taitavat liittyä jotenkin lantion työhön. Treeniä seuraavina päivinä tuolilta nouseminen ja lantion eteentyöntö on erittäin tuskallista. Huomaan käveleväni usein kivun takia hieman mummomaisessa etunojassa. Mulla on tätä vaivaa ollut jo pitkään, helpottaa n. 4-5:ssä päivässä eikä itse treenissä satu. Vaihdoin vapaista painoista smithiin, ehkä hiukan helpotti. Epätoivosesti koitankin udella, onko sattumalta vastaavanlaisia tapauksia tulltu vastaan.
 
rehunen: futaajalle rinnalleveto on hyvä yleivoimaliike, eikä sitä oo tarvetta tehdä painonnoston allemenolla. sellaseen puolikyykkyyn toki, mutta sehän on raaka veto se, mitä jo teetkin.

elu: eniten se on jalkojen työn ja allemenon ajoituksesta kiinni. ei pudota liian syvään kyykkyyn ennen potkua, vaan haetaan jaloista se pieni elastisuus ja sitten ylös. allemenossa sitten tietenkin tarpeeksi alas ja aktiivisesti. parhaiten toi kyl selviää asianmukasista videoista, ei kirjottamalla.

daddaraa: kyllähän toi sinne lähentäjäpuolelle viittais. tiukkuutta siellä tai kyykyssä itessään joku suoritusvika, että alkaa tollai juimiin. ja ilmeisesti toiselta puolelta vaan? asentovika sanosin siis. pienikin epäsymmetrisyys saattaa vaikuttaa paljon. ryhtiin ei treenit sais tollai vaikuttaa!
 
Voisitko kertoa, miten olisi parasta treenata, että human flag onnistuisi? Tällä hetkellä olen tehnyt erilaisia kylkilankkuja/nostoja, voimapyörää yms...
 
helpotetut versiot on paras ja nopein tie. eli se onnistuu esim. kun pitää jalat koukussa sylissä, ylempää kättä ulompana kuin alempaa, kaveri avustaa jne. treenaa usein, mutta älä näännytä. kumpikin puoli tietenkin. pidä suoritukset suht helppoina ja pidot pituudeltaan 10-20". mieluummin useempia sarjoja kuin pari täysillä. niidenkin aika tulee. tee 2-3 nousujohteista viikkoa ja sitten keventele pikkusen. testit auttaa ja motivoi aina, joten niitä voi tehdä vaikka kevyen viikon lopuilla.
 
1.Luin,että pidät kapeaa vinopenkkiä hyvänä apuliikkeenä penkille. Minkälaisella kulmalla se vinopenkki suurinpiirtein sitten kannattaisi tehdä?
2.Voisitko kirjoittaa jonkun näköistä esimerkkiä, miten kannattaisi lämmitellä 125 penkki max testiä varten?
 
1. vaihtele riippuen siitä haluutko hartioille enempi vai vähempi rasitusta. yleisesti 30-50 astetta.
2. mä suosittelen aina hyvää lämppää, joka tekee nimensä mukasesti, muttei näännytä. eli ei kovia sarjoja alle, mutta herättelyt pitää olla kunnossa. tääkin on aika yksilöllistä ja jotkut nousee ihan muutamalla sarjalla huippuihin, kun toiset tarvii enempi aikaa. hyvä yleismalli tolle vois olla:
- yleislämppä 5-10´ fillari, keppijumppa tms.
- lajilämppä PP 2*20*tanko, 2*8*50, 6*70, 3*90
- herättely 2*1*105, 1*115
näin siis, jos toi 125 on ykkösmaksimiajatus.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom