- Liittynyt
- 16.10.2004
- Viestejä
- 173
Itse jouduin opettelemaan päällekarkaustilanteiden psykologiaa nuorena poikana, kun kartsalla tuli turpaan joka viikonloppu. Karkuun juoksemisen ohella tuli ennakointia ja ympäristön tarkkailua harrastettua niin paljon, että niistä tuli toinen luonto. Ei ehkä niin tieteellisesti kuin ammattilaisilla, mutta tietynlainen tilannetaju on ollut suureksi avuksi
Jep jep...
Asiahan onkin nyt niin, että kaikki eivät sitä ole nuorena "pääseet" tekemään. Eikö ole hyvä, että sellaiset tulevat esim. kurssille hakemaan tuota tietoa? Meillä esim. harjoituksissa nykyään korostetaan hyvin vahvasti verbaalista toimintaa ja psykologista puolta jne. Tätä tietoutta harvemmin saa kamppailu-urheilun parissa ja miksi edes pitäisi?
Elämä vaan on niin epäreilua kun edes asetekniikoiden osaaminen tai aseiden mukana kantaminenkaan ei takaa sulle sitä voittamattomuutta tai koskemattomuutta tai täydellisyyttä
Ei tietenkään. Ei kai kukaan sitä väitäkkään, ei edes whiteboy. ;)
Mutta väitän, että tiettyjen asioiden harjoittelu tuo varmuutta toimia tilanteissa ja samalla edistää onnistumisen mahdollisuuksia.
Oletko eri mieltä? Jos kaksi täysin samoilla fyysisillä ja henkisillä ominaisuuksilla varustautunutta kaveria joutuu kohtaamaan puukkomiehen ja toinen on harjoitellut vain potkunyrkkeilyä ja toinen on harjoitellut potkunyrkkeilyä JA toimimaan veistä vastaan niin kummalla on mielestäsi paremmat mahdollisuudet selviytyä?
On totta, että on tilanteita joissa ei auta edes mainitsemasi konepistooli. Kaikki on mahdollista. Itsepuolustusta harjoiteltaessa kyse onkin hyvin pitkälle todennäköisyyksistä.