Koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen

[Kultakenkä]

Ei ihme että Suomesta muuttaa nuoria ulkomaille, kun toisena vaihtoehtona on stadi ja näinkin maanläheiset ja upeat työ ja opiskelukollegat.

Jätkät tiputtaa yksin enemmän hyviä hakijoita pois aallosta kun mitä millään sadan tonnin kampanjalla pystyy saamaan.

Vaikka itse en päivääkään ole Aallossa opiskellut, niin pitää varmaan lopettaa tämä keskustelu sitten tähän, että Aaltoon riittäisi tulevaisuudessa edes aloituspaikkojen määrän verran hakijoita.

Onneksi te muut olette esittäneet paljon parempia vaihtoehtoja ja perustelleet ne järkevin ja perustelluin argumentein!

 

[ilmo]

Ei ihme että Suomesta muuttaa nuoria ulkomaille, kun toisena vaihtoehtona on stadi ja näinkin maanläheiset ja upeat työ ja opiskelukollegat.

Jätkät tiputtaa yksin enemmän hyviä hakijoita pois aallosta kun mitä millään sadan tonnin kampanjalla pystyy saamaan.

Jos joku valitsee opiskelupaikan muutaman kehonrakennusfoorumin viestin perusteella, niin saa jättää kyllä hakematta Aaltoon oikein mielellään. En usko, että Aalto kaipaa muutamaa itsestään epävarmaa maalaista hakijoikseen. Ei minulla kyllä ole henkilökohtaisia intressejä Aaltoon liittyen, uskon, että sinne hakeutuu jatkossakin aivan riittävästi hyvää opiskelijamateriaalia riippumatta markkinoinnista.

 

[Pesupallo]

Varmaan kaikkien lukiolaistenkin kannattaa kirjottaa pitkästä matikasta maksimissaan C, ettei vaan kukaan luule leuhkaks.

 

[Tartsan]

Ehkäpä siihen opiskelupaikkakunnan valintaan vaikuttaa (pitäisi ainakin) myöskin opetuksen sisältö - eri ammattikorkeakoulujen/yliopistojen tutkimus- ja opetustyö painottuvat eri asioihin. Siinä mielessä on hölmöä ajatella, että juuri Aallossa saisi "parhaan" koulutuksen. Mitä ikinä se sitten kenenkin kohdalla tarkoittaakaan. Isommassa mittakaavassa ainut merkittävä asia suomalaisessa korkeakoulutodistuksessa on se, löytyykö sieltä lyhenne "BSc" vai "MSc". Toki, jos koulun nimi löytyy koko maailman TOP50:stä, silloin vasta silläkin alkaa olla jo muutakin kuin kuriositeettiarvoa. Aika tynnyrissä elänyt pitää olla, jos muuta kuvittelee.

 

[Ranger]

Entä se Mikkelin kampus? :D

 

[Crrc]

Eli opiskelijat jakautuvat eri kauppakorkeakouluihin täysin sattumanvaraisesti ympäri Suomen, eikä missään ole parempaa opetusta kuin muualla? Vai voisiko olla niin, että fiksuimmat tyypit keskimäärin hakeutuvat parhaaseen kouluun, jossa tietävät todennäköisesti olevan parhaan opetuksen ja parhaat opiskelijakaverit? Tietysti vaikuttaa myös Helsingin edut kaupunkina muihin paikkoihin verrattuna, eli ei pelkästään yliopiston paremmuus tai oletettu paremmuus. Jos parhaat opiskelijat olisivat jossain muualla kuin Helsingissä, yritykset varmaankin rekrytoisivat aggressiivisesti maakunnista tai jopa siirtäisivät pääkonttorit sinne, missä on paras "työntekijäaines". Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, että näin tapahtuisi. Fiksuimmat opiskelijat maakunnista käyvät jo kesätöissä PK-seudulla ja aika moni myös muuttaa Helsinkiin opiskelujen jälkeen töihin. Aallonkin opiskelijoista n. puolet on muaalta Suomesta, opiskelijoita, jotka ovat halunneet tulla Suomen parhaaseen kauppakorkeakouluun pitkänkin matkan takaa. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä. Tietysti täällä "demarilandiassa" kaikki ovat yhtä hyviä ja samasta puusta veistettyjä, jottei vaan kenellekään tule paha mieli.

En tainnu olla ainoa jolla pisti silmään? :D

Vaikka aiksemmin totesin että kyllä sillä koulutuksella on merkitystä niin ei sillä nyt ihan niin paljon merkitystä kuitenkaan ole. Tutkintojen linjaukset on kuitenkin aika pitkälti laissa säädetty ja aallon insinööri on ihan samanlainen kuin tty insinööri. Se että helsinkiläinen opiskelija on tehnyt enemmän alan kesätöitä sijainnin mukaan ei tarkoita että koulu olisi yhtään sen parempi.

 

[Indica]

Vaikka itse en päivääkään ole Aallossa opiskellut, niin pitää varmaan lopettaa tämä keskustelu sitten tähän, että Aaltoon riittäisi tulevaisuudessa edes aloituspaikkojen määrän verran hakijoita.

Onneksi te muut olette esittäneet paljon parempia vaihtoehtoja ja perustelleet ne järkevin ja perustelluin argumentein!

Stadi on jokaisella elämänalueella maailmanluokan ykkösmetropoli jossa on maailman parhaat ja innovatiivisimmat työntekijät ja firmat, maailman paras ja ainoa yliopisto the wave eli die Welle on siellä ja myöskin maailman paras kaupunkikulttuuri innovatiivisuuden ja länsimaisten erityisasiantuntijaexpattien halutuin kohde.

Siinä sulle järkeviä ja perusteltuja argumentteja

 

[Aesthion]

Oli lauantain Kymen Sanomissa juttu neljästä pojasta, jotka asuvat kimpassa ja kolme heistä luki kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin Aalto tähtäimessä. Kertoivat lukevansa, kuinka rikastua ja kouluun päästessää meinaavat laittaa yrityksen pystyyn. Lukemista helpottamaan myös siivous ja astioiden tiskaus oli "ulkoistettu" kylässä käyville tytöille ja viikonloput ryypätään. Tavoitteena kaikilla pojilla luoda kansainvälistä uraa. Näin niinku tiivistetysti, koko juttu kyllä luettava että voi sisäistää mun tuntemukset tuosta. Jos tollasia "uraohjuksia" on Aalto täynnä, niin en mä vittu kestäis siellä edes päissäni! Kertoo kyllä aiempiin ketjun viesteihin viitaten, että ainakin motivoituneita hakijoita sinne Aaltoon hakeen. Mutta ihmistyyppi lähempänä ylimielistä mulkkua.

 

[Kultakenkä]

Stadi on jokaisella elämänalueella maailmanluokan ykkösmetropoli jossa on maailman parhaat ja innovatiivisimmat työntekijät ja firmat, maailman paras ja ainoa yliopisto the wave eli die Welle on siellä ja myöskin maailman paras kaupunkikulttuuri innovatiivisuuden ja länsimaisten erityisasiantuntijaexpattien halutuin kohde.

Siinä sulle järkeviä ja perusteltuja argumentteja

Itse olen ainakin puhunut koko ajan Suomen alueella toimivista oppilaitoksista. Eikä sinulla taida taaskaan olla mitään sanottavaa. Voit toki kertoa muidenkin maiden korkeakoulujen hyvistä puolista, sekin olisi jo jotain!

Mitä tulee opiskelijoiden luonteeseen, niin voivathan he kaikki olla täysiä mulkkuja, en ole Aallossa itse opiskellut.

 

[Kultakenkä]

Ja jottei jää epäselväksi, niin uskon kyllä, että oma asenne ja tekeminen kuitenkin ratkaisee lähes kaiken. Pienimmissäkin korkeakouluissa opiskelevat menestyvät varmasti, kun asenne on kohdallaan ja töitä tehdään täysillä. Yhtälailla opiskeluajasta saa varmasti epämiellyttävää pienemmissä korkeakouluissa, jos asenne on, että kaikki täällä on mulkkuja, eikä tee mitään tutustuakseen muihin ihmisiin.

 

[Indica]

Itse olen ainakin puhunut koko ajan Suomen alueella toimivista oppilaitoksista. Eikä sinulla taida taaskaan olla mitään sanottavaa. Voit toki kertoa muidenkin maiden korkeakoulujen hyvistä puolista, sekin olisi jo jotain!

Mitä tulee opiskelijoiden luonteeseen, niin voivathan he kaikki olla täysiä mulkkuja, en ole Aallossa itse opiskellut.

Mitäs sitten trollailet jos et ole edes aallossa ollut ikinä? Hus hus takaisin sinne Norjaan muiden vuorenpeikkojen luo.

 

[Kultakenkä]

Mitäs sitten trollailet jos et ole edes aallossa ollut ikinä? Hus hus takaisin sinne Norjaan muiden vuorenpeikkojen luo.

Nonni, eiköhän meidän välinen keskustelu ole minun puolestani nyt tässä. Onnea ja menestystä elämään!

 

[Indica]

Enemmän varmaan taitoa ja paremmuutta, sä vaikutat sellaiselta että kaipaat sitä onnea. Kannattaa lotota

 

[Andymon]

Voi vittu kun tää nettikeskustelu onkin parhaimmillaan antoisaa seurattavaa! Hyvin vedetty!

 

[EvaCecilia]

Yksi asia tuli mieleen tuosta amis/amk -keskustelusta... Mielestäni on tärkeää muistaa, että kaikkilla ei ole samoja lähtökohtia elämässä. Toisilla ne asiat voi lähteä menemään pieleen jo sieltä ala-asteelta ja sitä onkin vaikeapaa lähteä korjaamaan tai muuttamaan niitä arvosanoja mitä on lapsena saanut!

Esimerkiksi itse olen käynyt peruskoulun takametsän korvessa, pienessä kylässä jossa kaikki tuntevat kaikki, opettajat olivat epäpäteviä ja arvosanat annettiin vanhempien aseman mukaan! Kotioloissa oli vaikeuksia, harrastusmahdollisuudet puuttuivat kokonaan, koulussa en viihtynyt ja olin syrjäänvetäytyvä ala-asteella, nuo seikat näkyi tietenkin myös arvosanoissa. Ja kun kerran sanottiin että et ole fiksu tai osaa mitään, niin uskoin siihen hyvin pitkään enkä suoraan sanottuna edes yrittänyt oppia mitään. Koulu tuotti vain ahdistusta, ei kiinnostanut ja juuri koskaan en tainnut edes tehdä läksyjä! Yläasteella sanottiin, että ei sinun kannata mihinkään lukioon yrittää kun et siellä pärjäisi... Onnistuin kuitenkin jollain ihmeellä pääsemään muualle lukioon ja kuinka ollakkaan arvosanat muuttuivat täysin. Sain aloittaa ns. puhtaalta pöydältä, enää ei vaikuttanut opettajien taustaoletukset arvosanoihin (kaikki esim. tiesivät isoveljeni olevan jälkeenjäänyt alkoholisti) ja muutenkin ilmapiiri vaihtui ja aloin viihtymään koulussa.

Jos olisin jatkanut sitä linjaa mitä minulle suositeltiin, olisin varmaankin päätynyt siivojaksi tai Siwan kassalle! Valitettavasti kukaan meistä ei voi valita vanhempiaan tai kasvuolosuhteitaan, kaupungissa "paremmat" koulut käyneet voivat olla aivan eri asemassa jo lähtökohtaisesti. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, miten surkaa opetusta tuolla "keskellä ei mitään" oli tarjolla... Suuri onni oli se, että en lähtenyt jatkamaan sitä amis linjaa mitä suositeltiin ja käskettiin! Huonoista lähtökohdista huolimatta olen aikuisiällä onnistunut kouluttautumaan ja saamaan välillä ihan hyviäkin arvosanoja. En sanoisi olevani mikään fiksu tai että minulla olisi "hyvä lukupää", olen vain löytänyt omat tapani oppia ja pidän opiskelusta tällä hetkellä.

Ja onneksi en siis opiskele Aallossa tai mitään muutakaan vastaavaa! :D Oma alani ei ole tavallinen tai yleinen, joten mitään opiskelupaikkojen välistä vertailua ei tarvitse tehdä! ;)

 

[vilho_kanuuna]

Yksi asia tuli mieleen tuosta amis/amk -keskustelusta... Mielestäni on tärkeää muistaa, että kaikkilla ei ole samoja lähtökohtia elämässä. Toisilla ne asiat voi lähteä menemään pieleen jo sieltä ala-asteelta ja sitä onkin vaikeapaa lähteä korjaamaan tai muuttamaan niitä arvosanoja mitä on lapsena saanut!

Esimerkiksi itse olen käynyt peruskoulun takametsän korvessa, pienessä kylässä jossa kaikki tuntevat kaikki, opettajat olivat epäpäteviä ja arvosanat annettiin vanhempien aseman mukaan! Kotioloissa oli vaikeuksia, harrastusmahdollisuudet puuttuivat kokonaan, koulussa en viihtynyt ja olin syrjäänvetäytyvä ala-asteella, nuo seikat näkyi tietenkin myös arvosanoissa. Ja kun kerran sanottiin että et ole fiksu tai osaa mitään, niin uskoin siihen hyvin pitkään enkä suoraan sanottuna edes yrittänyt oppia mitään. Koulu tuotti vain ahdistusta, ei kiinnostanut ja juuri koskaan en tainnut edes tehdä läksyjä! Yläasteella sanottiin, että ei sinun kannata mihinkään lukioon yrittää kun et siellä pärjäisi... Onnistuin kuitenkin jollain ihmeellä pääsemään muualle lukioon ja kuinka ollakkaan arvosanat muuttuivat täysin. Sain aloittaa ns. puhtaalta pöydältä, enää ei vaikuttanut opettajien taustaoletukset arvosanoihin (kaikki esim. tiesivät isoveljeni olevan jälkeenjäänyt alkoholisti) ja muutenkin ilmapiiri vaihtui ja aloin viihtymään koulussa.

Jos olisin jatkanut sitä linjaa mitä minulle suositeltiin, olisin varmaankin päätynyt siivojaksi tai Siwan kassalle! Valitettavasti kukaan meistä ei voi valita vanhempiaan tai kasvuolosuhteitaan, kaupungissa "paremmat" koulut käyneet voivat olla aivan eri asemassa jo lähtökohtaisesti. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, miten surkaa opetusta tuolla "keskellä ei mitään" oli tarjolla... Suuri onni oli se, että en lähtenyt jatkamaan sitä amis linjaa mitä suositeltiin ja käskettiin! Huonoista lähtökohdista huolimatta olen aikuisiällä onnistunut kouluttautumaan ja saamaan välillä ihan hyviäkin arvosanoja. En sanoisi olevani mikään fiksu tai että minulla olisi "hyvä lukupää", olen vain löytänyt omat tapani oppia ja pidän opiskelusta tällä hetkellä.

Ja onneksi en siis opiskele Aallossa tai mitään muutakaan vastaavaa! :D Oma alani ei ole tavallinen tai yleinen, joten mitään opiskelupaikkojen välistä vertailua ei tarvitse tehdä! ;)

Hyvä että pääsit elämässä eteenpäin. Toisaalta ymmärrät nyt elämästä paljon sellaista minkä oppimisessa monella "skarpimmalla" voi mennä vielä pitkään.

 

[Hippinakki]

Yksi asia tuli mieleen tuosta amis/amk -keskustelusta... Mielestäni on tärkeää muistaa, että kaikkilla ei ole samoja lähtökohtia elämässä. Toisilla ne asiat voi lähteä menemään pieleen jo sieltä ala-asteelta ja sitä onkin vaikeapaa lähteä korjaamaan tai muuttamaan niitä arvosanoja mitä on lapsena saanut!

Esimerkiksi itse olen käynyt peruskoulun takametsän korvessa, pienessä kylässä jossa kaikki tuntevat kaikki, opettajat olivat epäpäteviä ja arvosanat annettiin vanhempien aseman mukaan! Kotioloissa oli vaikeuksia, harrastusmahdollisuudet puuttuivat kokonaan, koulussa en viihtynyt ja olin syrjäänvetäytyvä ala-asteella, nuo seikat näkyi tietenkin myös arvosanoissa. Ja kun kerran sanottiin että et ole fiksu tai osaa mitään, niin uskoin siihen hyvin pitkään enkä suoraan sanottuna edes yrittänyt oppia mitään. Koulu tuotti vain ahdistusta, ei kiinnostanut ja juuri koskaan en tainnut edes tehdä läksyjä! Yläasteella sanottiin, että ei sinun kannata mihinkään lukioon yrittää kun et siellä pärjäisi... Onnistuin kuitenkin jollain ihmeellä pääsemään muualle lukioon ja kuinka ollakkaan arvosanat muuttuivat täysin. Sain aloittaa ns. puhtaalta pöydältä, enää ei vaikuttanut opettajien taustaoletukset arvosanoihin (kaikki esim. tiesivät isoveljeni olevan jälkeenjäänyt alkoholisti) ja muutenkin ilmapiiri vaihtui ja aloin viihtymään koulussa.

Jos olisin jatkanut sitä linjaa mitä minulle suositeltiin, olisin varmaankin päätynyt siivojaksi tai Siwan kassalle! Valitettavasti kukaan meistä ei voi valita vanhempiaan tai kasvuolosuhteitaan, kaupungissa "paremmat" koulut käyneet voivat olla aivan eri asemassa jo lähtökohtaisesti. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, miten surkaa opetusta tuolla "keskellä ei mitään" oli tarjolla... Suuri onni oli se, että en lähtenyt jatkamaan sitä amis linjaa mitä suositeltiin ja käskettiin! Huonoista lähtökohdista huolimatta olen aikuisiällä onnistunut kouluttautumaan ja saamaan välillä ihan hyviäkin arvosanoja. En sanoisi olevani mikään fiksu tai että minulla olisi "hyvä lukupää", olen vain löytänyt omat tapani oppia ja pidän opiskelusta tällä hetkellä.

Ja onneksi en siis opiskele Aallossa tai mitään muutakaan vastaavaa! :D Oma alani ei ole tavallinen tai yleinen, joten mitään opiskelupaikkojen välistä vertailua ei tarvitse tehdä! ;)

Hyvä kirjoitus.

Minulla vähän erillainen tarina kotioloista. Minulla ongelmana oli se että kotoa ei saanut tarpeeksi perseelle potkimista silloin kun koulu ei maistunut sanottiin vaan että ei kaikki voi olla hyviä kaikessa. Tukea koulunkäyntiin ei juurikaan kotoa tullut sillä vanhemmilla loppui taidot auttaa kotiläksyissä siinä yläasteen alkuvaiheilla. Etenkin lukioiässä kun hormoonit hyrräsi ja mikään ei kiinnostanut olisi ollut hyvä että joku olisi hiukan antanut keppiä eikä vaan silitelty päätä samalla sanoen että eivät kaikki ole hyviä matikassa. Tästä syystä lukio meni miten meni, mutta onneksi pääsin kuitenkin AMK:hon opiskelemaan jossa vasta huomasin että koulunkäynti on mukavaa ja että matikkaa sekä fysiikkaa opiskelee ihan mielellään.

AMK lopulta meni hienosti läpi ja tällä hetkellä tykkään työstä jota teen. En tiedä olisinko sen mielekkäämmissä hommissa mikäli olisin lukiossa panostanut enemmän ja tätä kautta opiskellut teknillisessä yliopistossa? Sen näkee ehkä myöhemmin jos vielä kiinnostusta riittää opiskella lisää. Tällä hetkellä kiinnostaisi, mutta se täytyisi hoitaa töiden ohella.

Ymmärrän myös vanhempiani. Kumpikin ovat olleet kohta kolmekymmentä vuotta samoissa duunarihommissa, eikä kumallakaan ole ollut mitään kunnianhimoa kouluttautua tai hakeutua ylöspäin urallansa. Tämä sama heijastui lasten kasvatukseen. Pelkkä päähän silittely ei vaan valmista elämään kovin hyvin.

Muuten kotiolot ovat aina olleet mahtavat, eikä minulla ole mitään muuta pahaa sanottavaa vanhemmistani.

 

[vilho_kanuuna]

Hyvä kirjoitus.

Minulla vähän erillainen tarina kotioloista. Minulla ongelmana oli se että kotoa ei saanut tarpeeksi perseelle potkimista silloin kun koulu ei maistunut sanottiin vaan että ei kaikki voi olla hyviä kaikessa. Tukea koulunkäyntiin ei juurikaan kotoa tullut sillä vanhemmilla loppui taidot auttaa kotiläksyissä siinä yläasteen alkuvaiheilla. Etenkin lukioiässä kun hormoonit hyrräsi ja mikään ei kiinnostanut olisi ollut hyvä että joku olisi hiukan antanut keppiä eikä vaan silitelty päätä samalla sanoen että eivät kaikki ole hyviä matikassa. Tästä syystä lukio meni miten meni, mutta onneksi pääsin kuitenkin AMK:hon opiskelemaan jossa vasta huomasin että koulunkäynti on mukavaa ja että matikkaa sekä fysiikkaa opiskelee ihan mielellään.

AMK lopulta meni hienosti läpi ja tällä hetkellä tykkään työstä jota teen. En tiedä olisinko sen mielekkäämmissä hommissa mikäli olisin lukiossa panostanut enemmän ja tätä kautta opiskellut teknillisessä yliopistossa? Sen näkee ehkä myöhemmin jos vielä kiinnostusta riittää opiskella lisää. Tällä hetkellä kiinnostaisi, mutta se täytyisi hoitaa töiden ohella.

Ymmärrän myös vanhempiani. Kumpikin ovat olleet kohta kolmekymmentä vuotta samoissa duunarihommissa, eikä kumallakaan ole ollut mitään kunnianhimoa kouluttautua tai hakeutua ylöspäin urallansa. Tämä sama heijastui lasten kasvatukseen. Pelkkä päähän silittely ei vaan valmista elämään kovin hyvin.

Muuten kotiolot ovat aina olleet mahtavat, eikä minulla ole mitään muuta pahaa sanottavaa vanhemmistani.

Vähän sama täällä. Tai no sitä päähänsilittelyä ei ollut. Koulu meni vähän siinä sivussa.

Nyt omien lasten kanssa pyritään toimimaan eri lailla. Olen vähän sitä mieltä että jos lapselta ei vaadita mitään, ei lapsi opi vaatimaan itseltään mitään.

 

[Timba79]

Vähän sama täällä. Tai no sitä päähänsilittelyä ei ollut. Koulu meni vähän siinä sivussa.

Nyt omien lasten kanssa pyritään toimimaan eri lailla. Olen vähän sitä mieltä että jos lapselta ei vaadita mitään, ei lapsi opi vaatimaan itseltään mitään.

Sama täällä. Eipä minultakaan mitään vaadittu koulun suhteen ja se kyllä menikin sitten huolella vituiksi AMK vaiheessa. Ei kiinnostanut sitten yhtään ja se jäikin sitten kesken. Eipä sinne oikein enää näillä vuosilla ole lähtemistä. ensin pitäisi korotta amistutkintoa vuodella että edes pääsisi. Siinä kun 4 vuottakin on koulunpenkillä eikä silti varmuutta että saa mitään ihmeellistä, niin ei taloudellisesti ainakaan kannata.

Pitää yrittää olla vaan fiksumpi omien lasten kanssa ja tyytyä nyt itse osaansa ja yrittää muilla tavoin (sijoittaminen, yritystoiminta jne) vaikuttaa siihen ettei tartte lopun työikäänsä olla kellokortin perässä.

 

[Narkissos]

Sama täällä. Eipä minultakaan mitään vaadittu koulun suhteen ja se kyllä menikin sitten huolella vituiksi AMK vaiheessa. Ei kiinnostanut sitten yhtään ja se jäikin sitten kesken. Eipä sinne oikein enää näillä vuosilla ole lähtemistä. ensin pitäisi korotta amistutkintoa vuodella että edes pääsisi. Siinä kun 4 vuottakin on koulunpenkillä eikä silti varmuutta että saa mitään ihmeellistä, niin ei taloudellisesti ainakaan kannata.

Pitää yrittää olla vaan fiksumpi omien lasten kanssa ja tyytyä nyt itse osaansa ja yrittää muilla tavoin (sijoittaminen, yritystoiminta jne) vaikuttaa siihen ettei tartte lopun työikäänsä olla kellokortin perässä.

Miksi sun tarvis amistutkintoa vuodella ensin? Joskus aikasemminkin kun lueskellut sun avautumisia duunista, niin pitänyt heittää että mikset lähtisi lukemaan AMK aikuispuolelle jotain tuta/logistiikan inssin pahveja? Ovat aika talouspainotteisia, joten kun sua muutenkin kiinnostaa niin opiskelukin olisi silloin helpompaa. Ja nuo aikuispuolen AMKt monimuoto-opetuksena ovat melko kevyitä mitä olen itse sivustaseurannut.