Vika ja syy löytyy aina jostain toisesta......
Tiina Lokka:
Raisa ei saanut lentokoneen turvavyötä kiinni ja luettelee meille asioita, joihin hän ei mahtunut, kuten apteekin odotustuoli, junan istuin ja peräti puutarhakeinu. Ja hän kertoo meille, että vika on maailmassa, tietenkin.
Sekin on maailman vika, että lentokoneen exit-oven viereen ei päästetä istumaan, jos painoindeksi on yli 30. Tietysti siinä paikalla istuvalla on monenlaisia velvollisuuksia, jotka hänen pitää pystyä toteuttamaan hätätilanteessa nopeasti ahtaassa lentokoneessa, mutta väliäkö matkustajien turvallisuudella, kun Raijan tunteet ovat pelissä.
Ja mietitäänpä, millainen olisi maailma, joka olisi suunnattu Raisan kaltaisia poikkeustapauksia varten eikä keskiverron mukaan: siellä apteekissa olisi vähemmän istumapaikkoja, koska isommat tuolit veisivät enemmän tilaa. Samoin junavaunuissa.
Lentomatkustaminen olisi saastuttavampaa, koska koneessa olisi paljon vähemmän matkustajapaikkoja, joten saman ihmismäärän lennättäminen ei onnistuisi yhdellä lennolla.
Aina sama juttu vihervasemmiston naisten kanssa. Heillä itsellään on jokin ongelma tai psykologinen kipukohta, mutta koska he eivät pysty myöntämään sitä, että heillä on ongelma, he laajentavat sen oman ongelmansa koko yhteiskunnan viaksi.
Raija on vielä vienyt tämän pakkomielteensä poikkeuksellisen pitkälle. Hän on kirjoittanut ihan kirjan "läskifobiasta".
Kumpi olisi helpompaa? Käyttää se kirjoittamiseen kuluva aika vaikka ulkoiluun ja terveellisempään syömiseen, jolloin paino putoaa ja ongelma katoaa, vai valittaa ongelmasta koko loppuelämänsä, joka tilastojen valossa tulee olemaan ainakin 7 vuotta lyhyempi ja huomattavasti sairastelevampi kuin normaalipainoisella?
www.hs.fi
