Aika mielenkiintoinen maskitutkimus muutaman kuukauden takaa.
Vesa Raiskila:
PÖPÖNKERÄIN NIMELTÄ MASKI. Käsittelin äskettäin 35 Euroopan maata kattanutta vertaisarvioitua tutkimusta, jonka mukaan kasvomaskien käyttö ei yhdistynyt pienempään koronaan liitettyjen kuolemien määrään, vaan pikemmin suurempaan kuolleisuuteen. Tälle antaa tukea jo helmikuussa Medicine-julkaisussa ilmestynyt tutkimus "The Foegen effect: A mechanism by which facemasks contribute to the COVID-19 case fatality rate" (lähdelinkit kommentissa), jonka tiivistän seuraavassa.
Tiivistelmä
Yhdysvalloissa Kansasin osavaltion maakunnissa, jotka olivat säätäneet maskipakon julkisiin tiloihin, koronaepidemiaan liittyvä tapauskuolleisuus oli merkittävästi korkeampi kuin maakunnissa, joissa ei ollut maskipakkoa.
Tutkimuksen tavoite
Tavoitteena oli arvioida maskinkäyttöpakon vaikutusta koronaepidemiaan liittyvään tapauskuolleisuuteen (Case Fatality Rate, CFR) vertaamalla tapauskuolleisuutta ryhmässä, jossa oli maskinkäyttöpakko, tapauskuolleisuuteen ryhmässä, jossa ei ollut maskinkäyttöpakkoa, ja siten selvittää, vaikuttivatko maskipakot koronapandemiassa kuolleiden lukumäärään.
Otos
Kansasin osavaltion maakunnat, joista osassa oli ja osassa ei ollut maskinkäyttöpakkoa 1.8.2020–15.10.2020
Tutkimuksen toteutus
Koska joissain maskipakottomissa maakunnissa oli kaupunkeja, jotka olivat säätäneet maskipakon, tutkimukseen valittiin vain maakunnat, joissa yli kaksi kolmasosaa koko niiden väestöstä joko oli maskipakon piirissä tai ilman maskipakkoa. Kansasin terveysviranomaisilta saadusta kuolleisuusdatasta poistettiin koronavirustautiin liittymättömät kuolemansyyt, esimerkiksi kätkytkuolemat, itsemurhat ja moottoriajoneuvo-onnettomuudet, jotta tutkituille ryhmille saatiin laskettua verrattavissa oleva koronavirustautiin liittyvä kuolleisuus. Lisäksi käytettiin erilaisia tilastollisia menetelmiä ja tarkistuksia tutkimustuloksiin liittyvien mahdollisten vääristymien estämiseksi ja tunnistamiseksi.
Tutkimuslöydökset ja hypoteesit
Tutkimustulokset viittaavat vahvasti syy–seuraussuhteeseen, jossa maskinkäyttöpakko tosiasiallisesti lisäsi kuoleman riskiä noin 50 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa ei ollut maskipakkoa. Käytännössä maskia käyttävän yksilön riski on laskennallista riskiä suurempi, sillä tuntematon määrä ihmisiä maskipakkoryhmässä joko jätti noudattamatta maskinkäyttövelvoitetta, oli saanut lääketieteellisin perustein vapautuksen maskin käytöstä tai vältti menemistä tiloihin, joissa oli maskinkäyttövelvoite.
Todennäköinen selitys maskinkäyttöpakkojen tuottamalle koronaan liitettyjen kuolemien suhteellisen riskin lisääntymiselle on, että kun yskösten tai aivastusten synnyttämät pienpisarat jäävät kiinni kasvomaskin tekstiilikudokseen, pienpisarat haihtuvat nopeasti, kun taas niiden sisältämät viruspartikkelit (virionit) jäävät maskiin, josta ne sitten sisäänhengitetään hyvin lyhyeltä etäisyydeltä. Tästä käytetään tutkimuksessa nimitystä ”Foegen-efekti” tutkijan nimen mukaan, koska tutkimuskirjallisuudesta ei löytynyt viittauksia tähän aiemmin kuvailemattomaan vaikutukseen, jolle löytyy kuitenkin jo tukea eläinkokeista.
”Foegen-efektissä” maskista sisäänhengitetyt viruspartikkelit leviävät pienen kokonsa seurauksena syvälle hengityskanavaan päätyen keuhkorakkuloihin, joissa ne voivat aiheuttaa keuhkokuumeen virustartunnoille tyypillisen keuhkoputkentulehduksen sijaan. Keuhkorakkuloiden kautta ne voivat päätyä myös verisuoniin. Lapsilla havaitut koronatartuntojen pitkäaikaisvaikutukset ja useisiin elintoimintoihin samanaikaisesti liittyvät tulehdustilat saattavat olla seurausta edellä kuvatun ilmiön käynnistämästä (auto)immuunireaktiosta.
Lisäksi tuloksena voi olla viruskertymän lisääntyminen, koska uudelleensisäänhengitetyt viruspartikkelit lisääntyvät eksponentiaalisesti verrattuna maskien aiheuttamaan lineaariseen pienpisaroiden leviämisen estymiseen, jolloin maskin läpäisevien uloshengitettyjen tai yskäistyjen viruspartikkelien määrä voi jossain vaiheessa ylittää ilman maskia levittyvien partikkelien määrän, ja tiivistyneiden pienpisaroiden ja viruspartikkelien lentäessä uloshengitysten aikana maskeista poispäin ne voivat muuttua aerosolimaisiksi.
Tukea teorialle antaa eläinkokeiden lisäksi koronapandemian ”ensimmäisessä aallossa” ilmennyt italialaisten hoitajien korkea kuolleisuus, joka saattaa liittyä työskentelyyn sairastuneena maskit kasvoilla. Viruspartikkelien kertyminen sairaanhoitohenkilökunnan kasvomaskeihin on osoitettu tutkimuksessa.
Johtopäätelmät
Tutkimus osoittaa, että kasvomaskeja käyttävät yksilöt saattavat altistua merkittävälle terveysriskille, jota tartuntojen vähentyminen ei kompensoi. Kasvomaskien käyttö voi siten olla huonosti soveltuva ja ei-suositeltava toimenpide koronavirusepidemian torjumiseksi. Tutkimustulosten ja muun tutkimusdatan pohjalta luonnostellun teorian testaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.
Zacharias Fögen, ”The Foegen effect: A mechanism by which facemasks contribute to the COVID-19 case fatality rate”, Medicine, 18.2.2022
https://journals.lww.com/…/The_Foegen_effect__A_mechanism…
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35363218/