Koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen

[Kultakenkä]

^Itsekin saanut vähän samanlaisen kuvan. Itse olen monesti kuullut toitotettavan sitä, miten ei ole mitään väliä mistä yliopistosta valmistuu ja kaikki yliopistot ovat saman arvoisia. Tämä pätee varmasti esim. opetuksen (tai ''opetuksen'') suhteen, missä taso ei niinkään ole koulusidonnainen. Mutta esim. ensimmäistä työpaikkaa hakiessa uskon, että työnantajat uskaltavat paljon helpommin antaa mahdollisuuden henkilölle, joka on suorittanut tutkinnonsa Aallossa, kuin vaikka Joensuussa. Myös yritysyhteistyö, vaihtomahdollisuudet ja verkostoituminen on varmasti aivan eri sfääreissä, joka varmasti auttaa työllistymisessä.

 

[Indica]

Vastaan sillä oletuksella, että et ole trolli, mitä pidän aika epätodennäköisenä (kuka lukee satoja tunteja kauppiksen pääsykokeeseen monta kertaa ja jatkaa vielä "varmuudeksi" lukemista pääsykokeen jälkeenkin?).

Varmasti Suomen kauppiksissa on paljon "huonoa materiaalia", mutta Aallossa sitä on kyllä hyvin vähän. En muista, että koko opiskeluaikana olisi tullut vastaan yhtään oikeasti tyhmää opiskelijaa. Tietysti jonkin verran on "markkinointiblondeja", mutta se on sivuseikka. Tämän varmasti työnantajatkin ymmärtävät, joten jos haluaa kovaan työpaikkaan valmistumisen jälkeen, kannattaa opiskella parhaassa koulussa.

Maakuntiin on helppo päästä, joten siellä on varmasti paljon sellaisiakin opiskelijoita, joilla ei ole kykyjä tai edes kiinnostusta kaupalliselle alalle. Suomen yliopistojärjestelmässä kyllä ihan kuka tahansa valmistuu, jos on sisään kouluun päässyt. Gradun tekeminen voi olla se haastavin rasti, mutta kyllä senkin saa tehtyä ajan kanssa, eikä mikään estä avun pyytämistä/ostamistakaan.

Älykkääksi ekonomis-stalkkeriksi väärä päättelyketju:

Mun trollius-epätrollius.. Se pääsykokeisiin lukeminen 2008 vuonna olisi ihan yhtä hyvin voinut olla valhetta.
Toisaalta kuka jaksaa trollata 9 vuotta palstalla?
T. Eka viesti 2006..


No joo silti. Mihin se älykkään / älyttömän raja vedetään, siinä se mun kysymys on.
Tunnen aika älyn puutteista muutaman jotka on papereita saaneet. Muutaman. Ja todennäköisesti muussa elämässä ei olisi leimallisesti älyn puutteisia yksilöitä.

No joo ei sillä sen väliä ole. Mä väitän että huonoin en ole ketä Suomessa ekonomin laput on hankkinut.
Ja ne ketä on lukenu vuosien saatossa varmaan on kuvan muodostanu.

Jep. Oikeasti lahjakkaita löytyy jopa maakunnista. Toisaalta oikeasti lahjakkaita enemmistönä saa lähteä etsimään oxbridgestä.
Mä olisin itse päässyt Stadin kauppikseen, lähinnä uskon puute sai laittamaan maakunnan ykköseksi. Olisiko kyvyt riittäneet englantiin, sitä en tiedä. Yhden LSE:n käyneen tunnen ja ihan normityyppi se on myös..

 

[Andymon]

Mielenkiintoinen ketju / paljon hyviä pointteja!

Oma kokemus on se, että nykypäivänä palkkatöissä huipulle pääseminen edellyttää enenevissä määrin kovaa koulutusta. Tällä tarkoitan pääsääntöisesti akateemista koulutusta ja monesti vielä ulkomailta tai muuten kansainvälisellä twistillä. Tosin poikkeuksiakin on: tunnen useilta eri aloilta puolenkymmentä huippulahjakkuuksia jota ovat tehneet lukio tms. pohjalta todella kovaa uraa jo alle 30-vuotiaana. Tyyppi ja teot onneksi ratkaisee edelleen monissa yrityksissä, kunhan oikeat tyypit saavat vain mahdollisuuden.

Vanhan polven johtoporras (50+ v) on monilla aloilla edelleen erittäin vähän koulutettua. Tämän valitettavasti huomaa, kun toimintaa pitäisi alkaa olennaisesti uudelleenorganisoimaan..

Yleisesti ottaen palkat korreloi työn vaativuuteen, joka usein edellyttää myös pitkää koulutusta.

Mielekkyys taas on puhtaasti katsojan silmässä: konttorirotan palaverihelvetti ja loputon mailisota on varmaan monen betonimiehen mielestä todella vastenmielinen tapaa käyttää päivänsä. Ja päinvastoin.

Itse pyrin aikoinaan opiskelupaikkaa miettiessäni pitämään mahdollisimman paljon ovia avoinna ja luin juristiksi. En ole katunut, vaikka varsinaisesti juridiikka ei mikään intohimo oo mulle ikinä ollutkaan.

Edit. En jaksa korjata typoja, niistä kiitos SteveJobsille..

 

[vilho_kanuuna]

^Itsekin saanut vähän samanlaisen kuvan. Itse olen monesti kuullut toitotettavan sitä, miten ei ole mitään väliä mistä yliopistosta valmistuu ja kaikki yliopistot ovat saman arvoisia. Tämä pätee varmasti esim. opetuksen (tai ''opetuksen'') suhteen, missä taso ei niinkään ole koulusidonnainen. Mutta esim. ensimmäistä työpaikkaa hakiessa uskon, että työnantajat uskaltavat paljon helpommin antaa mahdollisuuden henkilölle, joka on suorittanut tutkinnonsa Aallossa, kuin vaikka Joensuussa. Myös yritysyhteistyö, vaihtomahdollisuudet ja verkostoituminen on varmasti aivan eri sfääreissä, joka varmasti auttaa työllistymisessä.

Eiköhän sinne aaltoonkin pääse kun vaan lukee. Projektipäivillä vuosi/pari sitten kuuntelin erään Aallon (muistelisin että oli aallon opettaja) paatoksella esitteli jotain projektityöskentelyyn liittyvää kokonaisuutta. Oli ihan varma siitä että tältä pohjalta voi lähteä vetämään vaikka minkälaista projektia. En pystynyt kuuntelemaan kovin kauaa. Oli pokan menettäminen niin lähellä että oli pakko lähteä pois. Jos vastaavanlaisella paasauksella vetää luentoja niin en yhtään ihmittele että opiskelijat kuvittelee että johtaja huutaa hoosiannaa ja levittelee palmunlehtiä eteen kun vastavalmistunut ratsastaa aasilla firman ovista sisään.

Niin ja korjaan nyt ton panostajahommankin (pitää näitä heittoja vissiin alleviivata oikein kunnolla ettei oteta liian todesta). Eli tradenomipohjalta teen strategisia kehittämistehtäviä (päällikkötaso) valtiolla. Nyt pitää hommata jostain maisterin paperit, muuten on uratie pystyssä. Paperit siis tarvitaan, mutta ei niillä mitään tekemistä mun osaamisen kanssa ole.

 

[Kride]

Olipa osuvasti kuvailtu Aallon opiskelijoiden kulttuuri. Poikkeuksetta tuntuu, että opiskelijat ovat omasta mielestään "tulevaisuuden suuria johtajia". Tämä jotenkin heijastuu kun joskus on seminaareja Aallon kauppiksen tiloissa. Jopa osa työnantajista on sanonut, että Aalto-taustasta saa miinuspisteitä, koska jengi kävelee työhaastatteluun niin, että hukkuisivat sateessa.

Tietysti on siellä sellaisiakin, joilla on realistinen kuva osaamisestaan ja koulutuksestaan.

 

[vilho_kanuuna]

Olipa osuvasti kuvailtu Aallon opiskelijoiden kulttuuri. Poikkeuksetta tuntuu, että opiskelijat ovat omasta mielestään "tulevaisuuden suuria johtajia". Tämä jotenkin heijastuu kun joskus on seminaareja Aallon kauppiksen tiloissa. Jopa osa työnantajista on sanonut, että Aalto-taustasta saa miinuspisteitä, koska jengi kävelee työhaastatteluun niin, että hukkuisivat sateessa.

Tietysti on siellä sellaisiakin, joilla on realistinen kuva osaamisestaan ja koulutuksestaan.

Ja opettajat tuskin tajuavat tekevänsä vain hallaa paatoksellaan.

 

[mountainer]

Tuohon sellainen kommentti, että opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa, ei niinkään uhraus ;)
Siitä kun vielä palkitaan parhaassa tapauksessa mielekkäillä hommilla, joissa ei tarvi käsiään liata jos ei halua, niin en ymmärrä miksei kaikki opiskele toista astetta pidemmälle!

Siisti työ ja säännölliset työajat. Monipuoliset työmahdollisuudet ja mahdollisuus uralla etenemiseen. Siinäpä noita ekana mieleen tulevia perusteita lähteä koulun penkille.
Yksi parhaista kavereista opiskeluvuosilta samasta koulusta sanoi suoraan että tuli kouluun koska halusi paperin eikä amiksena halunnut tahkota samoissa hommissa. Hyviin hommiin se pääsi heti koulun jälkeen ja on se käsittääkseni pärjännytkin ihan hyvin sen jälkeen.

Mutta yhtä lailla on perusteita olla lähtemättä lukemaan. Ihan mitä ihminen haluaa.

 

[ilmo]

Olipa osuvasti kuvailtu Aallon opiskelijoiden kulttuuri. Poikkeuksetta tuntuu, että opiskelijat ovat omasta mielestään "tulevaisuuden suuria johtajia". Tämä jotenkin heijastuu kun joskus on seminaareja Aallon kauppiksen tiloissa. Jopa osa työnantajista on sanonut, että Aalto-taustasta saa miinuspisteitä, koska jengi kävelee työhaastatteluun niin, että hukkuisivat sateessa.

Tietysti on siellä sellaisiakin, joilla on realistinen kuva osaamisestaan ja koulutuksestaan.

En missään nimessä tarkoittanut, että kaikki Aallon opiskelijat/valmistuneet olisivat jotain superosaajia, jotka rekrytaan jo opiskeluaikana puoliväkisin johonkin kovapalkkaisiin hommiin. Tarkoitin, että koska Aaltoon on vaikein päästä, siellä on 1) vähän "tyhmimpään" 20% kuuluvia ja 2) paljon "fiksuimpaan" 20% kuuluvia opiskelijoita. Tätä tuskin kukaan voi kieltää, varsinkaan sellainen, joka ei ole itse Aallossa opiskellut. Ylimielisiä me varmaankin olemme, mutta itsekin olin ihan tavallinen keskitason opiskelija ja nyt ihan tavallisissa ekonomihommissa. Väitän jopa, että yli puolet Suomen parhaaseen 5% kuuluvista opiskelijoista on Aallossa. Tällaiset huippuosaajat kuitenkin varmasti haluavat opiskella Suomen parhaassa koulussa (tai ulkomailla), jos ei jotain aivan pakottavia perhesyitä ole opiskella muualla.

 

[Kultakenkä]

Eli teidän joidenkin mielestä Joensuun kauppakorkean paperit ovat saman arvoiset, ellei arvokkaammatkin, kuin Aallon vastaavat? Itse en ole yhtään ekonomia palkannut, joten voihan se näin olla, mutta olisi mukava kuulla muitakin perusteluja, kuin se, että yksittäiset opiskelijat ovat olleet ylimielisiä.

 

[Indica]

Eli teidän joidenkin mielestä Joensuun kauppakorkean paperit ovat saman arvoiset, ellei arvokkaammatkin, kuin Aallon vastaavat? Itse en ole yhtään ekonomia palkannut, joten voihan se näin olla, mutta olisi mukava kuulla muitakin perusteluja, kuin se, että yksittäiset opiskelijat ovat olleet ylimielisiä.

Hyvä opiskelija =\ menestyvä tulevaisuuden huippujohtaja.

Useammalla tulee vastaan oman tekemisen laatu ensin ennenkuin laitokselta resurssit opettaa.

Toki enemmin painaa maine, MIT > Lapin yliopisto
Mutta ei se mikään automaatio ole että aalto--> miljonääri ja johtaja
Joensuu --> pitkäaikaistyötön juoppo tai prisman kassamyyjä.

Omat ominaisuudet (ulkoakateemiset) painaa kuitenkin oikeassa elämässä eniten. Toisista on johtajiksi toisista ei. Siinä ei paljoa aalto vs muut paina.
Eli (aallon)opiskelijat korostaa eniten opiskelun merkitystä, miten yllättävää. Kuitenkin iso osa menestyksestä on ihan muita ominaisuuksia kuin oikea tutkinto ja hyvä arvosana jostain tietystä kurssita tjsp.

 

[Kultakenkä]

Hyvä opiskelija =\ menestyvä tulevaisuuden huippujohtaja.

Useammalla tulee vastaan oman tekemisen laatu ensin ennenkuin laitokselta resurssit opettaa.

Toki enemmin painaa maine, MIT > Lapin yliopisto
Mutta ei se mikään automaatio ole että aalto--> miljonääri ja johtaja
Joensuu --> pitkäaikaistyötön juoppo tai prisman kassamyyjä.

Omat ominaisuudet (ulkoakateemiset) painaa kuitenkin oikeassa elämässä eniten. Toisista on johtajiksi toisista ei. Siinä ei paljoa aalto vs muut paina.
Eli (aallon)opiskelijat korostaa eniten opiskelun merkitystä, miten yllättävää. Kuitenkin iso osa menestyksestä on ihan muita ominaisuuksia kuin oikea tutkinto ja hyvä arvosana jostain tietystä kurssita tjsp.

Totta kai. En minäkään usko, että mikään koulu takaa mitään tiettyä onnistumista työelämässä. Lääkis ehkä pienenä poikkeuksena. Mutta minä pohdinkin sitä, että mikä koulu antaa parhaimmat mahdollisuudet menestykselle? Jos jonkun mielestä Joensuun kauppakorkea antaa paremmat mahdollisuudet/lähtökohdat, kuin Aalto, niin mielipide sekin on muiden joukossa. Olisi vaan mukava kuulla tälle jotain muitakin argumentteja, kuin tuo, että yksittäiset opiskelijat ovat olleet ylimielisiä.

 

[alppix]

Korkeakoulututkinnot eivät välttämättä kouluta syväosaajaa mihinkään tiettyyn asiaan, mutta tutkinnon avulla saa hyvän ja laajan pohjatiedon siihen opiskeltavaan alaan. Hyvän pohjatiedon avulla on helppo hakea monenlaista työtä, vaikka ei sitä täydellisesti osaakkaan. Harvoin, varsinkaan asiantuntija tai suunnittelutehtävissä työntekijä työn aloituspäivästä lähtien alkaa vain tekemään töitä samalla tahdilla kun muut, vaan perehdytys on annettava ja tehtävään on perehdyttävä. Itse ainakin ottaisin töihin kaverin jolla on laaja perustietämys asioista ja jonka voi suhteellisen pienellä vaivalla siirtää tarvittaessa tehtävästä toiseen. Myöskään rekrytointivaiheessa ei tarvitse täyttää välttämättä jotain tiettyä kapean alan tehtävää, vaan voidaan helpommin hakea osaamista ja katsoa toisiko työntekijä muutakin osaamista mukanaan. Joustavuus voi olla arvokasta monessa mielessä. Tästä syystä itselleni koulutus ja tutkinto on muutakin kuin paperi, se antaa valmiuden monenlaiseen tehtävään. Työn ohessa kyllä oppii vaikeitakin asioita, mutta siinä tuskin kertyy osaamista juuri sen kyseisen tehtävän ulkopuolelta kovinkaan paljoa. Siinäkin on mielestäni suuri ero, että jos kaksi kaveria tekee samaa työtä, mutta vain toinen tietää ja ymmärtää miksi sitä tehdään ja varsinkin miksi sitä tehdään juuri niin kuin tehdään..

 

[ilmo]

Hyvä opiskelija =\ menestyvä tulevaisuuden huippujohtaja.

Useammalla tulee vastaan oman tekemisen laatu ensin ennenkuin laitokselta resurssit opettaa.

Toki enemmin painaa maine, MIT > Lapin yliopisto
Mutta ei se mikään automaatio ole että aalto--> miljonääri ja johtaja
Joensuu --> pitkäaikaistyötön juoppo tai prisman kassamyyjä.

Omat ominaisuudet (ulkoakateemiset) painaa kuitenkin oikeassa elämässä eniten. Toisista on johtajiksi toisista ei. Siinä ei paljoa aalto vs muut paina.
Eli (aallon)opiskelijat korostaa eniten opiskelun merkitystä, miten yllättävää. Kuitenkin iso osa menestyksestä on ihan muita ominaisuuksia kuin oikea tutkinto ja hyvä arvosana jostain tietystä kurssita tjsp.

Eihän kukaan ole mitään tuon suuntaistakaan väittänyt. Tietysti johtajalla tai millä tahansa muullakin työntekijällä muut seikat ovat osaamisen ja menestymisen kannalta tärkeämpiä, kuin koulutus. Pointti on se, että koulutuksella voi antaa itselleen paremmat lähtökohdat, kuin sellaisilla, joilla ei ole koulutusta. Ja Aallosta saa paremmat lähtökohdat, kuin mistä tahansa muusta kauppakorkeakoulusta, se lienee selvä. Siitä voidaan keskustella, kuinka paljon paremmat lähtökohdat ovat, mutta miksi ei hankkisi itselleen parhaita mahdollisia, kun se on mahdollista? Tietysti Aallonkin opiskelijalta voi kysyä, miksi et mennyt LSE:hen, mutta se on aivan eri asia, koska ulkomailla opiskelu vaatii koko elämän muuttamista moneksi vuodeksi taloudellisesta panoksesta puhumattakaan ja minulla ei ainakaan ollut siihen mielenkiintoa, koska en usko olevani siellä ekonomien top5%:ssa kuitenkaan.

Mielestäni koulutusta merkittävämpiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi se, miten toimii ihmisten kanssa ja osaa hyödyntää sosiaalisia verkostoja, miten selviää vaikeiden tilanteiden yli ja osaa keksiä uusia ratkaisuja ongelmiin ja miten paljon löytyy kunnianhimoa ja ahkeruutta.

 

[Indica]

Nej.

Ei varmaan ole kauheasti kiinni koulusta. Ellei sitten koulu ole Harvard.
Enemmän tyypistä kiinni. Ehkä epäsuorasti niin että motivoituneimmat ja parhaat kouluasioissa päätyy stadiin, ja varmaan todennäköisimmin päätyy tutkijoiksi tai vaikka professoreiksi aallosta. Kun sinne päätyy akateemisesti motivoituneimmat.


Poikkeuksena handelshögskolan. Siellä ainakin voi saada suhteista kaiken maailman af stjärströmeihin joilla on rahaa, eikä tuttavapiiristä vaikutusvaltaisia henkilöitä ole ollenkaan haittaa

 

[vilho_kanuuna]

Totta kai. En minäkään usko, että mikään koulu takaa mitään tiettyä onnistumista työelämässä. Lääkis ehkä pienenä poikkeuksena. Mutta minä pohdinkin sitä, että mikä koulu antaa parhaimmat mahdollisuudet menestykselle? Jos jonkun mielestä Joensuun kauppakorkea antaa paremmat mahdollisuudet/lähtökohdat, kuin Aalto, niin mielipide sekin on muiden joukossa. Olisi vaan mukava kuulla tälle jotain muitakin argumentteja, kuin tuo, että yksittäiset opiskelijat ovat olleet ylimielisiä.

Se miten itse koulu, koulutuksen tasollaan vaikuttaa menestykseen, on niin marginaalinen että se uppoaa täysin taustakohinaan. Jos luulot oman koulun ylivertaisuudesta taan on niin suuret että ne johtavat epärealistisiin luuloihin itsestään, huonontavat ne lähtökohtaisesti mahdollisuuksia pärjätä työelämässä.

 

[ilmo]

Se miten itse koulu, koulutuksen tasollaan vaikuttaa menestykseen, on niin marginaalinen että se uppoaa täysin taustakohinaan. Jos luulot oman koulun ylivertaisuudesta taan on niin suuret että ne johtavat epärealistisiin luuloihin itsestään, huonontavat ne lähtökohtaisesti mahdollisuuksia pärjätä työelämässä.

Mietipä vaikka seuraavia nimiä: Hjallis Harkimo, Björn Wahlroos, Eero Lehti, Toivo Sukari, Vesa Keskinen, Jari Sarasvuo. Suhteellisen menestyneitä kavereita, vaikka joillain heistä on myös epäonnistumisia, mutta rahaa ovat kaikki tahkonneet silti. Tässä oli vain ensimmäisenä mieleen tulleet, julkisuudessa paljon esiintyneet johtajat. Mikä heitä kaikkia yhdistää? He ovat kaikki ylimielisiä, aikamoisia mulkkuja jopa. Eivät mitään harmaita puurtajia. Kunnianhimo on liike-elämässä hyve, keskivertosuorittajista ei huippuja tule. Useakaan tolta listalta ei ole edes erityisen älykäs, vaan rohkea riskinottaja ja hyvä puhuja.

 

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Voisko näistä (humanisti)opistosta keskustella ihan vaikka omassa ketjussa?

 

[vilho_kanuuna]

Mietipä vaikka seuraavia nimiä: Hjallis Harkimo, Björn Wahlroos, Eero Lehti, Toivo Sukari, Vesa Keskinen, Jari Sarasvuo. Suhteellisen menestyneitä kavereita, vaikka joillain heistä on myös epäonnistumisia, mutta rahaa ovat kaikki tahkonneet silti. Tässä oli vain ensimmäisenä mieleen tulleet, julkisuudessa paljon esiintyneet johtajat. Mikä heitä kaikkia yhdistää? He ovat kaikki ylimielisiä, aikamoisia mulkkuja jopa. Eivät mitään harmaita puurtajia. Kunnianhimo on liike-elämässä hyve, keskivertosuorittajista ei huippuja tule. Useakaan tolta listalta ei ole edes erityisen älykäs, vaan rohkea riskinottaja ja hyvä puhuja.

Eiköhän suurin osa näistä edellämainituista ole lähteneet jossain vaiheessa nöyrästi liikkeelle (muttei nöyristellen). En tunna paremmin kaveiden historiaa, eli varmalla en osaa sanoa. Sitäkään en tiedä kuinka menestyneitä (siis omalla mittapuullani) ovat. Rahaa ovat tainneet takoa.

 

[Kultakenkä]

Se miten itse koulu, koulutuksen tasollaan vaikuttaa menestykseen, on niin marginaalinen että se uppoaa täysin taustakohinaan. Jos luulot oman koulun ylivertaisuudesta taan on niin suuret että ne johtavat epärealistisiin luuloihin itsestään, huonontavat ne lähtökohtaisesti mahdollisuuksia pärjätä työelämässä.

Tuskin kyse onkaan siitä, että koulutuksen taso olisi paljon korkeammalla esim. Aallossa, siitä mainitsinkin jo aikaisemmin. Lähinnä tarkoitin sitä, että Aallossa on luultavasti paljon paremmat lähtökohdat saada luotua hyödyllisiä suhteita ja saada jalkaa oven väliin alan yrityksiin. Olen saanut myös sellaisen kuvan, että siellä opiskelijat ovat erittäin motivoituneita, joka ainakin omalla kohdalla auttaisi saamaan myös itsestäni enemmän irti. Uskon myös, että työnantajalla on enemmän uskallusta antaa mahdollisuus sellaiselle, joka on opiskellut parhaimmassa koulussa, toki voin olla väärässäkin. Uskon myös, että jos tutkittaisiin sitä, mihin tehtäviin Aallosta on siirrytty ja verrattaisiin muihin kouluihin, niin korkeammille palleille sieltä on kuitenkin keskimäärin noustu.

Eikä minulle tarvitse tulla enää kertomaan, että se on henkilöstä kiinni, totta kai on, mutta ilmoa kompatakseni, Aallosta saa oman käsitykseni mukaan parhaimmat lähtökohdat.

 

[Kride]

Mielestäni koulu ei saisi kannustaa ylimielisyyteen. Koulutus tarjoaa hyvät lähtökohdat, kuten aiemmin sanottu, mutta ylimielisyys vaikeuttaa työssä oppimista, koska ei ole yhtä avoin uusille asioille tai toisille tavoille. "Koska olenhan saanut tästä Suomen parhaan koulutuksen."

Se onkin sitten pitkä keskustelu, että mikä yliopisto tarjoaa parhaat lähtökohdat työelämään. Kauppatieteellisestä en osaa sanoa. Teknillisellä puolella ainakin on ollut puhetta siitä, että Aalto ei palvele tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa yritysten tarpeita. Aalto on lähtenyt panostamaan kansainväliseen tutkimukseen, kun Tampereella on lähdetty enemmän yritysten tarpeista. Suurten taloteknisten yritysten johto on kirjoittanut paljon mielipidekirjoituksia siitä, kuinka Aallon valitsema suuntaus heikentää mm. LVI-suunnittelijoiden saatavuutta. Aiemmat samanlaiset linjaukset ovat ajaneet yrityksiä rekrytoimaan muualta.