Koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ERE
  • Aloitettu Aloitettu
Se poikkeus sitten oli vähän vituttava kun olin kokoajan siinä uskossa että ryhmä on olemassa ja sitten jouduin vajaa viikkoa ennen palautusta tekemään koko työn yksin ja palauttamaan sen omissa nimissä. Oli aikas työlästä 07-02 yöllä joka päivä, että sai muidenkin osuudet tehtyä kun oma oli ollut tehty aikaa sitten.

Mitä perkeleen kuulentoja te harkkatyönä olette suunnitelleet, jos yksi työ vaati tuollaisen työmäärän? :wtf:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Onhan noita ylilyöntejä varmasti kaikissa koulutusohjelmissa. Omassa koulutusohjelmassani oli kolme 5-6op kurssia, joissa kaikissa oli yksilöharjoitustyö, joihin kului 60-80h/kurssi. Yksi kaveri laski, että meni yli 100h. Näihin säännölliset luennot ja tentti päälle. Vähemmän yllättäen näistä kolmesta oli usein monen valmistuminen kiinni. Harjoitustyön vetäjä olisi ehkä saanut harjoitustyön tehtyä opintopistemäärän työmäärän puitteissa. Toivon todella, että näitä kursseja on nykyään järkeistetty.
 
Lääkis on kyllä yhtä perselihasten ja ajankäytön hallinan sekametelisoppaa. Vituttaa välillä kun muutenkin preklinikan ns. kovista aineista (anatomia, histologia, biokemia, molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia yms.) on ihan vitun riittävästi tehtävää, mutta sitten jostain fysiikan täytekurssista pitää joka viikko tehdä labran jälkeen arvosteltava "harkkatyö" tai protocolla miksikä sitä täällä kutsutaan. Labra kestää sen 2h 15 min mutta protocollaan saa uhrata excelin ja teoriapuolen kirjoittamiseen omatoimisesti sitten 5-10h/viikko joka on luonnollisesti pois "tärkeimmistä" aineiden opiskelusta. Ja kun opettaja on mulkku niin ei päästä puolivillaisia töitä läpi. Sanoisin että ajankäyöllisesti saa n. 60h/viikko sitoutua opiskeluun ja tuosta n. 25h on luentoja/opetusta (läsnäolopakko) ja loput siirtymisiä paikasta A paikkaan B, hyödyttömiä hyppytunteja jollloin ei kerkiä kuin kirjan avata kun taas mennään. Ainiin sekin vielä ettei itse voi vaikuttaa mitenkään omaan lukujärjestykseen eli kaikki tulee koulumaisesti valmiina. Valinnainen per lukukausi on ainoa jossa voi vähän säädellä opiskelutaakkaa mutta muuten on siinä.

Kaipa tässä vaan vittuillakseen vedetään mehut loppuun alussa ja katotaan kenellä kantti kestää. Ei tarvitse siis erillisiä psykologisia testejä järjestellä. :D
 
Lääkis on kyllä yhtä perselihasten ja ajankäytön hallinan sekametelisoppaa. Vituttaa välillä kun muutenkin preklinikan ns. kovista aineista (anatomia, histologia, biokemia, molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia yms.) on ihan vitun riittävästi tehtävää, mutta sitten jostain fysiikan täytekurssista pitää joka viikko tehdä labran jälkeen arvosteltava "harkkatyö" tai protocolla miksikä sitä täällä kutsutaan. Labra kestää sen 2h 15 min mutta protocollaan saa uhrata excelin ja teoriapuolen kirjoittamiseen omatoimisesti sitten 5-10h/viikko joka on luonnollisesti pois "tärkeimmistä" aineiden opiskelusta. Ja kun opettaja on mulkku niin ei päästä puolivillaisia töitä läpi. Sanoisin että ajankäyöllisesti saa n. 60h/viikko sitoutua opiskeluun ja tuosta n. 25h on luentoja/opetusta (läsnäolopakko) ja loput siirtymisiä paikasta A paikkaan B, hyödyttömiä hyppytunteja jollloin ei kerkiä kuin kirjan avata kun taas mennään. Ainiin sekin vielä ettei itse voi vaikuttaa mitenkään omaan lukujärjestykseen eli kaikki tulee koulumaisesti valmiina. Valinnainen per lukukausi on ainoa jossa voi vähän säädellä opiskelutaakkaa mutta muuten on siinä.

Kaipa tässä vaan vittuillakseen vedetään mehut loppuun alussa ja katotaan kenellä kantti kestää. Ei tarvitse siis erillisiä psykologisia testejä järjestellä. :D

Joku saattas sanoa että tuossa 60h/vko tahdissa tehdään 20h ylitöitä... Mutta eipä niitä opiskellessa lasketa.
 
Joku saattas sanoa että tuossa 60h/vko tahdissa tehdään 20h ylitöitä... Mutta eipä niitä opiskellessa lasketa.

Tuohon n, 60h siis sisältyy keskimääräinen itseopiskelu ja kokonaisviikkotunnit saattaa olla 40-100 välillä riippuen aikapaineista. :D
 
Mitä perkeleen kuulentoja te harkkatyönä olette suunnitelleet, jos yksi työ vaati tuollaisen työmäärän? :wtf:
Isoin harkkatyö, mitä itse koulussa tein oli kesäkurssi, 2.5kk. Tuo aika tehtiin kolmeen henkeen ihan täysipäiväisesti tuota projektia. Kuulennon sijaan kyseessä oli kuvankäsittelysofta.
 
Tuohon n, 60h siis sisältyy keskimääräinen itseopiskelu ja kokonaisviikkotunnit saattaa olla 40-100 välillä riippuen aikapaineista. :D

Näinpä. Sitä itsekin huomaa opiskellessa että se normaali 40h/vko työviikkotuntimäärä menee rikki heittämällä, vaikka vain tekniikan alan amk linjalla opiskelenkin.
 
Itse juuri olen valmistumassa rakennusinssiksi amk puolelta ja tuo 40h/vko meni rikki kevätlukukausina ihan jo pelkästään luennoista. Taisi olla parhaillaan 43h/vko, siihen päälle sitten ryhmätyö ja useampi harjoitustyö sekä tenttiin lukemiset.
Oli erittäin rentouttava sitten alkukesästä aloittaa kesätyöt/harjoittelu kun sen viikkotuntimäärän lisäksi ei tarvinnut miettiä mitään ylimääräistä.
 
En ole käynyt lukiota. Rakennusalan perustutkinto oli 90 luvulla 80 opintoviikkoa. Ja se ei käy sitten yhtään mihinkään tänäpäivänä vaan pitäisi tuo 40 opintoviikkoa saada lisää. Että se siitä ja sen kiinnostavuudesta. Pitäisi saada ihan järkyttävän hyvä duuni jossa olisi kova palkka ja joka olisi vielä jollakin opilla kivaa että tähän mitenkään repisi jostain motivaatiota.

No mites jos menet aikuislukioon/iltalukioon vai millä nimellä ne menee ja otat eka sen ylppäri lakin. Siitä sitten avoimen yliopiston kautta vaikka talouspuolen kursseja kasaan (sinua kun selkeesti talous/sijoitus kiinnostaa). Siitä sitten yliopistoon avoimen nopat pohjilla ja teet tutkinnon.

Mitähän tuohon teoriassa voisi mennä? 2-3 vuotta lukio, 1-2 avoimessa ja 2-3 aliopistossa? Vaikeinta aikuisena opiskelussa on yleensä se opiskelurutiinin löytäminen. Kun se on löydetty niin väitän että pystyisit koko rastin hoitamaan. Lukio ja avoin yliopisto työn ohessa ja viimeinen rutistus koulutustuella (vai mikä hitto se nyt on?) jota taisi saada 1.5 vuotta ansiosidonnaista vastaava määrä. Voishan nuo tarkistaa mutta ei jaksa :). Tarvittaessa realisoit sijoituksia. Työtähän se tietysti teettää mutta pääset pikkujannujen kanssa tekemään läksyjä yhdessä.
 
Jäätävää lukea porukan opiskeluihin käyttämiä tuntimääriä.. Itsellä DI tutkinto ja maksimissaan 10-15h per viikko. Valmistuin kutakuinkin normaalisti 5:ssä vuodessa.
 
^^ joiltakin se työn ohessa opiskelu onnistuu, mutta ei se kaikkien hommaa ole. Mä yritin jonkun aikaa, mutta se meni aina siihen, että duunit ajoi ohi, ja kouluhommat jäi roikkumaan. En voi sanoa, että mielenkiintokaan oli ihan tapissa ruveta töiden päälle joskus illalla värkkäämään kouluhommia, joskaan en väitä, etteikö tuo olisi onnistunut organisoimalla ja asennoitumalla.

Vaikka tää paikallinen kaupallinen korkeakoulutus ei ainakaan mun tutkintoni kohdalla mikään erityisen haastava ole ollut, niin kyllä näissäkin hommaa on ollut paikoitellen. Täällä nyt ei tarvitse mitään pakollisia projektitöitä juuri tehdä, mikä on toisaalta sääli, mutta kirjoitushommia vähintään piisaa. Jos ei muuten, niin viimeistään kandin ja gradun kanssa. Näihin vielä aineiston hankinnat ja analyysit päälle.

Lähinnä nyt kommenttina siihen, että toteutettavissa tuollainen kyllä on, mutta kyllä se tulee todennäköisesti v*tuttamaankin matkan varrella pariin otteeseen :D Jos puhutaan siitä koulutusrahaston aikuiskoulutustuesta, niin se on 19kk maksimissaan, ja on kyllä ihan lottovoitto aikuisopiskelijalle.
 
No mites jos menet aikuislukioon/iltalukioon vai millä nimellä ne menee ja otat eka sen ylppäri lakin. Siitä sitten avoimen yliopiston kautta vaikka talouspuolen kursseja kasaan (sinua kun selkeesti talous/sijoitus kiinnostaa). Siitä sitten yliopistoon avoimen nopat pohjilla ja teet tutkinnon.

Mitähän tuohon teoriassa voisi mennä? 2-3 vuotta lukio, 1-2 avoimessa ja 2-3 aliopistossa? Vaikeinta aikuisena opiskelussa on yleensä se opiskelurutiinin löytäminen. Kun se on löydetty niin väitän että pystyisit koko rastin hoitamaan. Lukio ja avoin yliopisto työn ohessa ja viimeinen rutistus koulutustuella (vai mikä hitto se nyt on?) jota taisi saada 1.5 vuotta ansiosidonnaista vastaava määrä. Voishan nuo tarkistaa mutta ei jaksa :). Tarvittaessa realisoit sijoituksia. Työtähän se tietysti teettää mutta pääset pikkujannujen kanssa tekemään läksyjä yhdessä.

On tätäkin tullut mietittyä. On vain julman pitkä aika jos meinaa tehdä töitä samalla tuon ekan 4-5 vuotta. En tiedä.

Tietysti jos töissä menee pomolla kunnolla herne nenään ja se haluaa antaa kenkää ilman perusteita niin tämä pelikenttä aukeaa ihan uudella tavallaa.

Vaikea on lähteä tästä nyt yhtäkkiä pois ns. vakiduunista, se jos ratkaisu tulee toisaalta niin ei tarvi jossitella. ja tosiaan on sekin mahdollisuus että tuo tuolla kääntyy vielä paremmaksi.

Silti ei varmaan mikään huonoin vaihtoehto vaikka avoimesta katsoa jotain rahoituspuolen ja/tai talouspuolen kursseja ja ottaa se ikäänkuin harrastuksena ensin. Siitä kun voisi olla sijoitustoiminnassa jotain hyötyäkin.
 
Jäätävää lukea porukan opiskeluihin käyttämiä tuntimääriä.. Itsellä DI tutkinto ja maksimissaan 10-15h per viikko. Valmistuin kutakuinkin normaalisti 5:ssä vuodessa.

Sä oletkin varmaan keskimääräistä fiksumpi, kun kirjoitit hyvät yo-paperit ilman lukemista ja DI:n paperit tuolla panostuksella. Mä muistelisin että tuon määrän istuin viikottain luennoilla, sitten siihen harkat ja tenttiin lukemiset päälle. Mun mielestä opiskelu oli kuitenkin mielenkiintoista ja ihan mielellään käytin siihen noin 30 h viikossa. Jäi vielä aikaa tehdä keikkahommia, urheilla ja ryypätä. Mukavaa aikaa elämässä.
 
On tätäkin tullut mietittyä. On vain julman pitkä aika jos meinaa tehdä töitä samalla tuon ekan 4-5 vuotta. En tiedä.

Tietysti jos töissä menee pomolla kunnolla herne nenään ja se haluaa antaa kenkää ilman perusteita niin tämä pelikenttä aukeaa ihan uudella tavallaa.

Vaikea on lähteä tästä nyt yhtäkkiä pois ns. vakiduunista, se jos ratkaisu tulee toisaalta niin ei tarvi jossitella. ja tosiaan on sekin mahdollisuus että tuo tuolla kääntyy vielä paremmaksi.

Silti ei varmaan mikään huonoin vaihtoehto vaikka avoimesta katsoa jotain rahoituspuolen ja/tai talouspuolen kursseja ja ottaa se ikäänkuin harrastuksena ensin. Siitä kun voisi olla sijoitustoiminnassa jotain hyötyäkin.

Tuonkin jälkeen sulla on uraa enemmän edessä kuin siinä vaiheessa takana. Tuntuu pitkältä ajalta, mutta ei loppujen lopuksi ole.
 
On tätäkin tullut mietittyä. On vain julman pitkä aika jos meinaa tehdä töitä samalla tuon ekan 4-5 vuotta. En tiedä.

Tietysti jos töissä menee pomolla kunnolla herne nenään ja se haluaa antaa kenkää ilman perusteita niin tämä pelikenttä aukeaa ihan uudella tavallaa.

Vaikea on lähteä tästä nyt yhtäkkiä pois ns. vakiduunista, se jos ratkaisu tulee toisaalta niin ei tarvi jossitella. ja tosiaan on sekin mahdollisuus että tuo tuolla kääntyy vielä paremmaksi.

Silti ei varmaan mikään huonoin vaihtoehto vaikka avoimesta katsoa jotain rahoituspuolen ja/tai talouspuolen kursseja ja ottaa se ikäänkuin harrastuksena ensin. Siitä kun voisi olla sijoitustoiminnassa jotain hyötyäkin.

Sikäli sulla on hyvin pullat uunissa tällä hetkellä että asuntolainan korot on naurettavan pienet ja toisaalta sijoitusmarkkinoilta tulee hyvin tuottoa. Eli tilanne on siltä osin hyvinkin suotuisa radiaaleihin ratkaisuihin. Asuminen Jyväskylässä tuo myös ison edun kun käytännössä pystyt toteuttamaan lähes kaiken opiskelun mitä keksit ajatella. Eri asia olisi jos asuisit vaikka nyt Viitasaarella josta logistiikka olisi monta kertaa vaikeampaa.

Itse olen käynyt nuo koulut pitkän kaavan kautta, lukio, yo amis, keskiasteen oppilaitos ja yliopisto. Viimeiset paperit sain ulos samana vuonna kun täytin 30. Samaan aikaan kaikki tutut olivat jo ammateissa ja makselivat tyytyväisinä talojaan. Olihan siinä hetken sellainen "ei vittu :face:" olo. Tietenkin iso ero teikäläiseen että lapsia ei ollut eikä lainoja yms. Vielä tuolloin viimeisen koulun jälkeen harkitsin vakavasti lääkikseen hakua. No sitten tuli lapset ja työt alkoi vetämään niin jäi se.
 
Sikäli sulla on hyvin pullat uunissa tällä hetkellä että asuntolainan korot on naurettavan pienet ja toisaalta sijoitusmarkkinoilta tulee hyvin tuottoa. Eli tilanne on siltä osin hyvinkin suotuisa radiaaleihin ratkaisuihin. Asuminen Jyväskylässä tuo myös ison edun kun käytännössä pystyt toteuttamaan lähes kaiken opiskelun mitä keksit ajatella. Eri asia olisi jos asuisit vaikka nyt Viitasaarella josta logistiikka olisi monta kertaa vaikeampaa.

Itse olen käynyt nuo koulut pitkän kaavan kautta, lukio, yo amis, keskiasteen oppilaitos ja yliopisto. Viimeiset paperit sain ulos samana vuonna kun täytin 30. Samaan aikaan kaikki tutut olivat jo ammateissa ja makselivat tyytyväisinä talojaan. Olihan siinä hetken sellainen "ei vittu :face:" olo. Tietenkin iso ero teikäläiseen että lapsia ei ollut eikä lainoja yms. Vielä tuolloin viimeisen koulun jälkeen harkitsin vakavasti lääkikseen hakua. No sitten tuli lapset ja työt alkoi vetämään niin jäi se.

Ei pidä miettiä mitä muut tekevät milloinkin. Tarttee tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee.
 
Perheellisenä opiskelu vaatii ylivoimaisesti eniten sen että parisuhde on kunnossa. Kaikki muu on järjesteltävissä mutta jos alkaa lunta tulemaan tupaan puolison taholta niin menee aika vaikeaksi. Itse siis tällä hetkellä arkipävät ulkomailla ja viikonloput pendelöin suomessa perheenisänä. Töitä myös teen samalla niin paljon kuin sielu sietää (100-150h/kk) koska kiinteät kulut on kuitenkin sen verran kovat ettei opintotuella pärjää. Onneksi on järjestynyt nykyisen kaltainen päivystysluontoinen etätyö jota voin tehdä mistä tahansa päin maailmaa kunhan on vaan nettiyhteys. Toki kuolema kuittaa univelat jota tässä kyllä syntyy, mutta ajatus on tosiaankin se että valmistuttua on se 25-30v työuraa jäljellä joten nyt on viimeisiä hetkiä painaa pää märkänä.
 

Mitäs erikoista ja ihmeellistä tuossa Stanfordissa on? Kun on varakkaat ja vaikutusvaltaiset vanhemmat, niin kyllä sinne Stanfordiinkin pääsee kun vain lukee.

Opiskelijoiden kulttuurikin on sellainen, että nyt paperit täältä ja ollaan Applen toimitusjohtajia. Omat ominaisuudet painavat enemmän kuin koulunkäynti ja jotkin hyvät arvosanat. Ei Jobsikaan mitään hienoja tutkintoja tarvinnut luodakseen yhden maailman suurimmista brändeistä. Ei se mikään automaatio ole, että Stanford---> huippu johtaja ja miljonääri. Vuosi Reedin yliopistossa---> koditon köyhä mäkkärin kulmalla. Toki jos joku uskoo, että kun muuttaa Kaliforniaan niin älykkyysosamäärä tuplaantuu, niin siitä vaan.

Kaverin kaimakin kertoi, että täynny menestykseen tähtääviä mulkkuja kaikki, miten sinne kukaan edes haluaa. Ja miksi täällä puhutaan edes Stanfordeista ja Harvardeista, kun kukaan ei siellä opiskele/ole opiskellut/ole päässyt opiskelemaan.

PS. Teksti ei viittaa Rangeriin tai hänen viestiinsä. Oikeasti täytyy hattua nostaa korkealle kaikille Stanfordin käyneille ja hyvin näyttääkin heillä pyyhkivän. Varmasti moni opiskelijoista tulee saamaan elämänsä aikana tehdyksi jotain suurta. Itse arvostan suuresti, että on kunnianhimoa ja tehdään töitä unelmien saavuttamiseksi.
 
Ei pidä miettiä mitä muut tekevät milloinkin. Tarttee tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee.

Elämä on kuin suklaarasia. Et koskaan tiedä mitä saat.

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

+ miljoona muuta mietelausetta :fuckyeah:
 
Back
Ylös Bottom