Menin kerran harrastamaan karatea ja jatkoin samaa rataa yli kahden vuoden ajan. Vähän tiesin minäkin asioista. Nyt koen tuhlanneeni nuo kaksi vuotta elämästäni tyhjänpäiväiseen. Tarjolla olisi ollut oikeitakin lajeja. Tällä tarkoitan nyt sitä, että länsimaiseen kulttuuriin eivät ns itämaiset lajit henkisine aspekteineen sovi oikein millään. Nyt olen treenannut jo useamman vuoden Shootoa, SW:tä ja kikspoksinkia. Nämä lajit antavat kaikkea sitä, mistä karatessa ei ollut tietoakaan (Luonnollisesti). Itse pidän kontaktista (monenlaisesta) ja vastaavasti kaikki muodollinen treenaaminen sekä pokkurointi on myrkkyä.
Mitä tulee vapaaottelemiseen (yleisellä tasolla)... niin kehässä pärjäämiseen tarvitaan erityisen hyvää kuntoa, kestävyyttä, tekniikkaa, voimaa ja vähän tuuriakin. Suurin yksittäinen ihmisen ominaisuus on kuitenkin TAHTO voittaa. Mollaajille voin todeta perinteisesti monien puhuvan, mutta vain harvojen todella nousevan kehään. Nyrkkeilijät ovat vaarallisia, mutta kun ovat selällään he muuttuvat vaarattomiksi ja ovat itse vaarallisessa asemassa. En epäile hetkeäkään etteikö Fedor veisi kenet tahansa nyrkkeilijän mattoon alle minuutissa ja kas asetelma on täysin toinen.
Ei liity varsinaisesti keskustelun aloittaneeseen aiheeseen (josssain 50 sivua taaksepäin) mutta oli silti pakko kommentoida. IP-treenaamista ja kamppailu-urheilua ei kannata rinnastaa missään olosuhteissa, mutta voi miettiä mitä tapahtuu jos PRIDE veteraani tulee sitä KM-veteraania vastaan vaikka kadulla? En usko, että kukaan ihminen kylpee sellaisessa yli-itsevarmassa euforiassa, että alkaa taistella asetta tai edes puukkoa vastaan, jos voi karkuunkin juosta?
Sävy saattoi olla vähän provokatoorinen, mutta itse en ole, enkä tätäkään viestiä sellaiseksi tarkoittanut. Kenenkään ei siis kannata hermostua, loukkaantua yms. paitsi jos välttämättä haluaa.