Kokkausketju, reseptit

[Inska]

^ Ikeasta ainakin saa. Oma on ostettu sieltä.

 

[airframe]

Menee enemmänkin niksi osastoon.
Kuvien ottamista vois vielä harjotella, siks niitä napsinkin.

Mantelimaito

- 1 osa manteleita
- 4-5 osaa vettä
(-mausteita, tarpeen mukaan)

Mitä iloa mantelimaidosta on? No, sitä voi soveltaa ruuanlaitossa, korvata maitoa tai käyttää muuten vain. Sitä voi myös laittaa vaikkapa kahviin, näyttää vähän epäilyttävältä kahvissa, mutta hyvää se on.

Tällä kertaa join maidon välipalana. Lisäsin vaniljasokeria ja mansikka-protsku jauhetta. Tuli hiukan liian makeaa. Olisin laittanu oikeaa vaniljaa, muttei ollu lähimmissä kaupoissa.

Mantelimaidon sekaan jää mantelimuruja, niitä voi koittaa siivilöidä, jos ne häiritsevät.

Käytin desin manteleita ja vajaan 5 desiä vettä.

Aluksi laitetaan tehosekoittimeen vain vähän vettä. Kaikki mantelit kerralla.

Vettä lisätään kunnes koostumus on sopiva.


Kaakaokahvi

- noin 1 osa vahvaa kahvia
- noin 1 osa maitoa
- kaakaojauhetta
(-sokeria)

Kahvin ja kaakaon oikea suhde löytyy kokeilemalla, kahvit ja kaakaot vaihtelee aika paljon.

Kahvin tein uskollisella mutteripannullani. En ole kokeillut minkälaista tulee suodatin kahvista.
Lämmitä maito ja sekoita kaakaojauhe maitoon. Ja lisää kaakaoon kahvi. Ei ole sama asia sekoittaa kaakaojauhetta kahviin tai maitokahviin. Voi tarvi lisämakeuttamista.

Turha kuva, mutta jos joku ei tiennyt mikä on mutteripannu, niin se on tämmöinen.

Lopputulos.

 

[HinoTe]

Itse pikaruokaravintolassa töissä ja kyllä ne viikoittain vaihdellaan, suodatus _pitäisi_ tehdä päivittäin.

Paljonkos maksoi tuo keittimesi?

Tää siis Hupelle, kun mietti että kuinka usein vaihdellaan rasvoja grilleillä ja pikaruokamestoissa.

 

[vakaup]

Teinpä siipiä ja ranskalaisia...



Ohje:
Pese nopeasti valmiit marinadit pois siivistä siivilässä. Kuivaa huolella. Esipaista uunissa 1/2-2/3 pakkauksen ohjeellisesta ajasta. Friteeraa öljyssä kunnes ovat mukavan rapeita. Silmällä näkee melkein paremmin kuin antamalla jotain tarkkoja aikoja. Onnistuisi varmasti jopa raaoista siivistä tiputtamalla friteerauslämpötilaa.

Seuraavaksi pyörittele siivet kuumassa kastikkeessa. Kastikkeen siiville tein siten, että laitoin noin 40g voita ja 100g Texas Pete Buffalo Wing Saucea. Sopivan tulista omaan makuuni. Jotkut laittaa jopa 75% voita ja 25% Peteä ja toiset pelkkää Peteä. Margariinikin käy, mutta itse en käytä ollenkaan. Aiemmin olen sriracha -chilikastikkettakin käyttänyt, mutta Texas Peten etikkaisuus toimii siivissä.

Samalla vaivalla friteerasin vähän ranskalaisia kaveriksi. Friteeraaminen onnistuu helposti kattilassa digitaalisen lämpömittarin kera. Friteerauskeitinkin löytyy, mutta se vaatii tuhottomasti öljyä (n. 3,5l) - ja tulee niin harvoin friteerattua, että ei kannata käyttää ellei isommalle porukalle tee.

Vaivaahan tossa on vähän enemmän kuin tuikkaisi kaikki uuniin, mutta lopputuloskin on paljon parempi. Aikalailla samaa mitä useimmissa siipiravintoloissa saa.

 

[Cartsa]

Piti tulla kommentoimaan tuota Anonymityn parsavuokaa, aivan mielettömän herkullista, kiitos ja kumarrus reseptistä!!

 

[Paukku79]

Kotona tehdyt karjalanpiirakat on nannaa:

taikina:

2 dl vettä
1 tl suolaa
n.6 dl ruisjauhoja

täytepuuro:

2 dl vettä
2 dl riisiä
litra maitoa
suolaa

lisäksi sulatettua voita.

Puuron keitto:

Keitä riisiä ja vettä pari minuuttia, lisää tämän jälkeen maito ja keitä hiljaa poreillen ja välillä sekoitellen, kunnes on tarpeeksi paksua. Keittäessä varo ettei maito kuohu yli! Mausta puuro suolalla.

Puuro kannattaa keittää edellisenä päivänä, tai jos keittää samana, jäähdytä hyvin. Suolaa saa olla niin että maistuu, suolaton puuro on piirakoissa kamalaa! Tarvittaessa puuroa voi ennen levitystä notkistaa maidolla.

Taikina:

Sekoita ainekset keskenään ja vaivaa notkeaksi. Leivo taikina pötkyläksi ja jaa se noin 20-25 palaan, mikä tuntuu sopivalta. Kauli paloista pyöreitä ja ohuita piirakanpohjia, ja levitä täytettä niin että reunoille jää hiukan rypytysvaraa.

Rypytä piirakat reunoilta ja lado pellille. Paista n. 15 min 250-270 asteessa. Sulata voita ja lisää haluttaessa vettä vähän joukkoon. Kasta piirakat yksitellen voissa ja lado säilytysastiaan. Ja eikun herkuttelemaan!

 

[Paukku79]

Äitienpäiväkakkua.

Pohjana 5 munan sokerikakkupohja. Kostutukseen maitoa.

Väleissä sekä suklaatäytettä että mansikkatäytettä. Molemmissa väleissä myös lemon curd-tahnaa.

Suklaatäyte:

130 g suklaata sulatettuna
1/2 prk vaniljatuorejuustoa
purkki flora vispiä.

-vaahdota flora vispi ja sekoita siihen tuorejuusto ja sulatettu suklaa sähkövatkaimella.

Mansikkatäyte:

pieni pussillinen pakastemansikoita (oisko ollu 250 g)
1/2 prk appelsiinituorejuustoa
1/2 dl vaniljakreemijauhetta
purkki flora vispiä

-soseuta mansikat ja vaahdota flora vispi. Sekoita vispiin tuorejuusto, kreemijauhe ja mansikkasose.

Toiseen väliin siis suklaatia ja toiseen mansikkaa ja molempiin lisäksi ensin sitä lemon curdia.

Marsipaanin alle kannattaa tehdä sokerikreemi, joka eristää kosteutta:

4 dl tomusokeria
150 g margariinia
1 rkl vettä

-notkista rasvaa sähkövatkaimella, lisää tomusokeri ja vatkaa hetki, lisää lopuksi vesi.
-levitä kakun päälle marsipaanin alle.

 

[JN]

integrandin lihapötkelössä karjalan kanssa nautittuna on enemmän tunnetta kuin missään hienostoravintolaillillaisessa. ikinä.

 

[liquidi]

Teinpä siipiä ja ranskalaisia...



Ohje:
Pese nopeasti valmiit marinadit pois siivistä siivilässä. Kuivaa huolella. Esipaista uunissa 1/2-2/3 pakkauksen ohjeellisesta ajasta. Friteeraa öljyssä kunnes ovat mukavan rapeita. Silmällä näkee melkein paremmin kuin antamalla jotain tarkkoja aikoja. Onnistuisi varmasti jopa raaoista siivistä tiputtamalla friteerauslämpötilaa.

Seuraavaksi pyörittele siivet kuumassa kastikkeessa. Kastikkeen siiville tein siten, että laitoin noin 40g voita ja 100g Texas Pete Buffalo Wing Saucea. Sopivan tulista omaan makuuni. Jotkut laittaa jopa 75% voita ja 25% Peteä ja toiset pelkkää Peteä. Margariinikin käy, mutta itse en käytä ollenkaan. Aiemmin olen sriracha -chilikastikkettakin käyttänyt, mutta Texas Peten etikkaisuus toimii siivissä.

Samalla vaivalla friteerasin vähän ranskalaisia kaveriksi. Friteeraaminen onnistuu helposti kattilassa digitaalisen lämpömittarin kera. Friteerauskeitinkin löytyy, mutta se vaatii tuhottomasti öljyä (n. 3,5l) - ja tulee niin harvoin friteerattua, että ei kannata käyttää ellei isommalle porukalle tee.

Vaivaahan tossa on vähän enemmän kuin tuikkaisi kaikki uuniin, mutta lopputuloskin on paljon parempi. Aikalailla samaa mitä useimmissa siipiravintoloissa saa.

Mistä sait ostettua Texas Peteä?

 

[Huppe]

Mistä sait ostettua Texas Peteä?

Joka paikastahan tota saa? Citymarketeista ja vaikkapa: www.chilikauppa.fi ja www.poppamies.fi

 

[Huppe]

Hupen äitienpäivän katkarapuleipä -aamiainen

2 annosta.

1pss pirkka isoja katkarapuja
2rkl amerikkalaista kurkkusalaattia, pieneksi silputut maustekurkutkin käyvät.
0,5dl creme fraichea
0,5dl majoneesia
0,5dl tuorejuustoa (vaikkapa Viola Tomaatti&Basilika)
1/2 punasipulia silputtuna tosi pieneksi
2tl kuivattua tillisilppua, tuore silppu toki parempaa
1tl sitruunamehua
ripaus cayennea
mustapippuria myllystä
merisuolaa myllystä

Sekoita ensin ainekset tahnaksi ja lopuksi sekaan sulatetut katkaravut. Säästä pari rapua koristeluun.

Lado salaattipeti erilaisista salaateista lautaselle (itse käytin vain jääsalaattia ruukusta, mutta sekoitus on aina parempi), ripottele päälle kylmäpuristettua rypsiöljyä tai laadukasta oliiviöljyä sekä balsamicoa. Paahda päälle leipäviipaleet voideltuna. Levitä pari tuntia jääkaapissa muhinut katkaraputahna leipien päälle. Koristele katkaravuilla, kirsikkatomaateilla, juustosta tehdyillä rullilla, surimipuikoilla, kananmunilla, kurkkukoristeilla sekä kuivatulla/tuoreella tillillä. Juuston olisin koristellut vielä tuoreella mansikan puolikkaalla, mutta tuota ei ollut nyt tarjolla. Koko komeuden päälle voisi pistää vaikkapa herneenverson.
Nauti vaikka Latte Macchiaton kanssa.

Lopputulos:

Uskoisin että heruu Paitsi toki jos teet omalle äidillesi ;)

Toi oli aika työläs loppujen lopuksi valmistettuna aamutuimaan. Suosittelen osittaista valmistelua etukäteen.

 

[HinoTe]

Koristele katkaravuilla, kirsikkatomaateilla, juustosta tehdyillä rullilla, surimipuikoilla, kananmunilla, kurkkukoristeilla sekä kuivatulla/tuoreella tillillä.

Mitäs nuo on nuo surimipuikot?? :O Jotain kalaako ..

 

[Anonymity]

Mitäs nuo on nuo surimipuikot?? :O Jotain kalaako ..

Surimi

Japanilaiset ovat jo 1100-luvulta saakka osanneet valmistaa "keinotekoisia äyriäisiä". Japanin sana surimi tarkoittaa hienoksi jauhettua massaa, joka voi olla tehty kalasta, äyriäisistä tai vaikkapa kanasta. Se jauhettiin alunperin eräänlaisessa puusta tehdyssä morttelissa nimeltään suribachi, jonka sisäpinta on uritettu kuin vanhanaikainen voilasta tai juustomuotti. Keksintö juontaa juurensa siitä, että kala voitiin saada kauemmin säilyväksi jauhamalla, maustamalla ja keittämällä sen käyttökelpoiset osat.

Samasta massasta tehdään myös muita tuotteita. Eräänlainen juhlava kalamureke on nimeltään kamaboko ja chikuwa puolestaan on makkaramainen pötkö, joka voidaan höyryttää, grillata tai paistaa vartaalla. Maailman kalamarkkinoille surimia alkoi tulla 1960-luvulla. Länsimaissa se on tavallisimmin seitistä tai muista turskan sukulaisista valmistettua massaa, josta puristetaan ravulihan näköistä ja makuista tavaraa. Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla saada miehen keskisormen kokoisia "rapupuikkoja", suoria tankoja.

Lisäksi meillä on näkynyt mm. hummerin saksen muotoiseksi puristettuja palasia. Ne ovat kohtuullisia hinnaltaan ja maistuvat yllättävän hyvälle – joskin niissä on varsin selkeä 'tehtaan maku', joka johtuu arominvahventeen runsaasta käytöstä. Eipä ihme, että ne ovat houkutelleet epärehellisiä ravintoloitsijoita tarjoamaan niitä aitona hummerina. Jotkut kalaeinesten valmistajat Suomessakin ovat alkaneet käyttää surimia tuotteissaan ja käyttävät siitä huonosti valittua nimitystä krabfish – sana, joka ei ole mitään kieltä ja on lisäksi harhaanjohtava, jos sitä alkaa kääntää. Joissakin maissa, ainakin Norjassa, käytetään kielellisesti hiukan parempaa nimitystä crabfish.

Söimme kerran surimi-katkarapuja neuvostoajan Tallinnassakin. Niitä valmistettiin Kirovin silloisessa kalakombinaatissa Tallinnan lahden rannalla Itämeren pienestä turskasta. Tuttavalla oli hyvät suhteet mainittuun tehtaaseen ja hän onnistui saamaan salaattikatkarapunsa sieltä. Tavallinen tallinnalainen ei varmaan ehtinyt koskaan nähdä sellaisia tuotteita, sillä ne menivät kaikki Moskovan hienoimpien ravintoloiden keittiöihin. Sama tehdas valmistaa edelleenkin surimia ja sitä saa Suomessakin. Kaupoissa on rapupuikkoja ja pienempää tavaraa, joka on keinotekoista krilliä eli pikkuäyriäisiä.

Surimi on yleistyessään muuttanut maailman kalatalouden rakennetta, sillä turskan pyyntirajoitusten mukana on alettu yhä enemmän käyttää turskakalojen halvempia lajeja ja myydä niitä nimenomaan surimina. Yhdysvalloissa on laki, jonka mukaan surimituotteiden pakkauksesta on selvittävä, että kyseessä on keinotekoinen kalatuote.

Kala, tavallisimmin joku turskan lähisukulainen, nyljetään ja ruoditaan. Liha jauhetaan ja huuhdellaan kylmässä vedessä pitkään, kunnes väri ja valitettavasti myös maku ja aromit ovat liuenneet pois. Massa maustetaan synteettisellä rapuaromilla, keitetään ja puristetaan haluttuun muotoon. Jos raaka-aine on pehmeää kalaa, kuten lohikaloja, karppia tms., on joukkoon lisättävä munanvalkuaista sideaineeksi. Joidenkin tuotteiden tavaraselosteessa mainitaan jopa aito ravunliha. Näin tehdyt "ravunpyrstöt" tai muut tuotteet värjätään, pakataan muovikalvoon ja pakastetaan. Maku ja kuituinen rakenne ovat hyvin aidon tuntuisia, mutta kalasta on huuhdeltu pois kaikki hyödylliset ravinto- ja hivenaineet sekä vitamiinit.

Lähde: http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/s.html#suri

 

[Neuvostoliitto]

Surimi

Japanilaiset ovat jo 1100-luvulta saakka osanneet valmistaa "keinotekoisia äyriäisiä". Japanin sana surimi tarkoittaa hienoksi jauhettua massaa, joka voi olla tehty kalasta, äyriäisistä tai vaikkapa kanasta. Se jauhettiin alunperin eräänlaisessa puusta tehdyssä morttelissa nimeltään suribachi, jonka sisäpinta on uritettu kuin vanhanaikainen voilasta tai juustomuotti. Keksintö juontaa juurensa siitä, että kala voitiin saada kauemmin säilyväksi jauhamalla, maustamalla ja keittämällä sen käyttökelpoiset osat.

Samasta massasta tehdään myös muita tuotteita. Eräänlainen juhlava kalamureke on nimeltään kamaboko ja chikuwa puolestaan on makkaramainen pötkö, joka voidaan höyryttää, grillata tai paistaa vartaalla. Maailman kalamarkkinoille surimia alkoi tulla 1960-luvulla. Länsimaissa se on tavallisimmin seitistä tai muista turskan sukulaisista valmistettua massaa, josta puristetaan ravulihan näköistä ja makuista tavaraa. Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla saada miehen keskisormen kokoisia "rapupuikkoja", suoria tankoja.

Lisäksi meillä on näkynyt mm. hummerin saksen muotoiseksi puristettuja palasia. Ne ovat kohtuullisia hinnaltaan ja maistuvat yllättävän hyvälle – joskin niissä on varsin selkeä 'tehtaan maku', joka johtuu arominvahventeen runsaasta käytöstä. Eipä ihme, että ne ovat houkutelleet epärehellisiä ravintoloitsijoita tarjoamaan niitä aitona hummerina. Jotkut kalaeinesten valmistajat Suomessakin ovat alkaneet käyttää surimia tuotteissaan ja käyttävät siitä huonosti valittua nimitystä krabfish – sana, joka ei ole mitään kieltä ja on lisäksi harhaanjohtava, jos sitä alkaa kääntää. Joissakin maissa, ainakin Norjassa, käytetään kielellisesti hiukan parempaa nimitystä crabfish.

Söimme kerran surimi-katkarapuja neuvostoajan Tallinnassakin. Niitä valmistettiin Kirovin silloisessa kalakombinaatissa Tallinnan lahden rannalla Itämeren pienestä turskasta. Tuttavalla oli hyvät suhteet mainittuun tehtaaseen ja hän onnistui saamaan salaattikatkarapunsa sieltä. Tavallinen tallinnalainen ei varmaan ehtinyt koskaan nähdä sellaisia tuotteita, sillä ne menivät kaikki Moskovan hienoimpien ravintoloiden keittiöihin. Sama tehdas valmistaa edelleenkin surimia ja sitä saa Suomessakin. Kaupoissa on rapupuikkoja ja pienempää tavaraa, joka on keinotekoista krilliä eli pikkuäyriäisiä.

Surimi on yleistyessään muuttanut maailman kalatalouden rakennetta, sillä turskan pyyntirajoitusten mukana on alettu yhä enemmän käyttää turskakalojen halvempia lajeja ja myydä niitä nimenomaan surimina. Yhdysvalloissa on laki, jonka mukaan surimituotteiden pakkauksesta on selvittävä, että kyseessä on keinotekoinen kalatuote.

Kala, tavallisimmin joku turskan lähisukulainen, nyljetään ja ruoditaan. Liha jauhetaan ja huuhdellaan kylmässä vedessä pitkään, kunnes väri ja valitettavasti myös maku ja aromit ovat liuenneet pois. Massa maustetaan synteettisellä rapuaromilla, keitetään ja puristetaan haluttuun muotoon. Jos raaka-aine on pehmeää kalaa, kuten lohikaloja, karppia tms., on joukkoon lisättävä munanvalkuaista sideaineeksi. Joidenkin tuotteiden tavaraselosteessa mainitaan jopa aito ravunliha. Näin tehdyt "ravunpyrstöt" tai muut tuotteet värjätään, pakataan muovikalvoon ja pakastetaan. Maku ja kuituinen rakenne ovat hyvin aidon tuntuisia, mutta kalasta on huuhdeltu pois kaikki hyödylliset ravinto- ja hivenaineet sekä vitamiinit.

Lähde: http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/s.html#suri

Tuohan kuulostaa melkein HK:n "jauhelihapihviltä"..
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2132315

 

[Ripe]

Surimit on kyllä kauheeta paskaa. Ihan kunnon äyriäisiä vaan ostelemaan kun ovat ihan eri maailmasta ja yleensä hintakaan ei päätähuimaa.

Viikonloppuna tuli väännettyä Fenkoli-tomaatti-äyriäis-keittoa (sinisimpukkaa, mattosimpukkaa, calamaritos, jättikatkarapuja) sekä mustekala/sipulirenkaita ja homman kruunasi kampasimpukat. Äiteelle tuli tehtyä Sudzukakia uunissa valmistettujen bataattien, sellerin, porkkanoiden ja lantun kera. Vois varmaan joskus napata ne kuvatkin niin tänne vois sepustella resepteineen.

 

[Jami2003]

Hupen äitienpäivän katkarapuleipä -aamiainen
....

Huppe, tuo ei ole kivaa meitä toisia isiä kohtaan. Onneksi emäntä ei lue tätä palstaa :D

 

[Huppe]

Surimit on kyllä kauheeta paskaa.

Voisin sanoa tuohon että jauhelihapihvitkin ovat kyllä kauheata paskaa. Enpä sano. Niitäkin on hyviä sekä huonoja. Ulkomailta saa pääsääntöisesti hyvälaatuisia surimeja sekä esim. Stokkalta lasipurkissa, semmonen samanlainen missä on ne stokkan gourmet jokiravunpyrstöt, joskus ainakin sai. Pirkka surimipuikotkin (muovipussissa kylmäsavulohi"tiskissä") menettelevät, ovat ns. keskivertoa.
Pakastetut kannattaa ainakin unohtaa. Pääsääntöisesti nuo ovat kuitenkin sitä "kauheata paskaa".

 

[Ripe]

Voisin sanoa tuohon että jauhelihapihvitkin ovat kyllä kauheata paskaa. Enpä sano. Niitäkin on hyviä sekä huonoja. Ulkomailta saa pääsääntöisesti hyvälaatuisia surimeja sekä esim. Stokkalta lasipurkissa, semmonen samanlainen missä on ne stokkan gourmet jokiravunpyrstöt, joskus ainakin sai. Pirkka surimipuikotkin (muovipussissa kylmäsavulohi"tiskissä") menettelevät, ovat ns. keskivertoa.
Pakastetut kannattaa ainakin unohtaa. Pääsääntöisesti nuo ovat kuitenkin sitä "kauheata paskaa".

Jos tahtoo varta vasten syödä Surimeja niin varmasti niistä laatuja löytyy erilaisia ja jonkun mielestä ne varmasti hyvältä maistuvatkin, itse en toki niihin kuulu. Vertaisin Surimia suoranaisesti kalapuikkoihin valmistusprosessin ja raaka-aineiden suhteen. Kalapuikotkin ovat välillä oikein hyviä kun sille päälle sattuu mutta en niitä vertaisi silti kalaan jota ei ole teollisuuden puolesta käsitelty ja prosessoitu. Eli pointti tässä oli se, että ovat "hirveetä paskaa" verrattuna oikeisiin äyriäisiin ja mereneläviin vaikka pyrkivätkin imagoltaan olemaan raputikkuja. Keinotekoinen kala-tuote VS. oikea kala.

 

[Huppe]

Jos tahtoo varta vasten syödä Surimeja niin varmasti niistä laatuja löytyy erilaisia ja jonkun mielestä ne varmasti hyvältä maistuvatkin, itse en toki niihin kuulu. Vertaisin Surimia suoranaisesti kalapuikkoihin valmistusprosessin ja raaka-aineiden suhteen. Kalapuikotkin ovat välillä oikein hyviä kun sille päälle sattuu mutta en niitä vertaisi silti kalaan jota ei ole teollisuuden puolesta käsitelty ja prosessoitu. Eli pointti tässä oli se, että ovat "hirveetä paskaa" verrattuna oikeisiin äyriäisiin ja mereneläviin vaikka pyrkivätkin imagoltaan olemaan raputikkuja. Keinotekoinen kala-tuote VS. oikea kala.

Olet kai tietoinen että kalapuikkojakin on hyvälaatuisia. Ei kannata ostaa niitä halvimpia euroshopper (jauhe)kalapuikkoja 0,19e/pkt vaan vaikkapa Finduksen seitifile -kalapuikkoja. Tosin hintaakin on sitten se 1.89e/pkt. Edelleen, lähes kaikkea ruokaa saa hyvälaatuisena sekä huonolaatuisena ja jonkin tietyn ruoan sanominen paskaksi on typerää.

 

[Ripe]

Olet kai tietoinen että kalapuikkojakin on hyvälaatuisia. Ei kannata ostaa niitä halvimpia euroshopper (jauhe)kalapuikkoja 0,19e/pkt vaan vaikkapa Finduksen seitifile -kalapuikkoja. Tosin hintaakin on sitten se 1.89e/pkt. Edelleen, lähes kaikkea ruokaa saa hyvälaatuisena sekä huonolaatuisena ja jonkin tietyn ruoan sanominen paskaksi on typerää.

Ilmeisesti pointti meni ohi. Itse en Surinamista tykkää joten voin vapaasti sanoa sen olevan paskaa laadusta riippumatta (joo kaikkia en ole maistanut mitä luettelit mutta osaa kyllä), Surinami on keinotekoista kalamössöä kuten tuoteselosteesta ilmenee ja sitäkautta ei herätä mitään mielenkiintoa lisäkokeiluihin.

ps. niin ja millään tapaa nämä pointit eivät koskeneet sinun ruokaasi, varmasti oli hyvää.