Kunnia takaisin kananmunille! (kolesteroli ihmisillekään ei pelkoa)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja HeZu.N
  • Aloitettu Aloitettu
Kolesterolin suoniin tarttumisen mekanismia ei vielä täysin ymmärretä...

Tähän on vielä pakko lisätä, että kyllä se aika hyvin tiedetään. Kyseessä ovat sähköiset vuorovaikutukset valtimoiden intimasta löytyvän proteoglykaaniverkon ja LDL-partikkeleiden välillä.

Arvoisa soon to be Dr be Paletaani. Osittain samaa mieltä. Statiinilla lienee kuitenkin joku muu efekti kuin kolesterolin lasku tuossa?

Jaa-a sitäpä ei tiedä :) Tuo on yksi syy, miksi mua epäilyttää koko tarina. Jos statiineilla on jotain vaikutusta lihaksessa niin se on negatiivinen. Lihassäryt ja -heikkous ovat yleisimpiä haittavaikutuksia.

Edelleen pahasti out of topic tämä ketju. Olennaista kuitenkin on, että:

Palatakseni osittain aiheeseen, Riechmannin paperin vastapainoksi olisi hyvä ottaa huomioon myös Iglay 2009, jossa saatiin negatiivinen tulos. Tutkimus tehtiin myös mummoilla ja papoilla mutta siinä sentään oli vertailtu kahta ryhmää. Ravinnosta saatava kolesteroli korreloi FFM:n kanssa ainoastaan baseline-tasolla josta tutkijoiden oma johtopäätös oli kutakuinkin se, että läskit syö enemmän kolesterolia ja läskeillä on keskimäärin suurempi FFM DEXA:lla mitattuna. Ravinnon kolesteroli ei tutkimuksen aikana korreloinut voiman eikä lihaksen CSA:n kanssa. Tuossa ei kuitenkaan ollut kyse pelkästään munista eikä mukana ollut tietoa kolesterolilääkityksestä mutta hyvä silti pitää mielessä.

Johtopäätös. Ehkä 95 %:lla koko populaatiosta ja 99 %:lla pakkotoiston lukijoista kananmunat ovat erinomaista ravintoa. Osalle suositellaan kohtuukäyttöä tai jopa pelkkien valkuaisten syöntiä. Ilmankin kuitenkin toki pärjää. On siis turha nyt keskustella ekstrakohdalla 4) eli tappaako korkea veren LDL vai ei. Pakkotoiston lukijakunnalle kohta 1 merkkaa eniten ja sitten ehkä 3 ja lopulta kohta 2. Kohta 4 on "so what" osastoa tässä ketjussa. Muuten toki kuten Paletaani sanoi, aiheesta on hyvä keskustella, mutta muualla jonne on sille omistettu omat ketjut.

Juu, kohdista 1-3 ollaan aikalailla samaa mieltä, kuten on ollut ennenkin puhetta. Ehkä tuosta koko väestön prosenttiosuudesta viilaisin itse pari pinnaa pois mutta ei nyt mennä siihen :D

Itse asiassa jopa uunituoreet eurooppalaiset sydäntautien ennaltaehkäisysuosituksetkin sanovat ravinnon kolesterolista (ei siis pelkästään munista) seuraavaa:

Dietary cholesterol

The impact of dietary cholesterol on serum cholesterol levels is
weak
compared with that of the fatty acid composition of the
diet
. When guidelines are followed to lower saturated fat intake,
this usually also leads to a reduction in dietary cholesterol
intake. Some guidelines (including this) on a healthy diet do not
therefore give specific guidance on intake of dietary cholesterol
;
others recommend a limited intake of ,300 mg/day.

Ilman munaa ei ole elämää, vai miten se meni? ;)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nutria, suosittelisin uskomaan Paletaania. Mies on tämän kolesteroliterveys-aiheen oikea ekspertti. Minä en sitä ole, vaikka korkearasvaista ruokavaliota hieman myös tutkin.

Ja mitä tulee lihaskasvuun ja lihaskasvuravintoon, siitä aiheesta tiedän jonkin verran tai jopa kohtuu paljon. Olet toki oikeassa, että ei lihaskasvumenetelmät kaikki niin terveitä ole... ;)
 
Mutta eikö lihasmassaa voisi "maksimoida" myös erittäinkin terveellisesti (oletan ettei maksimointi pidä sisällään douppia tai tarpeetonta läskibulkkia)? Vaikkapa erittäin runsailla kalalla ja vihanneksilla pitäen samalla rasvat selvästi normaalin rajojen sisällä?

Täysin off-topic, mutta onko lihasmassasta ja voimasta terveydelle mitään hyötyä, kun joku raja on saavutettu? Äkkiseltään ajatellen jo loukkaantumisten luulisi lisääntyvän niin paljon, jos penkin sarjapaino on 75 kilon sijaan 150 kiloa. Pääsääntöisesti kai terveellisempien elintapojen hyöty on logaritminen. (Eli kansanterveydellisesti Pakkotoiston kolesteroliväittelyn hyöty on mitätön verrattuna siihen, että edes muutama 30 kiloa ylipainoinen laihtuisi edes 20 kilon ylipainoon.)
 
Itse asiassa jopa uunituoreet eurooppalaiset sydäntautien ennaltaehkäisysuosituksetkin sanovat ravinnon kolesterolista (ei siis pelkästään munista) seuraavaa:

Itse lihavoisin/suurentaisin tuosta tämän kohdan, kun kerran munista puhutaan:

The impact of dietary cholesterol on serum cholesterol levels is
weak compared with that of the fatty acid composition of the
diet. When guidelines are followed to lower saturated fat intake,
this usually also leads to a reduction in dietary cholesterol
intake
. Some guidelines (including this) on a healthy diet do not
therefore give specific guidance on intake of dietary cholesterol;
others recommend a limited intake of ,300 mg/day.
 
Täysin off-topic, mutta onko lihasmassasta ja voimasta terveydelle mitään hyötyä, kun joku raja on saavutettu?
Selvähän se on että kun "se" joku raja on saavutettu niin terveydelle on enemmänkin haittaa. Esimerkiksi jos ei pysty enää pitämään aerobisesta kunnosta huolta vaan meinaa jo puuskuttaa kun on kävellyt rappusia muutaman kerros välin. Tietenkin myös se että monet sisäelimet ovat voineet kuormittua reilusti, ei kai kukaan kehonrakentamista pidäkkään terveyden kannalta optimi juttuna.
 
Itse lihavoisin/suurentaisin tuosta tämän kohdan, kun kerran munista puhutaan:

No ole hyvä vaan ja lihavoi ihan sen mukaan miten parhaalta tuntuu :) Se ei silti poista sitä faktaa (mikä tuossakin todetaan), että ravintoperäinen kolesteroli on terveellä ihmisellä vain heikosti yhteydessä seerumin kolesterolitasoihin. Tämä johtuu siitä että maksa vähentää endogeenisen kolesterolin tuotantoa jos ravinnosta tulee enemmän. Tässä on toki paljon poikkeuksia, joiden kohdalla tulee olla erityisen tarkkana. Taitaa olla joku 5-15% väestöstä, joilla tuo säätely toimii geneettisistä syistä huonommin ja heillä kolet nousee herkästi. Sitten on vielä ylipainoiset, diabeetikot, dyslipidemiapotilaat (yleensäkin metabolista oireyhtymää sairastavat), sepelvaltimotautipotilaat jne, joilla on syytä tarkkailla ravintoperäisen kolesterolin saantia.

Ravinnon rasvahappokoostumus, kasvisten ja hedelmien määrä, palkokasvit, kuitu jne, jne ovat veren lipidiprofiilin kannalta tärkeämpiä kuin kolesteroli. Kananmunan kohdalla sen sisältämät vitamiinit ja laadukas proteiini painavat vaakakupissa enemmän. Edellyttäen toki että ravitsemus (ja veriarvot) ovat muuten kunnossa.

Noh, yleisesti ottaen ollaan varmasti aikalailla "samalla puolella" tässä asiassa joten turhapa tästä enää on vääntää :)
 
Täysin off-topic, mutta onko lihasmassasta ja voimasta terveydelle mitään hyötyä, kun joku raja on saavutettu? Äkkiseltään ajatellen jo loukkaantumisten luulisi lisääntyvän niin paljon, jos penkin sarjapaino on 75 kilon sijaan 150 kiloa.

Hyvä kysymys, joka laittoi miettimään.
Päädyin lopputulokseen, että ei ole hyötyä, mutta se joku raja on minusta naturaalisti saavutettu lihasmassa. En usko, että perusterve ihminen voisi saada liikaa lihasmassaa terveyden kannalta ilman dopingia.

Lihasmassasta näkyisi olevan terveydelle lähes yksinomaan etua. Muistaakseni se vähensi useimpien elintasosairauksien ja vanhenemiseen liittyvien tuki- ja liikuntaelin vaivojen riskiä. Eikä lihaksikas kuntosaliharrastaja ainakaan huonompi aerobiselta kunnoltaankaan ole kuin liikuntaa harrastamaton.
Mutta lihasmassan ongelmat taitavatkin olla peräisin enemmän niiden hankkimiseen liittyvistä terveysriskeistä: juuri nuo kasvaneet mainitsemasi tapaturmariskit, mutta myös keholle aiheutuneet kulumat ja rasitusvammat. Rankkaa fyysistä työtä tekevien ihmisten nivelissä ja luustossa näkyy kyllä kuluminen vuosien jälkeen, vaikka luiden tihentyminen olisi vähentänyt esimerkiksi osteoporoosin, murtumien ja liikkumattomuudesta johtuvien vaivojen riskiä.
 
No ole hyvä vaan ja lihavoi ihan sen mukaan miten parhaalta tuntuu :) Se ei silti poista sitä faktaa (mikä tuossakin todetaan), että ravintoperäinen kolesteroli on terveellä ihmisellä vain heikosti yhteydessä seerumin kolesterolitasoihin. Tämä johtuu siitä että maksa vähentää endogeenisen kolesterolin tuotantoa jos ravinnosta tulee enemmän. Tässä on toki paljon poikkeuksia, joiden kohdalla tulee olla erityisen tarkkana.

Näyttäisi siltä, että tämä koskee lähinnä länsimaisella dietillä olevia henkilöitä, joilla on paljon kolesterolia muutenkin ruokavaliossa, ja joiden ruokavalio ei ole erityisen terveellinen.
Maksalla on siis varmaan joku kynnysarvo, jonka jälkeen se vasta alkaa reagoimaan tuohon ja vähentämään kolesterolia.
Lisäksi on vielä noi poikkeustapaukset, jotka sitten menee ahmimaan hyvin mielin munia, vaikka heillä vaikutukset voi olla hyvinkin haitallisia.
 
Näyttäisi siltä, että tämä koskee lähinnä länsimaisella dietillä olevia henkilöitä, joilla on paljon kolesterolia muutenkin ruokavaliossa, ja joiden ruokavalio ei ole erityisen terveellinen.
Maksalla on siis varmaan joku kynnysarvo, jonka jälkeen se vasta alkaa reagoimaan tuohon ja vähentämään kolesterolia.
Lisäksi on vielä noi poikkeustapaukset, jotka sitten menee ahmimaan hyvin mielin munia, vaikka heillä vaikutukset voi olla hyvinkin haitallisia.
Jos saisit päätää optimiruokavalion mahdollisimman vähäisellä ravintokolesterolilla länsimaiselle ihmistyypille niin minkälainen se olisi?
 
Näyttäisi siltä, että tämä koskee lähinnä länsimaisella dietillä olevia henkilöitä, joilla on paljon kolesterolia muutenkin ruokavaliossa, ja joiden ruokavalio ei ole erityisen terveellinen.

Tuohon juuri viittasin mainitessani että ravintoperäistä kolesterolia tärkeämpiä lipidiprofiilin muokkaajia ovat rasvahapot, rehut, kuitu, pähkinät yms. Toisin sanoen; kokonaisvaltainen dieetti. Ja siihen vielä muut elämäntavat päälle. Mun pointti on että kun eletään kutakuinkin terveellisesti, kananmunat ovat hyvä lisäproteiinin ja -vitamiinin lähde. Liika on toki liikaa tässäkin asiassa ja veriarvoistaan on kaikkien hyvä olla edes jossain määrin tietoinen.

On totta, että vegaaneilla on keskimäärin vieläkin alhaisemmat kolet kuin esim. lakto-ovo-vegaaneilla mutta kokonaisvaltaisen sydäntautiriskin suhteen molemmat porukat ovat varmasti melko alhaisella tasolla.
 
Tuohon juuri viittasin mainitessani että ravintoperäistä kolesterolia tärkeämpiä lipidiprofiilin muokkaajia ovat rasvahapot, rehut, kuitu, pähkinät yms. Toisin sanoen; kokonaisvaltainen dieetti. Ja siihen vielä muut elämäntavat päälle. Mun pointti on että kun eletään kutakuinkin terveellisesti, kananmunat ovat hyvä lisäproteiinin ja -vitamiinin lähde. Liika on toki liikaa tässäkin asiassa ja veriarvoistaan on kaikkien hyvä olla edes jossain määrin tietoinen.

On totta, että vegaaneilla on keskimäärin vieläkin alhaisemmat kolet kuin esim. lakto-ovo-vegaaneilla mutta kokonaisvaltaisen sydäntautiriskin suhteen molemmat porukat ovat varmasti melko alhaisella tasolla.

Kun länsimaissa eletään kutakuinkin terveellisesti, niin ollaan jo aika kaukana optimista.
 
Jos saisit päätää optimiruokavalion mahdollisimman vähäisellä ravintokolesterolilla länsimaiselle ihmistyypille niin minkälainen se olisi?

Kasvispainotteinen, paljon tuoreita värikkäitä kasviksia, melko vähärasvainen, erityisesti tyydyttynyttä rasvaa rajoitetusti, laadukkaita hiilihydraatteja, vähemmän eläinkunnan tuotteita ja liialliset kalorit pois.
Puhdasta prosessoimatonta ruokaa.
 
Mitä lisäarvoa tuo "tulehtuneet verisuonet" tuohon tuo? Sairastuminenkaan ei tapahdu kuin vasta sitten, kun ateroskleroosia on jatkunut vuosia tai vuosikymmeniä.

kohonnut kolesteroli -> ateroskleroosi -> sairastuminen


Kari Poikosen(Oulun yliopisto 2010) väitöskirja tukee uusia tutkimustuloksia, joiden mukaan valtimoidenkovettumistauti(ateroskleroosi), johtuisi aikaisemmin sairastetuista infektioista.

http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-6162-6
 
Kyllä on, ellei tulehdusta ole ensin syntynyt ei synny myöskään ateroskleroosia, ateroskleroosi on seuraus ei syy.

Ei ole, kuten tuolla lukee:

Although an ongoing debate involving connection between dietary lipids and CHD sometimes portrays the two hypotheses as being opposed, they are in no way mutually exclusive. Moreover, since the discovery of the role of LDL cholesterol (LDL-C) in the pathogenesis of atherosclerosis, the two hypotheses have become tightly linked by a number of molecular and cellular processes.
 
Kari Poikosen(Oulun yliopisto 2010) väitöskirja tukee uusia tutkimustuloksia, joiden mukaan valtimoidenkovettumistauti(ateroskleroosi), johtuisi aikaisemmin sairastetuista infektioista.

Kerrotko ihan omin sanoin, että miten tuo väitöskirja tukee tuollaisia tuloksia? Sanoisitko myös, miksi pidät tuota infektioteoriaa "uutena", vaikka kyseessä on jo lähes 100v vanha hypoteesi joka on jäänyt selitysvoimaltaan vallitsevia teorioita heikommaksi? Se, että ateroskleroottisista plakeista löytyy bakteereita, ei tarkoita käänteisesti sitä että ne ovat aiheuttaneet sen. Jos bakteerit olisivat syy, antibiooteilla pystyttäisiin hoitamaan sepelvatimotautia. Tätäkin on tutkittu ja tulokset ovat olleet yksiselitteisen negatiivisia. Lisäksi tarvittaisiin koe-eläintutkimus missä normikolesterolemiselle eläimelle annetaan pistoksena bakteereita ja todetaan sen aiheuttavan kliinisesti merkittävää ateroskleroosia. Näitäkään havaintoja ei tietääkseni ole olemassa.
 
Ei ole, kuten tuolla lukee:

Kaksi teoriaa, aika näyttää kumpi on todellinen.



Nutrialle painajaisia, pikku kevennykseksi...


Munia joita saan paikalliselta maajussilta, eivät ole ihan EU säännösten mukaisia.

Ensinnäkin syön kanamunia jotka ovat selvästi kaupan isoimpiakin munia isompia :D
koko2.jpg


Lähes jokaisessa on kaiken lisäksi kaksi keltuaista :D :D
kaksoset2.jpg


Keskipainokin lähentelee sataa grammaa :D :D :D
paino2.jpg
 

Suositut

Back
Ylös Bottom