Kirkkokiertue TLP&Mike.

[Mike]

Ikaalisten kirkko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikaalisten_kirkko

Tunnetaan myös Fredika Sofian kirkkona, on ilmeisesti järjestyksessään paikkakunnan kolmas kirkko. Se rakennettiin tukholmalaisen arkkitehti Thure G. Wennbergin suunnitelmien pohjalta puusta vuosina 1799-1801. Kirkon rakentamisesta vastasi tunnettu pohjalainen kirkonrakentaja Salomon Köhlström. Silloinen srk:n kirkkoherra Henrik Bergroth vihki kirkon käyttöön 4.elokuuta 1801. Kirkko on sisäviisteinen ristikirkko, jonka itä-länsisuuntainen pääsakara on selvästi poikkisakaraa pidempi. Kirkkoa uudistettiin perusteellisesti vuosina 1859-1860, jolloin mm. rakennettiin uusi kellotapuli sekä sakaroiden leikkauskohtaan kirkon harjalle suuri suorakulmainen ja telttakattoinen lyhtyrakennelma. Kirkon jokaisen sakaran seinäpintaa jakaa kaksi pyörökaarista ikkunaa. Niiden välisissä nurkkaviisteissä on myös kolmas samanlainen ikkuna. Kirkon sisäkatteena on puinen holvaus ja keskustassa neljän pylvään kannattelemana lyhdyn valoaukko. Kirkon alttaritauluna on Bernt Godenhjelmin maalaama Kristuksen kirkastuminen vuodelta 1874. Kirkon nykyinen saarnastuoli on peräisin 1930-luvulta. Kellotapulin alakerrassa on varastoituna myös tätä vanhempi noin 1700-luvulta peräisin oleva maljan muotoinen saarnastuoli.

 

[Mike]

Huomenna vedelläänkin sitten Lahden ja Kouvolan alueen kirkkoja ja kuvat kuvataan jalustoilla, eli tulossa parempaa matskua.

 

[Mike]

Koskenpään kirkko

http://www.jamsankoskensrk.net/?sivu=koskenpaa

Kirkko on auki tutustumista ja hiljentymistä varten arkisin klo 7-15, la 11-16 ja su 11-19 kesä- ja heinäkuun ajan.

Koskenpään kirkon peruskivi laskettiin 1896 ja kirkkoherra Heikki Salonius vihki kirkon vuonna 1902. Lopullisesti kirkko valmistui vuonna 1911. Rakentaminen eteni hitaanpuoleisesti pieninä eri urakoina rahoituksesta johtuen. Kirkon rakentamista edelsi vuodesta 1887 alkaneet valmistelut. Kirkon sijainniksi oli ehdolla kaksi paikkaa, joista keskusteltiin monta vuotta. Ratkaisu syntyi lopulta rahankeräysäänestyksellä nykyisen Hietamäen paikan hyväksi. Kirkkojen suunnittelijat ovat yleensä olleet arkkitehtejä. Kirkkoon mahtuu noin 300 henkeä.

Rakentaminen rahoitettiin huomattavien lahjoitusten, monien rahankeräysten ja lainojen avulla. Lahjoituksia ovat mm. taiteilija Aukust Koiviston maalaama alttaritaulu "Jeesus siunaa lapsia" vuodelta 1915, molemmat kirkonkellot, lähes kaikki kirkkotekstiilit vuosikymmenien ajan, ehtoollisvälineet, kyntteliköt, maljakot ja kirkkoherrojen kuvat. Yhteisillä ponnistuksilla saatu ja ylläpidetty kirkko on sukupolvesta toiseen tunnettu hyvin läheiseksi.

Vuonna 1952 kirkko muuttui sisäpuolelta nykyseen muotoonsa arkkitehti Matti Hämäläisen mukaan, jolloin sisäänkäynti ja alttari vaihtoivat paikkaa. Vuonna 1957 saatiin Kangasalan urkutehtaan valmistamat 12 äänikertaiset sähköpneumaattiset urut, vuonna 1968 valmistui sisämaalaus taiteilija Yki Nummen suunnitelman mukaisesti. Viimeiset korjaustyöt valmistuivat vuonna 1996.

Koskenpään seurakuntatalo

Koskenpään seurakuntatalo valmistui vuonna 1989 ja vihittiin käyttöön 13.5.1989. Talossa on hyvät tilat päiväkerholle, ja seurakuntasalissa on mahdollista järjestää myös jumalanpalveluksia ja konsertteja.

 

[Mike]

Jämsänkosken kirkko

http://www.jamsankoskensrk.net/?sivu=jamsankoski

Kirkko on auki tutustumista ja hiljentymistä varten arkisin ma-pe klo 9 - 15.30 kesä- ja heinäkuun ajan.

Jämsänkosken seurakunta perustettiin 1.5.1925. Ensimmäiset vuodet seurakunta kokoontui Yhtyneet paperitehtaat Oy:n vanhalla seurahuoneella, joka kunnostettiin väliaikaiseksi kirkoksi. Uusi, arkkitehti Wäinö G. Palmqvistin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1935 tehdasyhtiön lahjoittamalle tontille. Kirkko vihittiin käyttöön 30.6.1935.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy lahjoitti alttaritaulun "Kulkijoita kirkkotiellä". Se kuvaa eri-ikäisiä ihmisiä kirkkotiellä, jolle lankeaa taivaallinen valkeus. Taulun on maalannut Alvar Caven vuonna 1935. Alttaritaulun viimeisteli taiteilijan puoliso Ragni Caven, sillä Alvar Caven kuoli ennen maalauksen valmistumista.

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1975. Ne ovat mekaaniset, ja niissä on 18 äänikertaa. Kirkon päädyssä oleva, taiteilija Mikko Vuorisen maalaama lasimaalaus on Yhtyneet Paperitehtaat Oy lahjoittama kirkon 40-vuotisjuhlaan vuonna 1975. Kirkon muut lasimaalaukset ovat vuodelta 2000, jolloin seurakunta vietti 75-vuotisjuhliaan. Taiteilija Riikka Kaisti on suunnitellut ja valmistanut lasimaalaukset läpivärjätystä lasista.

Kirkkotekstiilit ovat artesaanien Jaana Janhusen ja Minna Poluksen käsialaa. Kirkkotekstiilejä on neljä sarjaa ja ne saatiin valmiiksi vuonna 1999. Kirkon viimeisin peruskorjaus ja seurakuntatilojen laajennus on valmistunut vuonna 1997. Uudistuksen suunnitteli arkkitehti Risto Vuolle-Apiala.

Jämsänkosken ja Koskenpään kunnat yhdistyivät vuoden 1969 alusta. Kuntien yhdistyessä myös seurakunnat joutuivat miettimään eri yhteistyömuotojen vaihtoehtoja. Yhteistyömalliksi valittiin seurakuntayhtymä, jossa molemmat seurakunnat säilyttivät nimensä, kirkkonsa ja hautausmaansa, mutta taloudenhoito yhdistyi. Jämsänkosken*-Koskenpään seurakuntayhtymä lakkasi olemasta 31.12.2003. Vuoden 2004 alussa nimi vaihtui Jämsänkosken seurakunnaksi ja Koskenpään seurakunnasta tuli Jämsänkosken seurakunnan kappeliseurakunta.

Vangonmäen hautausmaa on perustettu v. 1925 kauniille paikalle harjumaisemaan korkean mäen päälle. Arkkitehti M. Nordenswanin suunnittelema kappeli rakennettiin v. 1952, kappelissa on istumapaikkoja n. 100 henkilölle.

 

[Mike]

Jämsän kirkko

http://www.jamsa-kuorevesisrky.fi/seurakunnat/jamsa_kirkko.html

Jämsän nykyinen kirkko on tornillinen ristikirkko, 20-luvun klassismia edustava kivikirkko ja on todennäköisesti Jämsän seurakunnan kuudes kirkko. Tämä arkkitehti Kauno S Kallion suunnittelema kirkko rakennettiin tulipalossa v. 1925 tuhoutuneen kirkon paikalle ja muistuttaa paljon palanutta kirkkoa ja tämä olikin seurakuntalaisten nimenomainen toivomus. Kirkko vihittiin käyttöön v. 1929 ja istumapaikkoja on n. 900 hengelle. Kirkko saneerattiin ulkoa kesällä 1994 ja sisäremontti, jonka yhteydessä rakennettiin mm. lehterit, valmistui jouluksi 1995.

Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli saatiin pelastettua kirkon palosta. Se on rakennettu 1857 ja on samaa empiretyyliä kuin palanut kirkkokin oli.

 

[Mike]

Tammisaaren kirkko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaaren_kirkko

Tammisaaren kirkko (ruots. Ekenäs kyrka) on harmaakivistä rakennettu kirkkorakennus Tammisaaren keskustassa. Sen suunnitteli G.A. Leijonhufvud. Kirkkoa rakennettiin vuodesta 1651 1670-luvulle asti. Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai Charles Bassin suunnitelmien mukaan toteutussa korjauksessa vuosina 1839-1842 vuoden 1821 tulipalon takia. Kirkon tyylisuunta on uusklassismia ja siinä on 560 istumapaikkaa.

Urut olivat Kangasalan urkutehtaan ensimmäiset. Ne valmistettiin 1844 ja niissä on 24 äänikertaa. Alttaritauluna on 1797 maalattu "Ristiltäotto".

 

[Mike]

Suomusjärven kirkko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomusjärven_kirkko

Suomusjärven kirkko sijaitsee Suomusjärven kirkonkylässä. Se on rakennettu vuosina 1847–1849. Ristinmuotoisen kirkon on suunnitellut intendentinkonttorissa arkkitehti E. B. Lohrmann.

Kirkko on järjestyksessä pitäjän kolmas kirkkorakennus. Edellinen kirkko oli rakennettu vuonna 1703. Vielä entisestä kirkosta jäljellä oleva kellotapuli rakennettiin Jaakko Härän johdolla vuonna 1750. Jeesuksen ristiinnaulitsemista esittävä alttaritaulun on maalannut R.W. Ekman.

Tyyliltään kirkko edustaa klassismia ja empireä. Uruissa on 13 äänikertaa ja ne rakensi 1972 Kangasalan urkutehdas.

 

[Mike]

Salo-Uskela

http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/s/church_s_fi.html

Nykyinen Uskelan kirkko valmistui vuonna 1832 ja korvasi paikalla olleen pienen noin vuonna 1440 rakennetun kappelin. Kirkon on suunnitellut Carl Engel ja arkkitehtuuri edustaa empiretyyliä. Kellotorni lisättiin kirkkoon vuonna 1860. Alttaritaulu on maalattu vuonna 1849 ja urut ovat peräisin vuodelta 1832. Kirkko on korkean mäen huipulla ja sinne mahtuu 1000 ihmistä.

 

[Mike]

Nummen kirkko

http://www.nummenseurakunta.fi/kirkko.php

Nummen harmaakivikirkko on valmistunut vuonna 1822 ja edustaa uusklassista tyylisuuntaa. Sen piirustukset on laatinut A.N. Edelcranz Tukholman kuninkaallisessa intendenttitoimistossa vuonna 1807. Alttaritaulut on maalannut A. Jägerplan Tukholmassa vuonna 1825 ja niiden aiheina ovat pyhän ehtoollisen asettaminen ja Jeesus ristillä.


Kirkko avoinna kesäaikaan maananai, tiistai, torstai ja perjantai klo 9-15, keskiviikko klo 9-14

Saarnastuoli

Saarnatuoli on peräisin entisestä vuonna 1635 rakennetusta puukirkosta.
Kirkon kastepöydän on suunnitellut ja valmistanut Pertti Eskola (v.2005).


Urut

Vuonna 1864 hankitut urut on tehty Gustaf Normannin urkutehtaassa Tallinnassa. Urkujen julkisivu on jäljellä, mutta yhtään äänikertaa ei ole kunnossa. Uudet urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1973 ja niissä on 20 äänikertaa.


Krusifiksi

Nummen kirkon vanhin esine on keskiaikainen krusifiksi, puuveistos ristiinnnaulitusta Vapahtajasta. Se on valmistettu 1300-luvun lopulla ja mahdollisesti hankittu juhlistamaan Lohjan kirkkoa edeltäneen puukirkon vihkimistä. Krusifiksi on luultavasti siirretty Lohjalta vuonna 1635 Nummelle rakennettuun kappelikirkkoon.

 

[Mike]

Tenalan kirkko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tenhola

Tenalan(Tenhola suomeksi) keskiaikainen kivikirkko valmistui 1400-luvulla, mutta vanhimmat osat saattavat olla peräisin 1200-luvun lopulta. Sisäseiniä koristavat lukuisat vaakunat, ja pilarien seinämaalaukset ovat peräisin 1600-luvulta. Kellotapuli, jonka rakentamisvuotta ei tiedetä, peruskorjattiin vuonna 1762.

 

[Mike]

Perniön kirkko

http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/p/cwpep/church_cwpep_fi.html

Pyhän Laurin kirkko (Perniön kirkko)
Pyhän Laurin kirkko valmistui noin vuonna 1480 korvaten aikaisemman 1300-luvulta peräisin olevan puukirkon. Seinämaalaukset ovat peräisin 1400-luvun lopulta ja alttaritaulu on maalattu vuonna 1703. Nykyinen uusgotiikkaa edustava saarnatuoli on peräisin vuodelta 1865 ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1963. Kellotapuli on vuodelta 1746.

 

[Mike]

Halikon kirkko

http://www.halikonseurakunta.fi/halikonkirkko

Halikon seurakunnan juuret ovat 1300-luvulla. Kirkkopitäjänä Halikko mainitaan ensikerran vuonna 1313. Halikon kirkko on seurakunnan pääkirkko, jossa vietetään joka sunnuntai jumalanpalvelusta klo 10. Mahdollisista poikkeavista alkamisajankohdista ilmoitetaan Salon seudun sanomissa ja näiltä sivuilta löytyvillä viikkoilmoituksilla. Kirkonkylän keskeisellä mäellä oleva kirkko näkyy hyvin Halikkoa lähestyvälle. Kirkkoon mahtuu 850 henkeä.

Vanhin tieto kirkkorakennuksesta on vuodelta 1352. Nykyisen kirkon arvellaan valmistuneen noin 1440. Alun perin harmaakivestä rakennettu kaksilaivainen pitkäkirkko omistettiin Birgitalle, 1300-luvun pyhimykselle.
Suurimmat muutokset kirkkoon tehtiin vuosina 1813-1815, jolloin pitkäkirkko laajeni ristikirkoksi C. Bassin suunnitelmien mukaan. Viimeisimmässä perusteellisessa korjauksessa 1989-1990 kirkko maalattiin aikaisempaa valoisammaksi. Katonrajassa on samantyylinen koristelu, jollainen löytyi vanhojen maalikerrosten alta. Bassin piirustusten mukaista koristelua palautettiin myös saarnatuolin rungon peileihin. Penkkejä, valaistusta, sakaristoa ja urkuparvea uudistettiin ja vanhaa esineistöä konservoitiin. Kirkko sai vesijohdon, viemärin ja sähkölaitteet. Korjauksen jälkeen vietettiin kirkon 550-vuotisjuhlaa arkkipiispa John Vikströmin johdolla helluntaina 1990.

Halikon kirkon yhteydessä on järjestyksessään kolmas kellotapuli, joka rakennettiin vuonna 1773. Tapuliin hankittiin vuonna 1990 uusi kello rikkoutuneen tilalle. Siinä on teksti:" Tulkaa, sillä kaikki on valmistettu."

Alttaripöytä on vuodelta 1799, jolloin kirkkoa laajennettiin uudella kuoriosalla. Samana vuonna alttaritauluksi lahjoitettiin tuntemattoman tekijän öljymaalaus, keihäänpisto. Kirkon vanhinta esineistöä edustavat kuoriseinän krusifiksi ja sakariston oven viereen sijoitettu alttarikaapin osa, jotka ovat suunnilleen kirkon ikäisiä.
Urut ovat vuodelta 1851 B.A. Thulen valmistamat. J.A.Zachariassen korjasi ne perusteellisesti 1879. Vuonna 1971 ne uusittiin 33-äänikertaisiksi. Vuonna 2002 urut huollettiin ja niiden sointia yhdenmukaistettiin. Kirkon äänentoisto uusittiin vuonna 2001. Kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin kirkko on avoinna matkaajille klo 9.00 - 17.00.

 

[Mike]

Virtain kirkko

http://www.evl.fi/srk/virrat/toimi.htm

Virtain kirkko Virtain kirkko on rakennettu vuosina 1772 - 1774 tunnetun kirkonrakentajan Antti Hakolan johdolla. Virrat kuului alunperin Ruoveden seurakuntaan, josta se erotettiin omaksi kappeliseurakunnaksi v. 1651. Itsenäinen kirkkoherrakunta siitä tuli v. 1859. Virtain ensimmäinen kirkko rakennettiin v. 1651 nykyisen kirkon paikalle. Nykyisen kirkon ulkonäkö on aikojen kuluessa vaihdellut. Gustav Kuorikoski suunnitteli v. 1884 kirkon sisätilojen perusteellisen uusimisen. Tällöin rakennettiin myös urkulehteri. vuosien 1967 - 1968 korjauksissa Seppo Rihlama pyrki saamaan kirkon yleisasultaan vastaamaan Kuorikosken suunnitelmia. Uusin peruskorjaus tehtiin v. 1993 - 1994 Esko Räntilän johdolla. Alttaritaulun on maalannut Aleksandra Såltin v. 1897 ja sen aiheena Vapahtajan ilmestyminen pääsiäisaamuna Maria Magdaleenalle. Ilmari Launis on suunnitellut alttaritaulun kehyksen sekä kastepöydän v. 1925. Kirkon kynttiläkruunuista vanhin on keskimmäinen, jonka on tehnyt Leander Helander v. 1857.

Kirkon viimeisin peruskorjaus on vuodelta 1993-1994 Kirkossa on Kangasalan urkutehtaan valmistamat mekaaniset urut vuodelta 1980. Niissä on kolme sormiota ja 30 äänikertaa. Kirkon kolmesta kellosta vanhin on vuodelta 1657. Pääoven edessä olevassa venevajassa on vanha kirkkovene. Itäisen portin luona on virtolaisen Voipa Sulkavan pronssiveistos "Vaivaispoika".

 

[Mike]

Teiskon kirkko

http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkot/teisko

Teiskon kirkko on tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin huomattavin saavutus Tampereella. Kirkko on järjestyksessään Teiskon seurakunnan kolmas kirkko.

Kirkko valmistui 1788, mutta se vihittiin ja otettiin käyttöön jo rakennusvaiheen aikana, elokuussa 1787, silloisen kirkon heikon kunnon vuoksi. Kellotapulin Åkerblom rakensi kymmenen vuotta myöhemmin.

Pohjamuodoltaan kirkko on risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt. Puurakenteisen kirkon monista korjauksista sen yleisilmeeseen ovat eniten vaikuttaneet ikkunoiden koon ja muodon muutostyöt 1842 sekä sisätilojen korjaustyöt 1906.

Teiskon liityttyä Tampereen seurakuntayhtymään 1972 kaupunkiseurakunnat täydentyivät perinteisellä maaseutuseurakunnalla. Kirkon sijainti Kirkkojärven rannalla hautausmaan ympäröimänä muodostaa ehjän kokonaisuuden juhlavana näyttönä kansanomaisesta arkkitehtuurista ja tasasuhtaisena kasvaneesta suomalaisesta kulttuurimaisemasta.
Uudet hankinnat

Sakastin yhteyteen rakennettiin pieni toimituskappeli peruskorjauksessa 1960. Kirkko ja tapuli ovat paanukatteiset. 1900-luvun alussa ristikeskuksen ylle on lisätty aurinkoristi, rengastettu risti. Kirkon jokaisen sakaran ulkoharjaa täydentävät pienemmät rengasristit. Uusitut kirkonkellot on hankittu 1981 Hollannista. Vuonna 1884 valmistettujen urkujen tilalle hankittiin 1981 espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat uudet mekaaniset 20-äänikertaiset urut.
Maalaukset

Teiskon edellisen kirkon saarnatuoli, joka on peräisin 1600-luvun puolivälistä, on esillä kirkossa. Alttaritaulun on 1801-02 maalannut Pehr Sundberg, alun perin kaksiosaisena. Yläosa esittää Vapahtajaa Getsemanessa ja alaosa Pyhää Ehtoollista; alaosa on nykyisin sakastin seinällä.

Saarnatuolin kaiteeseen maalatut evankelistojen kuvat on samoin maalannut Pehr Sundberg. Gabriel Sveidel on maalannut alttaritaulun molemmin puolin seinälle sijoitetut taulut Paimenten kumarrus ja Taivaaseen astuminen sekä sakastin seinällä olevan maalauksen Ristiinnaulittu.
Kaappikello ja vaivaisukko

Kirkossa on esillä lahjoituksena takaisin saatu kaappikello, jonka koneisto ja kellotaulu ovat ilmajokelaisen Efraim Könnin tekemät. Kello oli 1840-luvulla huutokaupassa myyty Kulkkilan taloon.
Kirkon ulkoseinässä on tallella tämän ajan kirkoille tyypillinen vaivaisukko. Vanhojen 1800-luvulta peräisin olevien messukasukoiden lisäksi on viime vuosikymmeninä hankittu erilaisia kirkkotekstiileitä, täydennetty liturgisten värien sarjaa.

 

[Mike]

Ruoveden kirkko

http://www.ruovedenseurakunta.fi/se.../ruoveden_kirkko_siunauskappeli_kellotapuli_/

Ruumiinsiunaukset toimitettiin Ruovedellä

1920-luvun lopulle saakka kellotapulin edessä. Kirkkovaltuusto päätti rakennustöiden aloittamisen 1926, arkkitehtina toimi Oiva Kallio ja rakennusmestarina Heikki Tiitola. Siunauskappeli valmistui elokuussa 1928 ja vihittiin juhlallisesti käyttöön kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

Tiilestä rakennuttuna ja päältä valkoiseksi rapattuna Ruoveden siunauskappeli muistuttaa perinteistä basilikaa pyörökaarisine ikkunoineen ja jykevine, julkisivua hallitsevine betonipylväineen. Jyrkkä punatiilipäällysteinen aumakatto viittaa kansallisromanttisen suunnan suosimiin keskiaikaisten kirkkojen kattoratkaisuihin.

Ensimmäiset 14-äänikertaiset urut asensi Valkjärveläinen Theodor Buchert vuonna 1864. Kirkon toiset 22-äänikertaiset urut hankittiin tehtailija B.A. Thulélta Kangasalta vuonna 1905. Kolmannet 28-äänikertaiset urut ostettiin Kangasalan urkutehtaasta vuonna 1968.

 

[Mike]

Kurun kirkko

http://www.kuru.fi/matkailu/kirkko.htm

Ennen vuotta 1666 Kuru kuului Ruoveden emäseurakuntaan, joka erotettiin 1560-luvulla Pirkkalasta. Vuonna 1666 Kurusta tuli Ruoveden alainen kappeliseurakunta, joka oli hallinnollisesti sidottu vuoteen 1872 saakka Ruoveteen, mutta jolla oli oma saarnahuone tai kirkko.

Ruoveden papit kävivät täällä pitämässä jumalanpalveluksia, mutta mitään tarkempaa kuvausta saarnahuoneesta ei ole säilynyt. Se on varmaankin ollut ahdas tai vuosien kuluessa rappeutunut niin pahoin, että vuonna 1778 Kuruun rakennettiin uusi kirkko. Kurulaisilla ei ollut suojelusta tämän kirkon kohdalla vaan se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa 20.7.1779.

Nykyisen kirkon suunnitteli Matti Åkerblom ja rakennustöitä johti kirkonrakentajamestarin sisarenpoika Matti Åkergren. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1781 ja saman vuoden syyskuun 30. päivänä se vihittiin ja nimettiin Kustaa Aadolfin kirkoksi.

Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko, jossa on kylkiäiset molemmilla sivuilla. Kellotapuli liittyy kiinteästi kirkkorakennukseen. Tornin sipulikupoli välipullistumineen on muodoltaan erikoinen, ja siinä on vaikutteita alankomaalaisesta renessanssista ja italialaisesta barokista.

Vuonna 1848 rakennettiin uusi sakaristo kirkon itäpäätyyn nykyiselle paikalleen. Alunperin sakaristo sijaitsi kirkon pohjoissivulla olevassa kylkiäisessä.

Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista pienempi hankittiin vuonna 1782 Tukholmasta ja suurempi ostettiin vuonna 1821 Pietarista. Viimeksi mainittu kello valettiin uudelleen vuonna 1935.

Alttaritaulun, joka esittää Kristusta ristillä, maalasi ruotsalainen taidemaalari J.Z. Blackstadius vuonna 1852 Firenzessä. Taulu maksoi 200 hopearuplaa. Kirkon pohjoissiiven oven yläpuolella olevan öljyvärijäljennöksen Leonardo da Vincin taulusta Pyhä Ehtoollinen lahjoitti Kurun puustellin omistaja kenraali Georg von Moller 1800-luvun alkupuolella.

Pohjoissiivessä olevat avioliiton votiivitaulu ja Ilmestyskirjan enkeli ovat myös 1800-luvun alusta. Eteläsiipeen sijoitettu Jeesus Getsemanessa on turkulaisen Välimäen maalaus ja se on lahjoitettu seurakunnalle vuonna 1977.

Kirkon takaseinälle on sijoitettu Kuru-laivan onnettomuuden 70-vuotismuistotaulu. Kuru-laiva haaksirikkoutui 7.9.1929 ja 138 ihmistä menetti henkensä.

Lähinnä lehteriä olevan kynttiläkruunun lahjoitti kurulainen maakauppias Antti Toikkonen vuonna 1863. Kruunussa on kirjoitus: "Maakauppijas Antti Toikkonen Lahoitti Kurun Kappelin kirkkoon Muistoksi Vuotena 18 24/12 63".

Ristikäytävän yläpuolella olevan kynttiläkruunun kurulaiset ostivat vuonna 1859 ja kylkiäisissä olevat kynttiläkruunut lahjoittivat kurulaiset talolliset E. Ikonen, J. Vanhakylä ja J. Ylä-Kapee vuonna 1880 ja 1881. Alttaritaulua lähimpänä olevan kynttiläkruunun lahjoitti agronomi Fredrik Idman vuonna 1917.

Kurun kirkon vaivaispyssyUrkulehteri rakennettiin vuonna 1894 ja samana vuonna hankittiin 11-äänikertaiset urut Kangasalan Urkutehtaalta. Viimeksi kirkko on maalattu sisältä vuonna 2001.

Kirkon länsipäädyn ulko-oven vieressä olevan vaivaispojan eli -pyssyn teki kurulainen Matti Mäkinen vuonna 1936. Ensimmäinen maininta kirkon vaivaispyssystä on vuodelta 1855.

Kirkkotarhassa on 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Kapeella soudettiin kirkkomatkoja vielä 1920-luvulla. Vuonna 1935 Ylä-Kapeen talon isäntä Heikki Ylä-Kapee lahjoitti kapeenkyläläisten kirkkoveneen Kurun seurakunnalle ja samana vuonna vene siirrettiin nykyiselle paikalleen kirkkotarhaan. Vielä 1980-luvulla venettä on käytetty tilapäisesti kilpasoudussa.

 

[Mike]

Hauhon kirkko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hauhon_kirkko

Hauhon Kirkko eli Pyhän Johanneksen kirkko on rakennettu harmaakivestä 1400- ja 1500-lukujen taitteessa. Suorakaiteen muotoiseen runkohuoneeseen liittyy tavanomaiseen tapaan eteläisellä sivustalla asehuone ja vastaavasti toisella sivustalla sakaristo. Nykyinen sakaristo on rakennettu tiilestä vanhan keskiaikaisen sakariston tilalle vuosina 1783-1784. Runkohuoneen tiilisessä päätykolmiossa oleva ns. komerokoristelu viittaa vahvasti uusimaalaisiin ja satakuntalaisiin esikuviin. Melko kapea sisätila on jaettu kolmeen laivaan, joista keskimmäisessä on tähtiholvaus ja laitimmaisisa osin tähti- osin ristiholvaus. Kirkon alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalannut Juho Forssell vuonna 1883.

 

[Huppe]

Oottekos käyneet kuvaamassa/katsomassa jo Vantaalla KehäIII tuntumassa olevan Pyhän Laurin kirkon. On ehkä yksi upeimpia kirkkoja mitä olen nähnyt. Eli siinä Vantaan Giganttia vastapäätä tuusulan motarin toisella puolella. Suosittelen. Upea miljöö muutenkin se pieni kylä, aivan kuin painelisi 100 vuotta ajassa taaksepäin.

 

[Mike]

Voisi käydä sen kuvailemassa tässä joku kerta.

 

[Niinukka]

Upeita, rauhoittavia kuvia, pidän kovasti.